Ulos aurinkoon

 Luonnossa pääsee tekemään nyt kesäaikana kaikenlaista liikuntaa.  Uintia, lenkkeilyä, pyöräilyä ja paljon muuta.  Kuntolaitteitakin on pystytetty moneen paikkaan.  Nyt kannattaa ottaa kesästä kaikki irti.  Viis hyttysistä ja paarmoista.  Kun tarpeeksi rivakasti liikkuu, ötökät jäävät jälkeen.  Hikisen lenkin jälkeen maistuu uinti.  Vielä ei ole sinilevääkään joka paikassa.  Jos järvet ja merenrannat eivät kiinnosta, maauimalat ovat auki.

  

Olen aivan innostunut tänä kesänä tekemään enemmän asioita ulkona.  Ruokaa voi laittaa grillissä, lukea varjopaikoissa, kannoin yhtenä päivänä kannettavani ulos.  Hyvin se toimi vaikka reititin oli sisällä. Yllättävän pitkän matkan takaa.  Kaikkien tietoliikennettä tarjoavien liittymät eivät toimi joka paikassa.  Syrjäkylille jää monta varjopaikkaa, enkä nyt tarkoita auringon varjoa.  DNA on mielestäni onnistunut aika hyvin.  Muut liittymät eivät toimi kunnolla meidän mökillä.  

En pidä helteestä, joten minun liikkumiseni liittyvät veteen helteellä ja muissa lämpötiloissa taas muuhun liikuntaan.  Metsän varjoisilla poluilla on mukava liikkua.

Monella on kiinnostus frisbeen heittoon.  Minäkin pääsin seuraamaan lasten harjoittelua. Aika kovaa pitää heittää pitkiä matkoja.  Minä vain kävelin perässä nauttien hienosta metsästä.

Golf on myös kovin suosittua.  Sitäkään en harrasta.  Ainnoastaan minugolfia olen kokeillut.  Siinä on minulle tarpeeksi haastetta.

Paljon on harrastuksia, joita voi harrastaa maalla, vedessä ja ilmassa.  Jokainen löytää oman harrastuksensa.  Talvella saa olla sisällä paljon ja liikaa.  Omaan lähiliikuntametsääni rakennetaan juuri nyt alamäkipyöräilyratoja.  Siihen en pysty.  Toivottavasti kuntopolut säilyvät.

Veden juomisen etuja

Veden juominen pitkin päivää tekee hyvää.  Olen juonut kymmeniä vuosia aamulla pari lasillista hapettunutta vettä tyhjään vatsaan. Jätän yöksi kannullisen vettä keittiöön ja nautin sen heti herättyäni. Se on minulle niin iskostunut rutiini, etten voisi sitä jättää pois vaikka yrittäisin.  Nyt haluan siirtää rutiinin koko päivälle.  Huomasin, että töissä ollessa join päivisinkin aika paljon, koska oli pakko pitää juomapullo mukana työpöydällä.  Nyt eläkkeelle siirtymisen jälkeen veden juominen on vähentynyt.

Veden juonti tekee kaikenlaista hyvää elimistössä.  1½ litraa silti riittää, ei pidä ahnehtia sitäkään.  Mm nämä edut löysin linkistä.  Olen nyt kokeillut veden juomisen lisäämistä ja huomasin jo viikon jälkeen olevani vähän pirteämpi.

 Auttaa kehoa pääsemään eroon myrkyistä ...

Parantaa aineenvaihduntaa. ...

Tukee painonpudotusta. ...

Lievittää närästysoireita ja ruoansulatushäiriöitä ...

Parantaa ihoa. ...

Tekee hyvää hiuksille.

 https://www.is.fi/terveys/art-2000005051885.html

Puhdas vesi on elinehto kaikelle elämiselle.  Suomessa on vielä kaikki hyvin sen suhteen.  Me voimme juoda vettä suoraan hanasta.  Hyvän veden saamiseen ei ole vaikeutta.  Pullovesi voi olla likaisempaa, kuin hanavesi, ainakin jos se kuljetetaan ulkomailta pitkien matkojen takaa.

Ikääntyessä veden juominen on ehkä vielä tärkeämpää kuin nuorena.  Aineenvaihdunta hidastuu ja ruoka kasaantuu vatsaan jos ei liiku ja nauti tarpeeksi nestettä.  Siinä on kohta suuressa oravanpyörässä.  Liikkuminen vähenee, en juo tarpeeksi, en jaksa liikkua kun vatsa on täynnä.  

