sunnuntai 13. marraskuuta 2022

Marraskuu yllätti

 Olin jo laskeutunut marraskuun hämärään ja luulin, että tätä harmautta se on loppuun saakka.  Ei ollutkaan.  Aurinko paistoin niin kirkkaasti, häikäisi oikein.  Aurinko paistaa niin alhaalle, tavoittaa silmät vaikka päänsä laskee.  Kävelylenkille oli pakko lähteä.  Tein parin tunnin lenkin ihan katuja kävellen.  Joenkin ylitin.  Tuuli oli aikamoinen, mutta leppeä, eikä lainkaan marraskuun kylmä ja kolea henkäys.

Vanhan rautatien kävelysilta on suosittu ylityskohde.  On hienoa, että se on vielä säilytetty.  Junia en ole siinä nähnyt.  Mahdollista se voisi olla, ehkä. 

Pakko sitä oli vielä filmatakin siis ylitystä.  Kova kohina on filmissä.  Se on tosiaan tuulinen kohta jos sää on tuulinen.


Nautin ihan mahdottomasti kävelylenkistä.  Mieleni tuli oikein runolliseksi ja rustasin sellaisen kävellessäni.

Aurinkoinen päivä

marraskuussa

lepohetki harmaudesta

rakastan

tuulen kohinaa,

tempoilua

lumettomissa oksissa

varisten tepastelua

kävelylenkin ihanuutta

liedellä valmistuvaa

kasviskeittoa

tämä oli hyvä päivä


Näitä päiviä sattuu silloin tällöin ja silloin voi olla tyytyväinen.  Niitä on todella vähän.  Pori on tunnetusti hyvä huonon mainonnan mannekiini.  Sitä kuvastaa Porin sivulta lukemani ajatus. "Pori on kuin suklaarasia. pari hyvää asiaa ja loput on paskaa"  Samaa voi sanoa usein elämästä.

Peltohiihtolenkki