Kesäloma on pyörähtänyt käyntiin hyvin liikkumisen suhteen. Olen pyöräillyt, kävellyt, hölkännyt ja uinut. Uinut olen tosin vasta yhden kerran, kylmillä säillä alkoi kesälomani. Eilen rohkaisin mieleni ja kävin maauimalassa uimassa. Lämpötila oli 16-17 plus astetta. Ei se uintia haitannut, mutta auringossa makoilu ei oikein tuntunut hyvältä. Talviturkin heittäminen luonnonvesiin on siirtynyt myöhäisemmäksi. Onhan tässä vielä kesää ja lomaa jäljellä.
Tosi kuntouimarit eivät katso lämpömittaria, eikä säätä. Heitä maauimalassa näkyikin enimmäkseen. Lomailijat olivat vähemmistönä.
Aina löytyy tekosyitä liikunnan väistelemiseen. Minäkin tiedän ne kaikki ja olen käyttänyt jokaista syytä. On liian kylmä, kuuma, sateista, väsymystä ja suurin syy, laiskuus. Ajan puutekaan ei ole syy jättää liikuntaa tekemättä. Pieni venytyshetki kaiken kiireen keskellä ei vie aikaa enempää kuin kahvikupillisen juominen.
Kuntoilija voi jättää silloin tällöin väliin liikkumiskertoja. Kunto ei siitä kovin paljon laske, jos välttelyssä ei mene enempää kuin viikko. Viikon jälkeen on suostuteltava itsensä tekemään jotain kuntonsa ja terveytensä eteen.
Kaikki kuntoilu on hyvästä. Jokaiselle oman makunsa ja kuntonsa mukaan. Minun kroppani vaatii rankempaa liikuntaa. Sitä parempi olo, mitä tiukemmalle laitan itseni. En yhtään moiti tai halveksu kansalaisia, jotka kulkevat hiljaa ja hissukseen. Pääasia on liikkuminen. Kaikille tulee aika, jolloin ei pääse eteenpäin, kuin hiljaa kävellen. Sitä odotellessa!