Laihdutat tai et ole silti onnellinen

 Nyt alkaa taas olla se aika, kun tuijotetaan vaakaa ja vatsaa ihmetellen, miten tässä taas kävi näin.  Ostin uuden vaa´ankin, jossa on numeroina kehon vesiprosentti ja lihasprosentti.  BMI  tietysti näyttää ihan hurjaa lukemaa. Painoindeksin laskun voi tehdä netissä tai paperilla.  Se ei ole koko totuus.  Esim. seniori-ikäinen saa olla pyöreämpi kuin nuorempi henkilö.  Kovin lihaksikas henkilö painaa enemmän, kuin hän jolla ei ole lihaksia.  Eikä ole pakko laihduttaa jos tuntee olonsa hyväksi.  Sekin on valinta niin kuin kaikki omassa elämässä.

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01001

Ei kannata masentua tai jättää tekemättä mitään.  Elämä on täynnä mahdollisuuksia, niihin on vain tartuttava lujalla otteella ja kiivettävä ylös.

Joulu on jollottanut pois ja jos pitää saada karistettua muutama kilo muistoihin.  Mikä neuvoksi?  Ei ainakaan saa jäädä petiin odottelemaan tai ei vie sinne ruokaa mukanaan.  Lehdet ja somekanavat ovat täynnä neuvoja ja neuvojia.  Yleensä ne ovat maksullisia, jotka rahastavat lihavien ihmisten kustannuksella.  Omin avuin on vaikeampaa toteuttaa ja vaatii paljon itsekuria.  

Olen usein ihmetellyt ruokavalioiden reseptejä.  Niissä on paljon ruokia, joita en halua syödä tai ainesosia, joita en ole ikinä ostanut tai tehnyt niistä ruokaa.  Kannattaisi ottaa käsittelyyn omat ruuat joista pitää ja valita niistä kaikkein vähäkalorisimmat ja jättää ne ruokavalioonsa.  Syödä harvemmin niitä, jotka lihottavat.

Liikunta on tärkeässä asemassa aina.  Varsinkin, jos aikoo pudottaa kiloja.  Yhden kilon pudottaminen vaatii 160000- 240000 askelta.  Aika paljon.  16-24 päivää, joka päivä 10000 askelta.  500 kcal vähentäminen päivittäin vähentää painoa n. 0,5kg viikossa.  Jos  yhdistää nämä kaksi niin on kesällä hoikka täti.

  https://turust.fi/hyvi-uutissi-jos-haluat-laihtua-1-kilon-on-sinun-kaveltava-nain-monta-askelta/

Juoksu, squash, maastohiihto,uinti ja pyöräily kuluttavat eniten kaloreita rasittavuutensa takia.  Neljä näistä kuuluu minun harrastuksiini.  Kävelen myös paljon, joten ainoa mahdollisuus minulle on ruuan vähentäminen.

Makeisista ja suklaasta irti

 Annoin itselleni hullun ja hurjan haasteen, sata päivää ilman ostettuja ja syötyjä makeisia.  Siinä on tietysti se porsaanreikä, että tarjottuna makeisia voi syödä.  15 päivää on vasta mennyt.  Ei ole ensimmäisen viikon jälkeen tehnyt mieli ihan hurjasti.  Suklaan ja muiden makeisten syönti alkoi olla jo jokapäiväistä.  Painossa ei vielä ole tapahtunut edistystä vähennyksen suuntaan.  Ehkä vähän tasaantunut.  Oikeastaan haen ennen kaikkea piristävämpää otetta elämiseen ja pois sokerihumalan otteesta.

 Taitaa olla ravintoasioissa suurimpia haasteita minulle.  Kaikenlaista olen liikuntahaasteissa pystynyt tekemään, mutta irtautuminen suklaasta aiheuttaa jo valmiiksi hikipisaroita.  Jos tähän pystyn niin luulisi verensokerin alentuvan muutamalla kymmenyksellä.  Ei se vielä kovin suurissa lukemissa ole, aina on silti varaa alentaa.  Pulla on myös yksi  kompastuskivistäni.  Pullan syönnin olen saanut minimoitua yhteen kertaan päivässä, iltakahvin seuraksi.  En käärmeen hoikaksi halua.  Hyvä olo on minulle kaikkein tärkeintä.