Joulu on ohitettu ja suuret määrät kinkkua ja makeita herkkuja olen ahtanut mahaan.  Nyt olisi taas se aika, kun olisi nostettava itsensä sieltä sohvan uumenista ulos liikkumaan.  Juoda vettä ja syödä terveellisemmin.  Miksi se on aina niin vaikeaa.  Jokaisella on oma selityksensä, myös minulla.

Jumppaa ja muutakin liikuntaa

 Ihanaa, kun korona on hellittänyt ja pääsin aloittamaan jumppaharrastukseni.  Kaksi kertaa olen ollut ja mukavalta tuntui.  Ensimmäisellä kerralla ei montaa ihmistä ollut uskaltautunut mukaan, mutta toisella kerralla jo oli puolet enemmän.  Menin nyt tällä kertaa muokkausjumppaan, ainakin aluksi. Voin sitten kokeilla talven mittaan jotain toistakin ryhmää.  Maksoin koko kauden kerralla 100€.  Se tuntuu paljolta kerralla maksettavaksi.  Sillä rahalla voi kuitenkin käydä niin monta kertaa viikossa kuin jaksaa.  Harvoin tulee käytyä kuin kerran viikossa, koska uintiharrastustakin on mukava jatkaa samoin ulkoilua.  Pyöräilyä ja hölkkää ei voi unohtaa.    

Ennen kuin toukokuu on lopussa ensi vuonna minulla voi olla tehtynä 108 harjoituskertaa.  Laskin kertoja olevan kolme kertaa viikossa.  

https://www.liikuntaseurapori.fi/harrasteliikunta_aikuiset.php

Vanhempanakin on hyvä olla kunnossa.  Kunnossa kaiken ikää on paras sanonta liikkuvalle ihmiselle.  Ikääntyneelle ja seniorille on paljon nimityksiä.  Kaikki ne ovat jotenkin negatiivisia nimityksiä.  Monilla on pelko vanhenemisesta ja minulla vähän on pelko  sairastumisesta ja joutumisesta toisten vastuulle.  Sekin antaa minulle potkua liikkua ja pitää huolta terveydestäni.  

Jumpassa liikun porukan mukana, mutta muuten liikun yksinäni.  Se ei ole minulle kauhistus.  Kaikki eivät lähtisi yksin mihinkään.  En ole yksinäinen vaikka liikun yksin.  Yksin voi lenkkeillä omia polkujaan, ei ole kaverin johdateltavissa.  Toki minäkin joskus saan kaverin lenkeilleni, eikä sekään hassumpaa ole.

Haastetta kehiin

Pian on kesä mässätty grillituotteilla ja oluella. Niistä  minun ja monen muun pitää ainakin vähentää ja ottaa haasteellisesti osaa liikuntahaasteisiin.  Olen jo vähän aloitellutkin ja haastanut itseni syväkyykkyhaasteeseen.  En ihan joka päivä ole jaksanut, viitsinyt tai kerennyt tekemään syväkyykkyjä. Kun olen niitä tehnyt, olen lisännyt useamman kyykyn.  Sata on tavoitteena ja olen numerossa 84.  Aloitin 24:stä, syväkyykky on muuten paljon raskaampi kuin puolikyykky.

https://www.menaiset.fi/avainsana/liikuntahaaste

En halua itseäni kuvata, joten otin videon youtubesta.  Kuvassa olevalla henkilöllä näköjään on polvet vähän enemmän levällään kuin minulla, mutta noin suurinpiirtein sama.  Polvet pitää olla samaan suuntaan kuin nilkat, ettei polviin tule vaivaa.

Olen kokeillut ennenkin haasteita ja ne kaikki ovat lisänneet lihasvoimaa.  Tämä haaste on hyväksi kaikille, mutta eritoten vanhemmalle väelle.  Jaloissa pysyy lihaskunto tallella ja pääsee ylös sängystä ja tuolista.  Ensin voi aloittaa tukea käyttämällä, tuolin selkänojaa tai seinää vasten.  Etenkin jos aloittaa nollakunnosta.

Syksyllä alkaa taas, toivottavasti, jumpat ja uimahallit aukeaa.  Jos vain korona ei taas pääse sotkemaan juttuja.  

Itsensä haastaminen kehittää myös henkisesti.  Jos ei koskaan vaadi itseltään mitään, niin ei myöskään kehity.

Nyt on jo paljon tuoreita kotimaisia kasviksia, voi aloittaa keventämisen niillä jos on tarvetta.  Pieni liikapaino ei haittaa mitään.

