sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Työturvallisuus kärsii väsymyksestä

Työpaikallani oli kysely työturvallisuudesta.  Kaikki muut asiat olivat suurinpiirtein ihan ok ja olin samaa mieltä kysyjän kanssa, mutta havaitsin itse, että vastasin väsymykseen ja työn raskauteen liittyviin kysymyksiin erilailla kuin aiemmin.  Monissa muissakin työpaikoissa on työtahti kiristynyt, eikä vapaalla ehdi palautua työn rasituksista.  

Liiallinen väsymys, jos se menee ihan uupumuksen rajoille, voi aiheuttaa vaaratilanteita työssä.  Varsinkin jos työskentelee koneiden kanssa.  Aina ei tarvitse olla kysymys autolla ajosta tai muista kuljetusvälineistä.  Jos on monta asiaa mielessä, mitä pitäisi hoitaa, joku unohtuu.  

Tarkkuutta vaativissa töissä saattaa olla kysymys toisen hengestä esim. potilastyössä.  

Jos töiden jälkeen ei jaksa muuta kuin huilailla, silloin voi olla jo kysymys liiallisesta väsymyksestä.  Kahdeksan tunnin työpäivän jälkeen ei pitäisi olla uupunut.  Tietysti jos rankat työpäivät jatkuvat päivästä toiseen ja viikosta toiseen, jokainen uupuu ennen pitkää.  n.25% suomalaisista kokee työuupumusta.


https://www.ttl.fi/tyontekija/tyostressi-ja-uupumus/

Kun uupuu työstä, siitä ei selviä enää pelkästään nukkumalla.  Asia pitäisi ottaa käsittelyyn jo paljon aiemmin.  Minulla on sikäli hyvin asiat, että eläkeikä on jo aika likellä.

Liikunta on minua auttanut jaksamaan ruumiillista väsymystä.  Kaikenlaiset mieltä nostavat harrastukset ovat avainasemassa väsymyksen torjunnassa.


sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Luontoa ja historiaa

Ajeltiin aikamme kuluksi Ellivuorelle ja käveltiin hienossa lumisessa metsässä.  Katseltiin muiden laskemista mäessä ja ihailtiin maisemia.  Ellivuori on sen verran sivussa Pori-Tampere tieltä, että sinne on oiken mentävä ja hyvä oli, että mentiin.  Pikkupakkasessa posket punertuvat ja happi kulki keuhkoihin, kun kävelimme Pirunvuorelle ylös.  Pieni historiantuntikin siitä tuli.  Kivilinnaan ei näin talvella pääse, mutta kylttejä lueskelimme, linnasta ja sen rakentamisesta.



Luonto oli paljon lumisempi mitä Porissa.  Lumi on kaunis elementti, joka peittää ja parantaa maisemaa.  Metsässä ei paljon ihmisiä näkynyt vaikka hienot ladut oli tehty ja kävelemäänkin pääsi hienosti.



Lumetukset olivat osassa mäkiä vielä käynnissä, mutta toisissa mäissä kävi vilske.  Minua ei ole ikinä kiehtonut laskeminen.  Olen sen verran pelkuri, pelkään laskea hiihtolatujen mäistäkin jos on liian mutkainen.



Alue vaikuttaa mukavalta talviurheilupaikalta.  Siellä on kai makuupaikkojakin tarjolla ja karavaanareiden alue.  En tutustunut tarjontaan, kun olimme vain käymässä.  Kiva reissu kaikenkaikkiaan.  Vähän erilainen sunnuntaipäivä


lauantai 5. tammikuuta 2019

Vuosi alkuun

Uusi vuosi ja uudet kujeet.


Uutta vuotta on taas lähdettävä elämään ja tarkkailemaan monelta kantilta.  Mihin on keskitettävä kaikkein suurin tahto ja voimat.  Tasapaino kaikkien tekemisten suhteen olisi ihanteellinen olotila.  Siinä on tekemistä näinkin vanhalla tyypillä.  En ole sitä vieläkään oppinut.

Liikkuminen kuuluu aina tekemisteni valikoimiin, siitä ei tarvitse sanoa kahta sanaa.  Lupauksia en ole tehnyt tulevalle vuodelle.  Se ei oikein kannata jos ei pystykään lupausten pitämiseen, niin pettymys on suuri.  Yleensä lupausten kohteena on liikunta, laihdutus tai terveellinen ruoka. Liikuntaan en tarvitse lupausta, laihduttaa tietenkin pitäisi ja terveellistä ravintoa pitäisi  harrastaa.  

Hyvän mielen saaminen ja hieno olotila on kuitenkin perimmäinen tarkoitus kaikelle tekemiselle.  Siinähän on ratkaisu kaikkeen tekemiseen.  Sitä on tehtävä, mistä tulee iloiseksi.  Työ, terveys ja elämä sisältää kaikki mitä tarvitaan hyvään elämään.  No, ilman rahaa ei tule kukaan toimeen, mutta aika pienellä summalla pärjää, kun on taloudellinen.

Pian alkaa taas aurinkoiset talvipäivät ja luntakin on tullut ihan kivasti, hiihtolenkit odottavat.  Elämää on edessä, paljon takana.  Kohtuullisuus kaikessa on edelleen hyvä viisaus.

Siinä tulikin ainakin itselleni sopivia ajatuksia.