Syksyisin ja miksei muulloinkin haluaa löytää uusia tekemisen muotoja. Ei ne aina tarvitse liittyä liikuntaan, mutta niin usein käy minun kohdallani. Muut harrastukset kun ovat pysyviä elämän kestäviä harrastuksia, kuten lukeminen ja kirjoittaminen. Jokaisella pitäisi olla jotakin tekemistä normaalin arjen ulkopuolelta. Ajatuksiaan ei pysty aina hallitsemaan. Ne pyörivät välillä yhdessä kohtaa, kiertäen kehää. Aivot hakevat ratkaisua ongelmaan, koittaen keksiä ulospääsyä. Etukäteen murehtiminen on tapani, josta en pääse eroon.
Olen monen vuoden ajan käynyt jumppaamassa lähikoulussa voimisteluseuran järjestämässä kuntojumpassa. Se on nyt lopetettu. Viime talvena keskimääräinen osallistujaluku oli 8. Se on todella vähän. Missä ihmiset käyvät harrastamassa? Hakeutuvatko ihmiset kalliisiin kuntosaleihin. Voimisteluseuran vuosimaksu on n. 80€. Kuntosalit ja muut vastaavat maksavat satoja euroja.
Ei mikään liikunta ole täysin ilmaista. Jotain täytyy päälleen pistää, kun menee kotiovesta ulos. Hyvät lenkkitossut maksavat vähintään 100€. Kävely on lähellä ilmaista, siihen kun ei vaadita mitään lisävarusteita. 20 kerran uintirannekkeen saa alle sadalla eurolla. Jos sata euroa jakaa vuodelle, ei yhden kuukauden hinnaksi tule paljoa. Ei pitäisi harrastamisen olla hinnasta kiinni.
Parhaiten miettimisestä pääsee eroon kun vain lähtee tekemään jotain, keskittyy johonkin tekemiseen.