Haastetta kehiin

Pian on kesä mässätty grillituotteilla ja oluella. Niistä  minun ja monen muun pitää ainakin vähentää ja ottaa haasteellisesti osaa liikuntahaasteisiin.  Olen jo vähän aloitellutkin ja haastanut itseni syväkyykkyhaasteeseen.  En ihan joka päivä ole jaksanut, viitsinyt tai kerennyt tekemään syväkyykkyjä. Kun olen niitä tehnyt, olen lisännyt useamman kyykyn.  Sata on tavoitteena ja olen numerossa 84.  Aloitin 24:stä, syväkyykky on muuten paljon raskaampi kuin puolikyykky.

https://www.menaiset.fi/avainsana/liikuntahaaste

En halua itseäni kuvata, joten otin videon youtubesta.  Kuvassa olevalla henkilöllä näköjään on polvet vähän enemmän levällään kuin minulla, mutta noin suurinpiirtein sama.  Polvet pitää olla samaan suuntaan kuin nilkat, ettei polviin tule vaivaa.

Olen kokeillut ennenkin haasteita ja ne kaikki ovat lisänneet lihasvoimaa.  Tämä haaste on hyväksi kaikille, mutta eritoten vanhemmalle väelle.  Jaloissa pysyy lihaskunto tallella ja pääsee ylös sängystä ja tuolista.  Ensin voi aloittaa tukea käyttämällä, tuolin selkänojaa tai seinää vasten.  Etenkin jos aloittaa nollakunnosta.

Syksyllä alkaa taas, toivottavasti, jumpat ja uimahallit aukeaa.  Jos vain korona ei taas pääse sotkemaan juttuja.  

Itsensä haastaminen kehittää myös henkisesti.  Jos ei koskaan vaadi itseltään mitään, niin ei myöskään kehity.

Nyt on jo paljon tuoreita kotimaisia kasviksia, voi aloittaa keventämisen niillä jos on tarvetta.  Pieni liikapaino ei haittaa mitään.

Lisääntynyt vapaa-aika tuo paineita liikkumiseen

Liikkumiseen on tullut jonkin verran haasteita rajoitusten takia.  Eivät ne silti estä liikkumista.  Luovuutta on löytynyt monilta.  On pihajumppaa ja tanssia, lenkkimaastot ovat hyvin käytössä ja kuntoseurat ovat laittaneet livetreenejä facebookiin sekä youtubeen.  Olen itsekin osallistunut muutamaan jumppaan.

Ihmiset kaipaavat toisia vierelleen, jopa minäkin.  En minäkään kaipaa lenkittäjää, mutta on mukava nähdä jos muut liikkuvat näköetäisyyden päässä. 

 

Keksein itse lisätä kävelyyn voimaelementin.  Otin molempiin käsiini kouran kokoiset kivet ja nostelin niitä kävellessäni.  Tosiasiassa ne olivat käsissäni, kun kävelin metsätiellä, jolla ei liiku juurikaan ketään. Itseäni rauhoitellakseni kilauttelin kiviä välillä yhteen eläimiä karkottaakseni.  Tuskin yksikään  susi olisi niitä pelästynyt.  Se oli vain varmistuksen varmistus.  En ole siellä enkä muuallakaan metsässä nähnyt varpusta isompaa eläintä.  Olen sielläpäin lenkkeillyt sentään monta kymmentä vuotta.

Kaupungissa eläimet tulevat melkein takapihalle, metsissä niitä ei näe, vaikka kulkisi miten pitkään.

 

Jäädessäni nyt pois töistä, minun pitää liikkua paljon korvatakseni töissä tehdyn liikunnan.  Se tulee olemaan vaikeaa.  Tosin pois jäävät  melkein joka päivä taukohuoneen pöydällä tarjolla olevat karamellit ja pullat.  Olen nähnyt ihmisiä, jotka ovat lihoneet kymmeniä kiloja tai muuten vain lysähtäneet nauttimaan vapaa-ajasta.  En halua aikatauluttaa tekemisiäni,  liikkumisesta voisi tulla pakkopullaa.  Liikkumisen on tultava omasta halusta. 