Liikuntaa olen pystynyt jonkun verran lisäämään.  Sauvat voi ottaa ihan pihakävelyynkin mukaan, ainakin mökillä, siellä on isompi piha.  Olen tehnyt pyöräilyä enemmän kuin vuosi sitten.  Jätin viikoksi auton mökille, joten oli pakko asioida pyörän kanssa.  Olen huomannut, että minun pitää olla ovela itseni kanssa.  Jos en tee itselleni ohjeita edes mielessäni niin saatan tehdä jotain muuta mitä olen päättänyt.

Nyt alkaa puutarhatöissäkin saada liikuntaa.  Hiki ja hengästys tuli jo multasäkkien siirtelyssä.  Jäät alkavat vihdoin sulaa järvessäkin ja uintikelit tulevat.  Vielä pääsee uimahalliinkin.

Tilanne normalisoituu

 Uimahalli on koronan jälkeen korkattu ja aurinko paistaa.  Vähitellen päästään taas normaalitilanteeseen.  Metsä näytti aurinkoiselta ja valkovuokot kukkivat.  Kunto meni hiukan takapakkia rajoitusten takia, koska en päässyt tekemään tavallisia harjoituksiani.  Ei paljon, kaikki on korjattavissa.  Toivottavasti pääsen jälleen samaan kuntoon, kuin ennen vuodenvaihdetta.  Tässä iässä ei ole halua päästää kuntoa laskemaan kovin paljon.  

Kirjurinluodon rantapolun vaaleanvihreä vehreys oli kaunista.  Paikka on linnuille hieno.  Monenkuuloista sirkutusta kuului oksistoista.  Siellä oli ilo liikkua.  Paljon ihmisiä oli lähtenyt liikkeelle nauttimaan lämpimistä päivistä.  Näitä ei välttämättä tule montaa kesässä.  

 Polsanluodon polku on suosittu pieni polunpätkä Kirjurin kupeessa.  Muutenkin keskellä kaupunkia oleva puisto on asukkaille mieluinen.  

Läheisessä metsässä kävin katsomassa valkovuokkojen kukintaa.  Ne kaunistavat vielä vähän karua metsää.  Hyvän olon tunteet antavat voimaa kestää huonoja päiviä.

Pirulanvuori

Lähellä asuminen ei auta, että tuntisi lähiseutujen luontokohteet.  Vihjeiden ja suosittelujen kautta löytää katsomattomia paikkoja.

Porin Lavian ja Suodenniemen rajalla oleva Pirulanvuoren näkötorni oli tällainen kohde.  Nyt se tuli korkattua. Suuntasimme sinne kauniina kevätpäivänä.  Sinne pitääkin mennä lumettomana aikana koska siellä ei ole talvikunnossapitoa.  Kauniit helmiketjussa olevat järvet ovat perisuomalaista maisemaa.  Tämä maisema on kuvattuna euron kolikon toisella puolella.

 Kävely 250 m sorattua tietä ja parit portaat oli noustava päästäkseen näkötornin juurelle.  Torni on rakennettu 2012 Suodenniemen Lions Clubin toimesta.  Kaunis metsä ympäröi tornia.  Kapuaminen, ensin polkua ja vielä portaita torniin, ei ollut kovin raskas.  Tietysti liikuntarajoitteiselle tämä paikka ei sovi.

Torni on niin korkealla kalliolla, näkyy hyvin pitkälle.  Puiden latvat eivät ole esteenä, niin kuin monen tornin kohdalla.  Näin keväällä maisema oli vähän alaston.   Koivun lehtien aikaan on taas erinäköistä.