Talviturkki järveen

Talviturkin heittäminen on vanha tapa suomalaisille.  Minäkin sen toteutin tänä vuonna aikaisemmin, johtuen uimahallin ja maauimalan kiinni olemisessa.  Olen vähän kylmän arka veden suhteen.Suomessa ei voi koko vuotta uida, kuin avantouimarit.

Ilman ollessa yli +20 astetta ja vähän hikeä pinnassa niin olihan se ihan mukavaa..  Eikä vesi ensimmäisen kastautumisen jälkeen tuntunutkaan kovin kylmältä.  Ei mitään ruuhkaa ollut rannalla.  Ei edes toisella kerralla, kun oltiin jälkeläisten kanssa uimassa.

Maaseudulla on paljon järviä ja lampia, joissa voi uiskennella. Hankaluus on siinä, että monet järvet on rannoiltaan niin mökitetty, ettei paikkoja tuntematon uskalla ihan noin vaan mennä.  Saa vielä vihat niskaansa.

Kunnat voisivat vielä enemmän mainostaa paikkoja joissa voisi mökitönkin uida.  Siikaisten Hirvijärvi on tämä järvi. Siikaisissa on 5 uimapaikkaa, Porissa useampia.

 https://uimaan.fi/uimapaikat/kaupunki/siikainen/

 https://www.pori.fi/asuminen-ja-ymparisto/ymparisto/uimarannat

Olisi mahtavaa jos mökki olisi ihan rannassa, voisi pulahtaa veteen joka päivä.  Ainakin nyt tuntuu siltä.  voi olla, että totuus olisi toinen jos sellainen mahdollisuus olisi.  Ihminen on hyvä keksimään tekosyitä.

Lisääntynyt vapaa-aika tuo paineita liikkumiseen

Liikkumiseen on tullut jonkin verran haasteita rajoitusten takia.  Eivät ne silti estä liikkumista.  Luovuutta on löytynyt monilta.  On pihajumppaa ja tanssia, lenkkimaastot ovat hyvin käytössä ja kuntoseurat ovat laittaneet livetreenejä facebookiin sekä youtubeen.  Olen itsekin osallistunut muutamaan jumppaan.

Ihmiset kaipaavat toisia vierelleen, jopa minäkin.  En minäkään kaipaa lenkittäjää, mutta on mukava nähdä jos muut liikkuvat näköetäisyyden päässä. 

 

Keksein itse lisätä kävelyyn voimaelementin.  Otin molempiin käsiini kouran kokoiset kivet ja nostelin niitä kävellessäni.  Tosiasiassa ne olivat käsissäni, kun kävelin metsätiellä, jolla ei liiku juurikaan ketään. Itseäni rauhoitellakseni kilauttelin kiviä välillä yhteen eläimiä karkottaakseni.  Tuskin yksikään  susi olisi niitä pelästynyt.  Se oli vain varmistuksen varmistus.  En ole siellä enkä muuallakaan metsässä nähnyt varpusta isompaa eläintä.  Olen sielläpäin lenkkeillyt sentään monta kymmentä vuotta.

Kaupungissa eläimet tulevat melkein takapihalle, metsissä niitä ei näe, vaikka kulkisi miten pitkään.

 

Jäädessäni nyt pois töistä, minun pitää liikkua paljon korvatakseni töissä tehdyn liikunnan.  Se tulee olemaan vaikeaa.  Tosin pois jäävät  melkein joka päivä taukohuoneen pöydällä tarjolla olevat karamellit ja pullat.  Olen nähnyt ihmisiä, jotka ovat lihoneet kymmeniä kiloja tai muuten vain lysähtäneet nauttimaan vapaa-ajasta.  En halua aikatauluttaa tekemisiäni,  liikkumisesta voisi tulla pakkopullaa.  Liikkumisen on tultava omasta halusta. 

 

Pirulanvuori

Lähellä asuminen ei auta, että tuntisi lähiseutujen luontokohteet.  Vihjeiden ja suosittelujen kautta löytää katsomattomia paikkoja.

Porin Lavian ja Suodenniemen rajalla oleva Pirulanvuoren näkötorni oli tällainen kohde.  Nyt se tuli korkattua. Suuntasimme sinne kauniina kevätpäivänä.  Sinne pitääkin mennä lumettomana aikana koska siellä ei ole talvikunnossapitoa.  Kauniit helmiketjussa olevat järvet ovat perisuomalaista maisemaa.  Tämä maisema on kuvattuna euron kolikon toisella puolella.