 

Liikunnallisesti lahjakas

Kenestä näin voisi sanoa?  Toisten mielestä lahjakkaan pitäisi voittaa useamman tyypin lajissa.  Mielestäni liikunnallisesti lahjakas on henkilö, joka liikkuu vapaaehtoisesti.

Mielenkiinto eri lajeihin ja kilpailuvietti ovat eri asioita.  Jotkut haluavat kilpailla missä asiassa tahansa.  Useimmille liikunta on rentoutumisen ja hyvän olon lähde.  Silloin tällöin voi kokeilla uusia lajeja, pystyykö niihin, tuntuuko laji omalta vai onko tekeminen tympäännyttävää.  Minulle kokeilluista tylsimpiä ovat olleet kuminauhajumppa ja kahvakuula.  Kokeilujen jälkeen palaan aina samoihin vanhoihin suosikkeihin.  

Kaikenlaisiin haasteisiin olen melkein aina valmis lähtemään.  Tämän kesäinen pyöräilyhaaste on ollut mukava ja pistänyt liikkeelle.  Viime vuosina olen ottanut haasteen vastaan kyykkäyksessä, burbeessa ja monessa muussa liikuntahaasteessa.

Olen haastanut itseni vatsalihashaasteessa (80 vatsaliikettä päivässä).  Kaikki nämä ovat ohi ja kaikki nämä suoritettuna olohuoneessani.  Niitä ei ole ollut kukaan todistamassa, joten pitää vain luottaa minun sanaani.  Tosin se olisi vain itsensä pettämistä jos kehuskelee tyhjiä.

Monta haastetta on vielä toivottavasti edessäpäin.  Ne antavat tasaiselle puurtamiselle vähän pippuria mausteeksi.

Pyöräilyretkillä huomasin pienen joen aika lailla kuivuneeksi.  Samminjoki.

Tsemppausta minulle

Räntää sataa ja tuuli paukkuu nurkissa, mutta minulla on hyvä mieli.  Kolmatta päivää mennään haasteen kimpussa, enkä olekaan vilkaissutkaan pulliin, suklaaseen tai vaaleaan leipää.  On kuin olisi jo himpun verran kevyempi olo.  Harhaa se tietysti on, keveys johtuu henkisestä yliotteesta minkä aion saada makean syömiseen. 

 

Uuden vuoden päivänä tuli tehtyä kävelylenkki, joka olikin päätöksen lujittamisen vuoksi tarpeen.  Vapaapäivät voivat olla hiirenloukkuja karkin napostelijalle.  Jos ei tee mitään liikkumisen suhteen, on vaarana kallistua sohvalle namupussin viereen, jos niitä on vielä jäljellä jostain syystä.  Niitä ei kyllä kannata ainakaan meikäläisen kotiin edes hankkia.  Karamellihylly on kierrettävä kaukaa.  Suklaan tuoksusta alkavat sylkirauhaset toimia ja kuolavana valua suupielistä.

 

Kaikenlaista mukavaa tekemistä on suunniteltava syömisen vastavoimaksi.  Minä aion tänään leipoa sämpylöitä ja uhmata huonoa säätä, lähden lenkille.  Päätöksiä ja lupauksia voi tehdä tuosta noin vaan, mutta niiden pitäminen on hankalaa ja tuskaista.  En usko kuitenkaan lupauksien pitämisen oleva ylivoimaista.  Minulla ei ole kuin n. 10 kg ylimääräistä.  Monella ihmisellä on kropassaan kymmenkertainen määrä.  Toiset heistä menevät laihdutusleikkauksiin  saadakseen kiloja katoamaan.  Parempi tehdä päätös tässä vaiheessa.

