Pirulanvuori

Lähellä asuminen ei auta, että tuntisi lähiseutujen luontokohteet.  Vihjeiden ja suosittelujen kautta löytää katsomattomia paikkoja.

Porin Lavian ja Suodenniemen rajalla oleva Pirulanvuoren näkötorni oli tällainen kohde.  Nyt se tuli korkattua. Suuntasimme sinne kauniina kevätpäivänä.  Sinne pitääkin mennä lumettomana aikana koska siellä ei ole talvikunnossapitoa.  Kauniit helmiketjussa olevat järvet ovat perisuomalaista maisemaa.  Tämä maisema on kuvattuna euron kolikon toisella puolella.

 Kävely 250 m sorattua tietä ja parit portaat oli noustava päästäkseen näkötornin juurelle.  Torni on rakennettu 2012 Suodenniemen Lions Clubin toimesta.  Kaunis metsä ympäröi tornia.  Kapuaminen, ensin polkua ja vielä portaita torniin, ei ollut kovin raskas.  Tietysti liikuntarajoitteiselle tämä paikka ei sovi.

Torni on niin korkealla kalliolla, näkyy hyvin pitkälle.  Puiden latvat eivät ole esteenä, niin kuin monen tornin kohdalla.  Näin keväällä maisema oli vähän alaston.   Koivun lehtien aikaan on taas erinäköistä.

Samalla reissulla katselimme muutenkin Lavian seutuja.  Lavia on kaunista luonnoltaan.  Kunta liitettiin Poriin 2015.  Paljon järviä ja vaihtelevaa maisemaa.  Pieni metsästä tuleva puro nähtiin matkalla Pirulanvuorelta Kankaanpäähän.  Se on Velhovuoren putous,  rumemmalta nimeltään Velhonvitun putous.  Mistä näitä kansanomaisia nimiä keksitäänkään.

 Tien numero on 259.  Lähellä olevan Huuhkajavuoren kesäteatterin pihasta lähtee luontopolkuja.  Ne jäivät toiseen kertaan.