Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevät. Näytä kaikki tekstit

perjantai 15. huhtikuuta 2022

Aurinko piristää

 Mökin ympäristössä on lunta vaikka kuinka paljon.  Eipä tullut suksia mukaan, mutta sentään kävelysauvat.  Ihan tuntui hiihtelyltä, kun hankikanto oli mitä parhain yöpakkasen jälkeen.  Metsässäkin pääsi kävelemään ilman uppoamista.  Viikko sitten luvattiin pitkässä säässä, että koko pääsiäinen on pilvinen.  Onneksi erehtyivät.  Aurinko paistaa ihanasti, eikä ole kovin kylmä.  Juuri sopiva sää ulkoiluun.


Läheinen metsätiekin oli juuri aurattu, kuin minua varten.  Alkavat ilmeisesti kohta puunkaatoon.    



Vaikka yksin on metsässä kulkevinaan  niin onhan siellä eläimiä.  Minä en nähnyt yhtään, kuulin vain lintujen ääniä.  Eikä sitä tiedä missä kuvataan.  Ainakin yhden riistakameran näin.  En mennyt kovin lähelle.  






Minullakin oli kamera matkassa ja kännykkä tietysti.  Intouduin selfieitäkin ottamaan.  Nauratti itseänikin hulluttelu.  Vaikka vanheneminen välillä ylittää sietorajan niin voi sitä näin aurinkoisena päivänä piristyä.


Luonnon tarkkailu keväällä kameran kanssa tai ilman antaa hyvän mielen ja lisää kalorien kulutusta.  



Kevään eteneminen on mielestäni vähän hidasta.  Vauhti kiihtyy auringon lämmittäessä enemmän ja lumetkin sulavat.



Ulkoilla voi nyt hyvillä mielin ja kerätä auringon antamaa d-vitamiinia.  Säistä ei tiedä kuinka kauan tätä aurinkoa riittää.



perjantai 2. huhtikuuta 2021

Yksinäisten hetkien vaikeus helpottuu luonnossa

 Pitkät pyhät olivat ennen monelle yksinäiselle todella hankalia.  Kaupat olivat kiinni, eikä huvitilaisuuksia järjestetty.  Nykyisin on toisin, paitsi korona-aika voi olla vielä hankalampi yksinäisyyden mahdolliseen lievittämiseen.

Yksinäiselle yksikin ystävä voi riittää.  Luonto on ystävä kaikille.  Sitä voi koska tahansa mennä tapaamaan.  Siellä voi piipahtaa milloin vain haluaa.  Siellä näkee, useimmiten kaukaa, lintuja ja muita eläinystäviä.

Maaseudulla on vielä se ihmeellisyys, joka kaupunkilaiselle voi olla yllätys.  Minuakin tervehti kylän raitilla ihan uppo-oudot ihmiset.  Ei se paljon vaadi, kun kättänsä heilauttaa.  Kaupungissa pidettäisiin sellaisia ihmisiä vähän höppäninä.


Kevään ensimmäinen kyy lämmitteli pellon pientareella vähän kankeana.

Joutsenien kevätpuuhia kävin ihmettelemässä.  Ne ovat kauniita lintuja.  Tämä muuten ei ole järvi,  järvessä on vesi niin korkealla ja vielä jäässä, joten vesi makaa viereisellä pellolla.  Hyvä lepopaikka tämä peltoaukea on siihen saakka.






Kevät on heräämisen aikaa.  Kaikki on mahdollista.  Menee ja tekee tai vain ihailee muiden aikaansaanoksia.




sunnuntai 21. maaliskuuta 2021

Kevät tulee ja korona helpottuu

 Kyllä se kevät tästä etenee, keikkuen kuten ennenkin.  Ensimmäinen pyöräilylenkki on tehty, parikymmentä kilometriä.  Vähän valitsin tuulisen ja kylmän päivän, mutta lämpöä tuli polkiessa.  Huomasin taas kerran, että käsineiden pitäisi olla tuulenpitävät.  

Hiihtolenkit on tältä talvelta hiihdetty, pyörälenkit tulevat tilalle.  Pääsisipä vielä uimaan halliin.  Se on epävarmaa, kun tilanne on se mikä on.  Onneksi kävelylenkkejä voi nyt tehdä laajemmin lumien sulettua.  Haaveita ja toiveita kaikenlaisesta tekemisestä on syntynyt miettiessä, mitä voi tehdä ja mihin mennä.  