Samalla reissulla katselimme muutenkin Lavian seutuja.  Lavia on kaunista luonnoltaan.  Kunta liitettiin Poriin 2015.  Paljon järviä ja vaihtelevaa maisemaa.  Pieni metsästä tuleva puro nähtiin matkalla Pirulanvuorelta Kankaanpäähän.  Se on Velhovuoren putous,  rumemmalta nimeltään Velhonvitun putous.  Mistä näitä kansanomaisia nimiä keksitäänkään.

 Tien numero on 259.  Lähellä olevan Huuhkajavuoren kesäteatterin pihasta lähtee luontopolkuja.  Ne jäivät toiseen kertaan.

Hitaasti kiiruhtaen

Hitaasti kiiruhtaen pääsee parhaaseen tulokseen laihdutuksessa ja liikunnassa.  Olen aina ihmetellyt televisio - ohjelmia, joissa lihavia ihmisiä koetetaan saada aloittamaan laihtuminen ja liikunta.  Ei lähdetä mitenkään hitaasti liikkeelle vaan liikunta on heti täysillä menoa ja ruuista heti kaikki lihottavat ruuat pois.    Toisille se voikin sopia näin, mutta ei kaikille.

Aakkosista on lähdettävä liikkuminen ja laihduttaminen.  Alussa ainakin, pitkäkestoiset liikuntahetket kuluttavat energiaa paremmin, kuin yhtäkkiset lihaksia rasittavat temput. Kaikilla on nopeita sekä hitaita lihassoluja.  Mitä sitten alkaakin kehittämään.  Kaikki eivät pysty kaikkeen. Maratonin juoksijat ovat erinäköisiä, kuin sadan metrin juoksijat.  Isoilla lihaksilla ei jaksa tehdä pitkää juoksulenkkiä yhtämittaa.

https://www.terveysverkko.fi/tietopankki/terveysliikunta/liikkumisen-vaikutukset-elimistoon/

Siitä ollaan toki montaa mieltä kumpi laihduttaa enemmän hidas vai nopeatempoinen liikunta.  Oleellista on liikunnan määrä ja ravinnon saanti.  Pääasia on, että liikunta on säännöllistä.  Kaiken minkä syö, täytyy kulua.  Jos laihduttaa, on syötävä vähemmän.  Kaikki on yksinkertaista, kun sen vain saa itselleen selväksi. Minulle sopii hyvin pitkäkestoinen liikunta, jota maustan välillä nopeatempoisilla harjoituksilla.  Nautin pitkistä kävelylenkeistä ja pyöräilyretkistä.  Samoin uin mieluummin hitaasti 1000m, kuin temmon täysillä altaan päästä päähän.

 Mihin sitten menee läski joka katoaa.  Tutkijat alkavat päästä siitä yksimielisyyteen.  Läski lähtee kropasta keuhkojen kautta hengitysilmaan ja neste normaalien reittien kautta. 

https://www.uusisuomi.fi/terveys/244438-mihin-laski-menee-kun-ihminen-laihtuu-tutkijat-loysivat-vastauksen-joka-yllattaa-jopa

 Kissallani on enemmän nopeita lihassoluja kuin hitaita.  Se kiihdyttää liikkumisen nopeasti nollasta sataan ja jaksaa jonkun aikaa, kunnes väsyy ja nukahtaa keräämään voimia.

Hölkästä hyvä olo

On vaikeaa aloittaa uudelleen hölkkääminen jos ei ole sitä vähään aikaan tehnyt.   Vaikka olisi muuten liikkunut jollain lailla niin hölkkä ja juoksu ovat mielestäni ylivoimaisesti raskaimmat liikuntamuodot.  Henkeen ottaa, kylkeen pistää ja nilkat puutuvat.  Rauhallisesti pitäisi aloittaa, se on selvä, mutta kun pää ei antaisi periksi.  Kaikkeen olisi pystyttävä samalla tempolla mitä ennenkin.  Kävin tällä viikolla kaksi kertaa hölkkäämässä tai  hölkkä ja kävelylenkillä.  Enhän millään jaksanut ensimmäisillä kerroilla kuin kilometri, puolitoista kilometriä yhteen mittaan.  Pieni pätkä kävelyä ja taas hölkäksi.