 Kävely 250 m sorattua tietä ja parit portaat oli noustava päästäkseen näkötornin juurelle.  Torni on rakennettu 2012 Suodenniemen Lions Clubin toimesta.  Kaunis metsä ympäröi tornia.  Kapuaminen, ensin polkua ja vielä portaita torniin, ei ollut kovin raskas.  Tietysti liikuntarajoitteiselle tämä paikka ei sovi.

Torni on niin korkealla kalliolla, näkyy hyvin pitkälle.  Puiden latvat eivät ole esteenä, niin kuin monen tornin kohdalla.  Näin keväällä maisema oli vähän alaston.   Koivun lehtien aikaan on taas erinäköistä.

Samalla reissulla katselimme muutenkin Lavian seutuja.  Lavia on kaunista luonnoltaan.  Kunta liitettiin Poriin 2015.  Paljon järviä ja vaihtelevaa maisemaa.  Pieni metsästä tuleva puro nähtiin matkalla Pirulanvuorelta Kankaanpäähän.  Se on Velhovuoren putous,  rumemmalta nimeltään Velhonvitun putous.  Mistä näitä kansanomaisia nimiä keksitäänkään.

 Tien numero on 259.  Lähellä olevan Huuhkajavuoren kesäteatterin pihasta lähtee luontopolkuja.  Ne jäivät toiseen kertaan.

Hitaasti kiiruhtaen

Hitaasti kiiruhtaen pääsee parhaaseen tulokseen laihdutuksessa ja liikunnassa.  Olen aina ihmetellyt televisio - ohjelmia, joissa lihavia ihmisiä koetetaan saada aloittamaan laihtuminen ja liikunta.  Ei lähdetä mitenkään hitaasti liikkeelle vaan liikunta on heti täysillä menoa ja ruuista heti kaikki lihottavat ruuat pois.    Toisille se voikin sopia näin, mutta ei kaikille.

Aakkosista on lähdettävä liikkuminen ja laihduttaminen.  Alussa ainakin, pitkäkestoiset liikuntahetket kuluttavat energiaa paremmin, kuin yhtäkkiset lihaksia rasittavat temput. Kaikilla on nopeita sekä hitaita lihassoluja.  Mitä sitten alkaakin kehittämään.  Kaikki eivät pysty kaikkeen. Maratonin juoksijat ovat erinäköisiä, kuin sadan metrin juoksijat.  Isoilla lihaksilla ei jaksa tehdä pitkää juoksulenkkiä yhtämittaa.

https://www.terveysverkko.fi/tietopankki/terveysliikunta/liikkumisen-vaikutukset-elimistoon/

Siitä ollaan toki montaa mieltä kumpi laihduttaa enemmän hidas vai nopeatempoinen liikunta.  Oleellista on liikunnan määrä ja ravinnon saanti.  Pääasia on, että liikunta on säännöllistä.  Kaiken minkä syö, täytyy kulua.  Jos laihduttaa, on syötävä vähemmän.  Kaikki on yksinkertaista, kun sen vain saa itselleen selväksi. Minulle sopii hyvin pitkäkestoinen liikunta, jota maustan välillä nopeatempoisilla harjoituksilla.  Nautin pitkistä kävelylenkeistä ja pyöräilyretkistä.  Samoin uin mieluummin hitaasti 1000m, kuin temmon täysillä altaan päästä päähän.

 Mihin sitten menee läski joka katoaa.  Tutkijat alkavat päästä siitä yksimielisyyteen.  Läski lähtee kropasta keuhkojen kautta hengitysilmaan ja neste normaalien reittien kautta. 

https://www.uusisuomi.fi/terveys/244438-mihin-laski-menee-kun-ihminen-laihtuu-tutkijat-loysivat-vastauksen-joka-yllattaa-jopa

 Kissallani on enemmän nopeita lihassoluja kuin hitaita.  Se kiihdyttää liikkumisen nopeasti nollasta sataan ja jaksaa jonkun aikaa, kunnes väsyy ja nukahtaa keräämään voimia.

Liikunta on nykyäänkin hauskaa

Liikunta on erilaista tänä päivänä kuin ennen.  Lapset liikkuivat leikkien kaiket päivät, nyt on treenausta ja harjoitusta.  Samoin se on aikuisillakin.  Liikunta on enemmän suorittamista, kuin halua liikkua.  Oma lapsuuteni suorastaan pursusi ulkoleikkejä ja juoksemista.  Lapsia oli paljon ja aina jollain riitti virtaa leikkimiseen.  Se aktiivisin veti kaikki muut mukaansa.  Sieltä lapsuudesta varmaan lähtee rakkauteni liikkumiseen.  