En ihan ymmärrä ihmisiä, jotka ovat sulkeutuneet sisälle peloissaan kaikista kohtaamisista.  Pelko voi tehdä pahempaa jälkeä, kuin tarttuva tauti.  Ymmärrän järjen käytön tekemisissä ja suojautumisessa.  Ilmaantuvuusluku on hiljalleen menossa alaspäin, näin toivon.  Satakunnassa se on tällä hetkellä 56,6.  Se oli pahimmillaan 200.  

https://experience.arcgis.com/experience/d40b2aaf08be4b9c8ec38de30b714f26

Rokotukset etenevät keikkuen, kuten kevät.  En ole vielä saanut rokotetta, en ole siihen vielä oikeutettukaan, enkä sitä ihan ensimmäisten joukossa ole hakemassakaan.  Moni sitä tarvitsee ihan mielenvahvistuksen takia.  Jospa sitten uskaltaisivat lähteä tapaamaan ihmisiä.  

Kissa rentoutuu

Minulla on ehkä ollut helpompaa, koska en välitä ihmisjoukoista, muutama ihminen riittää.  En kaipaa juhlimista, yksin tai kaksin käveleminen on mukavampaa.  Uskallan tavata lapsenlapsiani, kun siihen on mahdollisuus.   Olen aina ollut perusterve, minuun eivät ole tarttuneet helposti flunssat tai muut kulkutaudit.  Yritän pitää tilanteen sellaisena, koska kukaan ei ole ihan turvassa taudeilta.  


Muutaman liikakilon tiputtaminen, no 10 kg,  olisi tarpeen.  Siitäkään en aio ottaa paineita.  Puutarhatyöt lisäävät liikuntaani, samoin pyörälenkkien pidentyminen ja ehkä sinne uimaankin pääsee vielä joskus.

7.4.2020


sunnuntai 19. huhtikuuta 2020

Pirulanvuori

Lähellä asuminen ei auta, että tuntisi lähiseutujen luontokohteet.  Vihjeiden ja suosittelujen kautta löytää katsomattomia paikkoja.

Porin Lavian ja Suodenniemen rajalla oleva Pirulanvuoren näkötorni oli tällainen kohde.  Nyt se tuli korkattua. Suuntasimme sinne kauniina kevätpäivänä.  Sinne pitääkin mennä lumettomana aikana koska siellä ei ole talvikunnossapitoa.  Kauniit helmiketjussa olevat järvet ovat perisuomalaista maisemaa.  Tämä maisema on kuvattuna euron kolikon toisella puolella.


 Kävely 250 m sorattua tietä ja parit portaat oli noustava päästäkseen näkötornin juurelle.  Torni on rakennettu 2012 Suodenniemen Lions Clubin toimesta.  Kaunis metsä ympäröi tornia.  Kapuaminen, ensin polkua ja vielä portaita torniin, ei ollut kovin raskas.  Tietysti liikuntarajoitteiselle tämä paikka ei sovi.


Torni on niin korkealla kalliolla, näkyy hyvin pitkälle.  Puiden latvat eivät ole esteenä, niin kuin monen tornin kohdalla.  Näin keväällä maisema oli vähän alaston.   Koivun lehtien aikaan on taas erinäköistä.



Samalla reissulla katselimme muutenkin Lavian seutuja.  Lavia on kaunista luonnoltaan.  Kunta liitettiin Poriin 2015.  Paljon järviä ja vaihtelevaa maisemaa.  Pieni metsästä tuleva puro nähtiin matkalla Pirulanvuorelta Kankaanpäähän.  Se on Velhovuoren putous,  rumemmalta nimeltään Velhonvitun putous.  Mistä näitä kansanomaisia nimiä keksitäänkään.




 Tien numero on 259.  Lähellä olevan Huuhkajavuoren kesäteatterin pihasta lähtee luontopolkuja.  Ne jäivät toiseen kertaan.

lauantai 4. huhtikuuta 2020

Keväinen Kirjurinluoto

Kaunis kevätpäivä sai lähtemään kävelylenkille keväiseen Kirjuriin.  Paljon muitakin ulkoilijoita oli saapunut.  Viileä, suorastaan kylmä tuuli, ei pelota kävelijöitä.  Näinä aikoina on suorastaan pakko päästä pihalle.  Raikas ilma tasoittaa tunteita ja antaa virkistystä kestää kireitä aikoja.  Sairaana ei tietenkään saa mennä edes lenkille, kuin omaan pihaan. 

