Siirry pääsisältöön

Makeisista ja suklaasta irti

 Annoin itselleni hullun ja hurjan haasteen, sata päivää ilman ostettuja ja syötyjä makeisia.  Siinä on tietysti se porsaanreikä, että tarjottuna makeisia voi syödä.  15 päivää on vasta mennyt.  Ei ole ensimmäisen viikon jälkeen tehnyt mieli ihan hurjasti.  Suklaan ja muiden makeisten syönti alkoi olla jo jokapäiväistä.  Painossa ei vielä ole tapahtunut edistystä vähennyksen suuntaan.  Ehkä vähän tasaantunut.  Oikeastaan haen ennen kaikkea piristävämpää otetta elämiseen ja pois sokerihumalan otteesta.







 Taitaa olla ravintoasioissa suurimpia haasteita minulle.  Kaikenlaista olen liikuntahaasteissa pystynyt tekemään, mutta irtautuminen suklaasta aiheuttaa jo valmiiksi hikipisaroita.  Jos tähän pystyn niin luulisi verensokerin alentuvan muutamalla kymmenyksellä.  Ei se vielä kovin suurissa lukemissa ole, aina on silti varaa alentaa.  Pulla on myös yksi  kompastuskivistäni.  Pullan syönnin olen saanut minimoitua yhteen kertaan päivässä, iltakahvin seuraksi.  En käärmeen hoikaksi halua.  Hyvä olo on minulle kaikkein tärkeintä.


Liikuntaa olen pystynyt jonkun verran lisäämään.  Sauvat voi ottaa ihan pihakävelyynkin mukaan, ainakin mökillä, siellä on isompi piha.  Olen tehnyt pyöräilyä enemmän kuin vuosi sitten.  Jätin viikoksi auton mökille, joten oli pakko asioida pyörän kanssa.  Olen huomannut, että minun pitää olla ovela itseni kanssa.  Jos en tee itselleni ohjeita edes mielessäni niin saatan tehdä jotain muuta mitä olen päättänyt.
Nyt alkaa puutarhatöissäkin saada liikuntaa.  Hiki ja hengästys tuli jo multasäkkien siirtelyssä.  Jäät alkavat vihdoin sulaa järvessäkin ja uintikelit tulevat.  Vielä pääsee uimahalliinkin.





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mietelauseita ja kannustusviestejä liikuntaan ja elämään

Lentävät lauseet ja tsemppihuudot voivat auttaa kestämään liikunnan rasituksia.  Ajatuksia voi kehittää pitemmällekin.  Laitoin tähän muutaman mietelauseen kirjastani Lyhyttavaraa.  Näitä ajatuksia voi käyttää liikuntaan yhtä hyvin kuin muuhunkin elämään.  Sinnikkyydestä kaikki menestys lähtee.  Luovuttaminen vaikuttaa jo seuraavaan koitokseen, keskeyttäminen on helpompaa.  Juoksemisessa ja oluen juonnissa on jotain samaa, sietokyky kohoaa harjoitellessa.   Tekemisen puute aiheuttaa vaivoja enemmän kuin kiire tai askarteleminen mieleisessä työssä.   Energia kumpuaa sisältä, kun on tehtävä tärkeitä päätöksiä.  Liika aika venyttää päätöksentekoa.    Elämä on lyhyttavaraa, pientä ja punnitsematonta oleilua.  Elämä on joskus ylellistäkin, mutta useimmiten halpaa ja pientä.  Kaikki tuntevat paljon huutoja ja kehoituksia kentiltä ja kilpailuista. Vanhat sanonnat ovat käytössä ja niitä voi muuttaa mieleisikseen tilantee...

Etureiden revähdys

  Kuka uskoisi eläkeläismummon saavan etureitensä revähtämään kotona.  Minäkin uskon nyt sen kokeneena.  Lihakseni olivat hyvässä kunnossa.  Syytä tapahtumaan en tiedä, liian vähän venyttelyä, ikä.  On mahdoton sanoa.  Kipeä puuduttava kipu levisi nivusesta reittä pitkin alas, kun potkaisin jalan suoraksi lattialla istuttuani jalan päällä. Pienikin loukkaantuminen siirtää ja pysäyttää suunnitelmia.  Olen nähnyt juoksijan yht´äkkiä pysäyttävän juoksunsa radalla.  En oikein tiennyt mitä tehdä.  Jalka oli kipeä ja nukkumisesta ei oikein tullut mitään.  Särkylääkkeitä kului enemmän, kuin 10 vuoteen tätä ennen.  Lääkäristä hain lisää viikon kärvisteltyäni, että sain nukutuksi. Lääkärikään ei ollut varma muusta, kuin ettei se ollut venähdys vaan viittasi revähdykseen.  Kuvaa ei otettu, ainakaan vielä.  Nyt on kulunut yli viikko ja vielä on paranneltavaa olossa.   https://www.mehilainen.fi/urheilu-mehilainen/reisilihasr...

Juoksujalkaa

  Pitkästä aikaa innostuin hölkkäämisestä.  Olin luullut etten enää jaksaisi juosta yhtään, mutta mitä vielä.  Nopeus on hiipunut ja kestävyyskin kai.  Kestävyyttä saa lisää, kun vain harjoittelee.  Ei se ole iästä kiinni.  Vatsalihaksetkin olen talven aikana saanut vahvistumaan jumpan avulla, nyt sitten on vuorossa juoksukestävyys.  Ikääntyvän, niin kuin nuoremmankin on otettava alku rauhallisesti.  Ei se lisää kestävyyttä, kun romahtaa lenkkipolulle mahalleen henki hapatuksessa.  Pienin matkalisäyksin minunkin kannattaa edetä.  Portaat on yksi hyvä tapa liikkua.  Niitä alkaakin olla monessa paikassa.  Siellä ei ketään katso nurjasti jos levähtelee välillä henkeä vetäen. Tasamaalla hiljaa kiiruhtaen jaksaa paremmin.  Reipas kävelykin takaa hyvän kunnon.  Minä vain olen aina ollut hölkkääjä.  Olen vain luullut, ettei eläkeläisen kunto kestä hölkkäämistä.  Kestää kyllä.   Hölkkäys täristää luitakin ...