Nykyisin on vaikeampaa saada lapsia liikkumaan luonnollisesti.  On niin paljon muita virikkeitä.  Kännykät ja tietokonepelit ovat kiinnostavampia, kuin metsään meno kiipeilemään puissa.  Ei liikkuminen ole aikuisille itselleenkään helppoa, kaikenlaisten houkutusten ympäröiminä.

Valinta on aina itsellä, sitä ei kukaan muu tee.  

Kaikista lapsista ei tule huippu-urheilijoita, eikä aikuisista lihaskimppuja.  Pääasia on, että liikunta on kivaa.  On hauskaa viilettää pyörällä teitä pitkin tai kävellä kujia katsellen ympäristöään.  Kaikille löytyy juuri sopiva liikuntamuoto.

Pilvien bongaus tai aaltojen laskeminen, kesäliikkumista parhaimmillaan.  Niissä harrastuksissa on ainakin mentävä luontoon.

Pyöräily jatkuu

Auto minulla taas on käytössä, mutta pyöräily jatkuu.  Ison kipinän pyöräilyyn antoi Kilometrikisa.

 https://www.kilometrikisa.fi/

Yritysten henkilökunnat haastettiin pyöräilemään kesän läpi.  Aina saa hiukan virikettä lisää, kun seuraa oman joukkueen menestymistä kilometrien keräilyssä.  Siinä ei ole kuin voittajia.  En tiedä jaetaanko kisassa palkintoja tai muita huomionosoituksia.  Parantuva polkemiskunto antaa mielenvirkeyttä ja jaksamista lisää.  Minä en ole kovin hanakka työmatkapyöräilyyn, mutta muuten vapaa - ajalla on hauskaa kiertää vähän pidempää lenkkiä.  Ehkä se työmatkapyöräilykin alkaa kiinnostaa, kun oikein tulee lämpimiä kesäpäiviä.

Viimeksi 15 km pyörälenkillä kulutin yli 700 kaloria.  Se oli suorastaan huippua minulle.  Puhelimessa oleva Sport Tracker kirjaa pyöräilymatkan ja ajan.  Sitä ei tarvitse erikseen miettiä. 

Aurinkoisina päivinä on helppo lähteä pyöräilemään, ei tarvitse erikoisia varusteita.  Kypärä päähän, vesipullo mukaan ja polkemaan.  

Pyöräilyasento joskus tuottaa vaikeuksia.  Kädet väsyvät, jännitän ilmeisesti niitä liikaa tai hartioissa kiristää.  Pieni pysähtely antaa käsille lepoa ja taas jaksaa jatkaa.

Polut vievät pellolle

Pientä ilon pilkahdusta tuli säähän, kun pysyy edes nollassa.  Kylmä sää tuo lisää mahdollisuuksia liikkumiseen.  Pellot pysyvät käveltävinä, eikä liika lumi ole esteenä kävelyreviirin kasvattamiselle.  Sänkipellot ovat mukavampia kävellä, kuin kynnetyt pellot.  Maastokengät jalassa  pienet muhkurat tunnu missään.  Tutuiltakin seuduilta löytyy kulkemattomia reittejä.  Peltoteitäkin löytyy, nekin ovat jotenkin piilossa.  Ne kun lähtevät usein talojen pihoista, eikä toisten pihoille arvaa mennä tuntemattoman.   

Sähkölinjat kulkevat pelloilla, sinne ei voi rakentaa mitään ihan alle.  Vapaita alueita jää viljelykseen ja ulkoilijoille.  En usko, että viljelijöitä harmittaa ulkoilu heidän pelloillaan.  Knhan sinne ei mennä kulkuneuvoilla pörräämään.

 Puoli tuntia peltokävelyä vastaa varmaan tunnin kävelyä tietä pitkin.  Tasaisessa maastossa on pakko keksiä jotain erilaista kuntoilun suhteen.  Porissa ei ole paljonkaan mäkiä missään.  Eivätkä ne ole ihan kotipihan tuntumassa.  Onnekkaasti asun pellon vieressä, voin hiihtää, kun on lunta tai kävellä jos on pakkasta. Näkymän avaruuskin kiehtoo, näen pitkälle.

Näin pellolla peuran jälkiä, niitäkin siis liikkuu näissä maisemissa.  Paljon jää näkemättä eläinkunnan liikkeistä.