 

Kyllä kevät on vuodenajoista se, joka herättää liikkumaan ja puuhailemaan ulkona.  Miten mukavaa on, ei liian lämmintä, ei hyttysiä eikä talvista pakkasta.  

Aution näköistä oli vielä.  Puut ovat lehdettömiä ja ruohikko ruskeaa.  Vesi kuitenkin kimmeltää auringonpaisteessa ja taivas on sininen.  Kyllä niitä harmaita sateisia päiviä on ollut tänä talvena ihan tarpeeksi.  Lunta ei ole ollut kuin nimeksi näillä seuduilla.  Pohjoisemmassa toki enemmän.  En kadehdi heitä, mutta kumminkin tuntuu epäreilulta.

Kokemäen joessa on pahoja pyörteitä, jotka vievät pohjaan jos uskaltautuu uimaan.  Ei toki nyt, mutta kesällä uimareita on varsinkin kaupungin puoleisella uimarannalla


Talvella ja keväällä Kirjurinluoto on enemmän kaupunkilaisten käytössä.  Paikka  on oikeastaan kaupunkilaisten liikuntapuisto, kesällä on niin paljon tapahtumia, ettei mukaan mahdu.  Monet silti kaipaavat niitä ja hyvä on, että niitä järjestetään.  Ne tuovat rahaa Porille ja huvia kansalle.  Minulle riittävät lenkkipolut, voin mennä muualle jos on ruuhkaa.







 
 

sunnuntai 28. huhtikuuta 2019

Kevään havainnot lenkkipolulla

Kevätkukkia ihaillessa tulee käveltyä pitempikin lenkki. 10500 askelta on jo hyvä saavutus. Turhankin lämmin kevätpäivä sai minut lähimetsään kävelemään.  Hempeä viherrys näkyi koivuissakin, mutta vuokot olivat ryhtyneet jo kukkimaan.



Jos ei allergiasta kärsi niin kevät on mitä mainioin aika aloittaa tai jatkaa kuntoilua.  Vielä ei ole hyttyslaumoja riesana ja polut ovat kuivuneet lämpimien säiden ansiosta.  Mäkisessä maastossa pääsee hikeen ihan kävelemällä.


Lintujen kevätkonserttia kuunnellessa maistuu kävely ihan eri tavalla kuin räntäsateessa.  Mäen ei tarvitse olla jyrkkä, kun se on vaan tarpeeksi pitkä.  Kaikki aistit saavat osansa.  Sopivalla rasituksella ehtii havaitsemaan paljon hienoa ympäristöstä.  Jos ottaa liian lujan vauhdin, ei ehdi kuin hengittää liikunnan tahtiin.  Toisinaan sekin on ihan mukavaa.


Pellot ovat vielä tyhjiä ja avaria.  Seuraavan kerran ohi mennessä siellä voi jo olla kasvustoa.  Keväällä tapahtuu asioita nopeasti.  Nämä maisemat ovat aika lähellä kaupunkia.  Maaseutua kaupungissa.  Monessa paikassa ei tarvitse astua montaakaan askelta, kun kaupunki vaihtuu maaseuduksi.  Se on mielestäni rikkaus.

Kävelylenkkini päättyvät usein rautatiehen, joka ei ole käytössä.  Sitä käyttävät kulkutienään lenkkeilijät ja ratsastajat.  Kesällä saattaa kulussa olla resiinat, mutta aika harvakseen.




keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Kevät kutsuu liikkumaan

Mikä sen mukavampaa aikaa liikkua ulkona, kuin kevät.  Ei ole hyttysiä, liikaa lämpöä ja lumet ovat sulaneet.  Katupölyt voivat hiukan haitata, mutta kunnat ja kaupungit puhdistavat niitä aina kun on mahdollista.  Metsissä nekään eivät haittaa.  Polut alkavat olla sen verran kuivia, että pärjää lenkkitossuillakin.  

Minun mielestäni kevät pitäisi julistaa liikkumisen ajaksi.  Kaikkien pitäisi päästä ja lähteä ulos.  Luonto herää valmistautumaan kesään.  Lintujen laulut pauhaavat oksistoissa, eli ei kannata laittaa kuulokkeita korviin, vaan kuunnella satumaista konserttia.  Niistä ei täällä Suomessa voi nauttia täysillä, kuin pari kuukautta vuodessa.  Suomessa talvehtivat linnut eivät muuna aikana paljon lauleskele.  Niillä on niin paljon puuhaa ruuan etsimisessä.