 

Hölkkääminen kävi kumma kyllä helpommaksi matkan edetessä.  Kenties syynä oli työpäivän raskaus, ilman lämmittelyä juoksemaan lähteminen tai harjoittelemattomuus.  Pidänkin liikunnasta enemmän heti aamupäivällä.  Työpäivän jälkeen on aina hieman väsynyt.  Ainakin pitäisi palautella pari tuntia.  Kevyt liikunta työpäivän jälkeen on ihan passeli juttu.

 

Oli ihan pakko kokeilla juoksemistakin, kun lunta ei ole tarpeeksi hiihtämiseen ja pyöräily on vähän vaarallista jäisten teiden takia.  Hyvä sannoitettu polku on hyvä juoksualusta, ei tarvita jääpiikkejä kenkiin.

 

Uskon, että hölkkäkuntokin tästä petraantuu, kun kevätaurinko paistelee ja jäät sulavat.  Juokseminen antaa paljon endorfiineja, hyvän olon tunnetta, jota ei voita oikein mikään.  Sitä kutsutaan tässä artikkelissa juoksijan taivaaksi.  Miten joskus vähän vastenmielisellä liikunnalla saadaan hyvä olo.

 

http://tieku.fi/ihminen/terveys/liikunta-päihdyttää

 

 

Kun juoksulenkin jälkeen saunoo ja makaa reporankana sohvalla, mieli on keventynyt ja elämä maistuu makealta.

 

 

 

 

Olisiko ryhtiviikkojen aika

Jouluun ei ole enää kuin runsas kaksi kuukautta aikaa.  Tässä vaiheessa olisi hyvää vetää ryhtiviikot ennen joulumässäilyjä.  Liikunnalla aineenvaihdunta käyntiin ja vähän terveellisempää ruokaa poskeen, niin johan tuntuu kropassa.  Näin se on hyvä suunnitella ennen toimintaa.

 

Sain niin paljon irti itsestäni tänään, että olin pyörällä töissä, siinä kului muutama sata ylimääräistä kaloria.  Miten tästä sitten ryhtiviikko jatkuu, sitä pitää harkita.  Tänään oli vielä vähäruokainen päivä, se tuntui keventävältä viikonlopun jälkeen. 

 

Jokaiseen päivään pitäisi keksiä joku jippo, millä saisi itsensä a) liikkumaan enemmän b) syömään vähemmän.  Se on kumma juttu miten itseään voi pettää ja ylipuhua.  Ainakin toiseen suuntaan se on helppoa.  Pystyn ihan hyvin todistamaan suklaapatukan vähäkaloriseksi terveysruuaksi.  Miten saisin todistettua sen valtavaksi kaloripommiksi.  Yksi konsti on muuttaa syömiset sokeripaloiksi.

http://www.makuja.fi/artikkelit/1825672/ajankohtaista/hups-nautitko-huomaamattasi-perati-120-sokeripalaa/

 

Esim. 50 g suklaapatukka sisältää 10- 12 sokeripalaa.  400 g hedelmäkaramellipussi jo mahtavat 120 sokeripalaa.

 

Pieni liikunnan lisäys joka päivään vähentää halua syödä koko ajan jotain.  Se on aika pitkä aika minkä joutuu liikkumaan saadakseen karamellipussin kalorit kulutettua.

 

http://www.fatsecret.fi/kuntoilu/seisominen

 

 

Paikallaan seisominen kuluttaa hivenen verran enemmän kaloreita kuin lepääminen tai istuminen.  Jos katselee televisiota vähän aikaa seisten saa apua kaloreiden välttelyyn.  Onnistuminen suunnitelmissa tuntuu yhtä hyvältä kuin revontulien leikki.  Periksi ei saisi antaa.