 

Nyt on lupailtu pientä pakkasta lähipäivinä.  Ulkoilu alkaa maittaa paremmin kuin märässä säässä.  Aina on tietysti ulkoilukeli, varusteista se on kiinni.  Mukavampaa liikunta kuitenkin on kauniilla ilmalla.  Uintihaasteenikin on vielä aloittamatta.  Hallissa ei sada eikä tuule, ei voi lausua mitään valeita liikunnan vaikeudesta rumalla säällä.  Tsemppiä minulle haasteisiin.

 

 

 

 

Jaksaa, jaksaa

Näinhän sitä hoetaan, kun yritetään kannustaa muita liikunnan tavoitteisiin.  Hymiskampanjassa ollaan menty jo kuusi viikkoa ja jokunen viikko olisi vielä edessä.  Olen jaksanut pitää arkiliikuntamääräni n. kuudessa tunnissa.  Siihen kuuluu siivous-ja pihatyötkin.  Tosin en ole mikään ahkera siivooja, joten pääosa on ollut jonkin asteista liikehdintää.  Olen katsastanut muiden keskiliikuntaa ja osalla on liikunta-aika valahtanut neljään tuntiin.  On vaikea pitää tavoitteista kiinni, varsinkin jos liikkuminen ei ole aiemmin ollut samalla tasolla.

 

Vielä voisi vähän kiristää, ainakin yhden tunnin lisää.  Se ei ole mikään pakko.  Liikunta on kivaa, kun se on vapaaehtoista.  Käveleminen on ollut paras tapa lisätä liikunta-aikaa.  Yhtenä päivänä Pysäköin auton vähän pidemmälle ja kävelin.  Siitähän kertyi heti puoli tuntia.  Sitähän se arkiliikunta on.  Ei aina tarvitse autolla päästä asiointipaikan viereen.

 

Olisi mahtavaa jos tämä liikuntapiikki jäisi päälle.  Se on sama ruokavalion kanssa.  Ei auta jos on viikon nälkäkuurilla ja seuraavalla viikolla syö kahta kauheammin.  Liikkuminen on saatava jokapäiväiseksi. 

 

Tämä haaste kestää marraskuun loppuun, mitähän sitä keksisi joulukuussa.  Joulu on tulossa ja pitkät pyhäpäivät.  Silloin ehtisi vaikka mitä haastetta kokeilla.  Kyykyt ja lankut on jo kokeiltu.  Nyt mentiin arkiliikuntaa pari kuukautta.  Tulisipa lunta niin pääsisi hiihtämään.  Viime talvena en käynyt yhtään kertaa.

 

 

Haasteesta toiseen

250 kerran kyykkäyshaaste on suoritettu.  Ei muuta kuin uutta haastetta kehiin.  Naamakirjassa joku kehuskeli tekevänsä lankkuhaastetta.  Arvasin sen tarkoittavan ns. Hoovertestiä: Suorin vartaloin kyynärvarsien varassa olemista.  Pystyn siihen tällä kunnolla n. minuutin verran.  Tarkoituksena on 270 sek lankkuna eli 4 ja puoli minuuttia.  Siinä on haastetta kerrakseen.  Aikaa on 30 päivän verran.

 

Kevät kohisee suonissa.  Tuntuu välillä siltä, että pystyy mihin vain.  Omat rajat ja heikkoudet pitää tunnustaa.  Voi niitä rajoja silti venyttää.  Seuraavalla kertaa pystyy parempaan.  Tavoitteenani on päästä terveenä eläkkeelle.  Siihen on vielä vuosia, joten tavoitteita ja hasteita riittää.

 

Haastamalla itsensä ei vaivaa ketään muuta.  Jos vielä pystyy olemaan rehellinen, eikä juksaa haasteissa, niin pääsee parhaaseen tulokseen.

 

Metsässä on keväällä hieno käydä.  Kurkiakin yritin kuvata.  Ne lehahtivat lentoon ennenkuin pääsin lähelle.