Kiinnostavia polkuja ja reittejä kannattaa katsella ja etsiä.  Aina löytyy joku polku tai tienpätkä jota ei ole huomannut kiireessä.  Seuraava vapaahetken tai päivän koittaessa kannattaa lähteä tutkimusmatkalle ympäristöön.

Olen utelias luonteeltani ja poikkean silloin tällöin oudoillekin reiteille.  Toisinaan sieltä ei löydykään läpikulkua ja on tultava samaa reittiä takaisin, mutta tulipa liikuttua ja tutkittua sekin paikka.

Keväällä näkee puut eri tavalla.  Tiheät oksistot muodostavat aivan kuin verisuoniston ilmaan.



Metsien ja puistojen lehtipuut ovat puupatsaita joiden hennot oksat saavat kohta lehtipeitteen.  Kevät on yllätyksiä täynnä, kun vain on aikaa joskus pysähtyä tutkimaan luontoa.  Joskus on hyvä antaa mahdollisuus hetken levähdykseen liikunnan aikana.

Levähdyksien ansiosta jaksaa ehkä pidemmän lenkin tai tulee oleskeltua ulkoilmassa kauemmin.  Sisätiloissa saamme olla kyllästymiseen saakka.  Nyt on aika lähteä liikkeelle!  

torstai 25. toukokuuta 2017

Vapaus liikkua

Kevätaamun raikkaus ja lenkkipolku, mikä sen parempaa liikkuvalle ihmiselle.  Pitkän ja pimeän talven jälkeen auringonpaiste pistää metsän hohtamaan.  Vihreä väri lisääntyy hurjaa vauhtia.  Hölkän vauhdissakin ehtii ihailemaan kukkivia valkovuokkoja ja kuunnella lintujen iloista sirkutusta.  Käkikin kukkui ja kukkumiskertoja laskin olevan kymmeniä.  Ei siis mitään huolta huomisesta.  

Suomalainen vapautuu keväällä luontoon.  Pimeässä pirtissä istuminen saa riittää.  Nyt on lähdettävä ulos niin kauan kun säät ovat näin upeita.  Oma kissanikin haluaa ulos vapauteen.  Häkkikin rakennettiin ulkoilua varten, mutta katto jäi vähän hölläksi ja sieltä vaan kissa kampesi itsensä ulos.  Olisi pitänyt antaa sille nimeksi Papillon.


Meillä suomalaisilla on hyvin asiat kun on jokamiehen oikeudet.  Voi mennä vapaasti metsään liikkumaan, kukaan ei tule vaatimaan liikkumislupaa.  

Liikunta on halpaa jos ei tarvitse huippuvarusteita.  Metsässä ei kukaan näe onko lenkkarit tämän vuoden mallia vai onko varusteet viime vuosituhannelta.  








tiistai 9. toukokuuta 2017

Kevään luonnon tarkkailua

Keväinen luonto voi olla sykähdyttävä ja kaunis.  Vihreätä ei vielä näy ja lunta tulee viikoittain, mutta onneksi se sulaa samantien.  Kylmää voi karkoittaa liikkumalla ja ihailemalla kevään luontoa.  Metsässä ja pelloilla kävely antaa tunteen tulevaisuudesta.  Vielä linnut laulavat ja pesivät pihapuihin.  Kaikkea ei olla vielä menetetty.

Sininen on taivas ja puut  vielä odottavat lehtiä tulevaksi.



Aurinkokellosta voi seurata aikaa, kyllä se aurinkokin joskus esiintyy.

Metsässä voi kohdata yllätyksiä ja olisi hyvä jos kamera on käsillä.  Useimmiten ei ole .



Puron yläouolella olevassa kalliossa oli sattunut jotain talven aikana ja lohkare oli irronnut ja pudonnut veteen.  Sitä on siitä hankala nostaa pois.  Vesi vielä mahtuu kulkemaan kohti järveä.

Järvi on kauan jäässä näin kylmänä keväänä.  Vesilinnut haikailevat jo pesän tekoon.










Pihapuussa olevaan pönttöön sinitiainen aikoo rakenta pesän.  Suu täynnä heinää pehmusteeksi.





Jumppakausi alkaa