 

 

 

Maailman helpoin dieetti

Helpointa ja vaivatonta dieettiä etsii moni ihminen, niin minäkin.  Nyt se on ehkä löytynyt.  Se on nimeltään 2/5 dieetti.  Totta kai sekin vaatii hiukan vaivaa, mutta ei niin paljon kuin kaikenlaiset, joka päivä-dieetit.  Tämä ruokavalio vaatii kahtena päivänä viikossa sinnittelemään 500 kcal turvin seuraavaan päivään.  Muina päivinä voi syödä normaalisti.

 

En tavoittele mitään hurjaa painon pudotusta.  Enemmänkin haen parempaa oloa.  Jos siinä sivussa putoaa muutama kilo, niin se on ihan loistojuttu.  Aloitin tänään ohrahiutalepuurolla joka haukkasi päivän kaloribudjetista 140 kcal.  Kahvi ei vienyt mitään.  Tiedän, etten pysty ihan 500 kaloriin pudottamaan syömisiäni, mutta 600 - 700 kaloria on ihan realistinen tavoite.  Sekin on jo PALJON vähemmän kuin tavallisesti menee päivässä.

Seuraava ruoka tänään on sekavihanneksia, vähän broileria ja kananmuna.  Illalla olen aamua viisaampi, pystyinkö olemaan tällä ruokamäärällä.  Ilta on kaikkein vaikein aika.  Mikään napostelu ei ole sallittua jos se ei ole kaloritonta.  Yhden päivän kerrallaan luulisi pystyvän olemaan heikommilla eväillä, kun seuraavana päivänä voi syödä normaalisti.

En ole juurikaan koittanut eri vaihtoehtoja dieeteissä.  Ei ole oikeastaan tarvinnut.  Olen liikkumalla pystynyt pitämään painon normaalina.  Nyt on pikkuhiljaa 10 kiloa hiipinyt kroppaan.  Se ei ole vielä terveydellisesti paha, mutta harmittaa.  Kokeilu tällä tavalla ei maksa mitään.

Muunlaisia dieettejä löytyy tästä linkistä:

http://www.dieetit.fi/

 

 

Liikuntaa piirakkana

 

Löysin mainion kuvan liikunnan tahdittamiseksi, jolla päästään parhaaseen tulokseen.  Piirakkaa voi siis nauttia muutenkin kuin suun kautta.  Liikunta voi olla mukavaa ajankulua tai tavoitteellista.  Ruokaakin syödään päivittäin ja ilman ei voi olla.  Liikuntakin pitäisi ottaa samanlaisena päivittäisenä tapahtumana.

 

UKK-instituutin sivulta löytyy myös muuta hyvää tietoa kuntoilusta, liikkumisesta yleensä ja lihavuuden määrittelystä.

Liikuntapiirakka

Liikuntapiirakka kiteyttää (18–64 v) viikoittaisen terveysliikuntasuosituksen:

• Paranna kestävyyskuntoa liikkumalla useana päivänä viikossa yhteensä ainakin
  2 t 30 min reippaasti 
  TAI
  1 t 15 minuuttia rasittavasti. 
• Kohenna lihaskuntoa ja kehitä liikehallintaa ainakin 2 kertaa viikossa.

Klikkaa kuvaa

Jos liikkuminen tökkii, silloin pitää hakea täsmätietoa omista lähtökohdista.  Mikä olisi juuri minulle se kaikkein mukavin liikuntatapa.  Minä haen usein tietoa ja virikkeitä muiden harrastamista lajeista, vaikka tiedän mitkä lajit minusta tuntuvat hauskemmilta.  Ainahan voi löytää jotain uutta.

Hyvässä kunnossa olemalla on  loistava olo.  Iäkäskin henkilö voi parantaa kuntoaan jos se on päässyt vähän repsahtamaan.  Työikäisen ei pitäisi päästää itseään niin huonoon jamaan.  Aina on toivoa kunnon suhteen. 

 

 

Kylmästä apua kaikkeen

Hiihtokisat on saatu taputeltua loppuu ja on taas aikaa keskittyä omaan hyvinvointiin.  Hyvin ei mennyt Suomen hiihtäjillä, keskinkertainen tulos tuli.  Jännitystä riitti muuten.  Katselen hiihtokisoja ilman suomalaisiakin.

 

Lumisade siellä kiusasi, mutta ei ollut kylmä.  Kylmä olisi voinut ratkaista palautumisongelmissa.  Siitä ainakin kohistaan.  Kylmähuoneessa -110 astetta muutama minuutti, niin lihakset palautuvat.  Olen muutenkin miettinyt mitkä ovat tärkeimpiä asioita itselleni, kun haluan pysyä terveenä ja hyvässä kunnossa.  Ihan ensimmäiseksi on hyvä jos on loistavat geenit.

 

Ensimmäisessä laatikossa on:

 

Liikunta

Ravitseva ruoka

 

Toisessa laatikossa:

 

Lepo

Hyvät ihmissuhteet

 

Kolmas laatikko:

 

Kaikki omat pienet kikat, joilla saa hyvän olon.  Niitä voisivat olla sauna, hunaja ja kaikki mukavat harrastukset.  Lisäisin näihin vielä kylmällä ulkoilun, joka lisää verenkiertoa samoin kuin avantouinti. 

 

Uintia harrastan vain lämpimässä, mutta ei ole pois suljettua, että joskus hurahtaisin avantouintiinkin.  Uimahalleissa on kylmäaltaita, ehkä ne vähän korvaavat avantouintia.

 

Huoneet ja työpaikat ovat usein lämmitetty liian lämpimiksi.  Ihmettelen välillä miksi sielläkin toiset hakevat toisinaan lämmintä päälle, kun minulla on ihan hyvä olo. 

 

 

Onnea etsimässä

Porilaisena olen ylpeä Porin valinnasta onnellisemmaksi paikaksi elää.  Ei se ole tietenkään paikasta kiinni.  Porilaiset eivät ole sen onnellisempia kuin muutkaan.  Mitä se onni sitten oikeastaan on?  Onnellisuus riippuu niin monesta asiasta.  Harvoin kaikki natsaa yhteen, että voi tuntea itsensä onnelliseksi.  Keskimäärin voi olla onnellinen.  Välillä menee vähän huonommin, välillä paremmin. 

 

Minä tunnen itseni onnelliseksi silloin kun kaikki suunnitelmat onnistuvat.  Harkitsen kaikkia asioita monelta kantilta ennen kuin toteutan ne.  Jos ja kun ne eivät mene putkeen, kiukustun vähän itselleni ja lähden purkamaan kiukkuani lenkille tai jonnekin muualle liikkumaan.  Puran kiukun tekemiseen, sen jälkeen on helpompi käsitellä asioita esimerkiksi kirjoittamalla. 

 

Kaikki ihmiset ovat erilaisia, joku toinen tarvitsee keskustelua ja kuuntelijaa vihan ja kiukun purkamiseen.  Toiset hiljentyvät mököttämään.  Mikään ei ole väärä tapa.  Pääasiahan on, ettei kerää pahaa oloa liian pitkään.  Silloin se alkaa tuntua jo ruumiillisena kipuna. 

 

Onnea ja hyvää oloa voin tuntea hetkittäin.  Ne hetket eivät ole yleensä pitkiä.  Niitä hetkiä vaalin hyvinä muistoina.  Ne auttavat vaikeina aikoina.  Onnen etsiminen voikin olla koko elämän harrastus.  Kukin löytää niitä omalla tavallaan. 

 

Hyvä liikunta antaa vähäksi aikaa suorastaan euforisen olon.  Tunnen pystyväni mihin vain.  Se tunne ei kestä pitkään, joten liikuntaa on harrastettava usein.  Mieliala pysyy korkealla.