lauantai 28. marraskuuta 2015

Hiihtokilpailut seurattavana

Lumi meni tältä seudulta päivässä.  Hiihtoa ei voi harrastaa, mutta hiihtokilpailua voi katsella televisiosta.  Rukan kisat alkoivat eilen.  Suomalaisia on paljon ladulla, kun on omat kisat.  Tietysti siellä pärjäävät ennakolta kovimmat kuuman ryhmän jäsenet, mutta on hienoa, kun kansallisen ryhmän hiihtäjiä pääsee mittaamaan omaa kuntoaan maailman luokan hiihtäjiä vastaan.
 
Oman maakunnan hiihtäjät ovat suosikkejani,  Ristomatti Hakola ja Krista Pärmäkoski.  He ovat jo osoittaneet kuuluvansa maailman eliittiin.  Pärjäämisen toivotuksia heille.
 
Mittauksissa on osoitettu, että perinteiset lajit pärjäävät hyvin katseluluvuissa uusille ja trendikkäimmille lajeille.  Hiihtoakin on uudistettu ja väliaikalähtöjä vähennetty, mikä on surku.  Television katsojalle kellon seuraaminen yksi jännitysmomentti: ehtiikö vai ei.  Massahiihdot ovat useimmiten tylsiä seurattavia televisiosta.  Etenkin miesten hiihdot.  Naisten hiihdot tuntuvat paremmilta katsoa massahiihtona.  He vetävät lähes täysillä alusta loppuun.
 
Sprinttihiihdot ovat olleet hieno lisä kilpailulajeihin.  Monta lähtöä ja kovaa kilpailua alusta loppuun.  Siinäkin pitäisi saada niin raskaat radat, ettei pelkkiä lykkimiskilpailuja olisi perinteiselläkään tavalla.  Se ei näytä hiihdolta yhtään.  Hiihtäjillä on paljon työntövoimaa, mutta hiihdon pitää olla hiihtoa, jossa jalatkin liikkuvat.
 
Lumen puute rassaa hiihtokilpailujen järjestämistä monessa paikassa.  Olisi hienoa jos hiihtoon tulisi uusien maiden hiihtäjiä.  Pohjoismaat jäävät monissa kilpailuissa ainoiksi osallistujiksi.  Norjalaiset jyräävät meidät ja monet muut suuren harrastajamäärän takia.  Heillä on lunta ja innostusta hiihtämiseen.
 
 

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Tavoitteellinen liikunta

Ajattelin ennen tavoitteellisesta liikunnasta, että se on ennemminkin lasten ja nuorten kilpaurheilun vaatimia tavoitteita.  He tavoittelevat menestystä kilpailuissa tai ennätyksien parantamista.  Lapsenlapseni sai monen vuoden puurtamisen jälkeen palkintosijan eräässä harrastamassaan lajissa.  Sitä voi jo sanoa tavoitteen hetkelliseksi saavuttamiseksi, yhden etapin saaminen loppuun.  Kilpailut ja tavoitteet vaativat jatkuvaa kehittymistä.
 
 
Kuntoilussa voi asettaa omia tavoitteita.  Niistä ei kukaan muu ilahdu tai palkitse.  Ketään ei onnittele jos jaksat kuntoilla kolme kertaa viikossa tunnin ajan.  Ketään ei oikeastaan kiinnosta.  Tavoitteet voi asettaa oman pään sisällä: minä haluan kuntoilla, minä pystyn siihen.  Palkinto tulee hyvänä mielenä ja kunnon kohenemisena.  
 
Olen tällä viikolla pystynyt yhteen kertaan tähän mennessä, uintia 800 m.  Vielä kaksi kertaa pitäisi jaksaa.  Jumppatunti ja yhden kerran ulkoilulenkki kävellen tai hölkäten ja tämän viikon tavoite on saavutettu.  Kuntoilussa voi pysyä sillä tasolla, mikä tuntuu hyvältä.
 
 
Paljon on kuntourheilijoita, jotka kilpailevat omissa lajeissaan ihan äärirajoilla.  He tekevät sitä elämänsä loppuun saakka.  Siinä vaaditaan kuntoa, pitkäjännitteisyyttä ja kilpailuhalua.  Ei se tavoitteellisuus  lopu nuoruuden kilpakentille.
 
Ikä on pieni haaste, mutta ei rajoite.  Aina voi aloittaa uuden liikuntaharrastuksen. 
 

 
 
 

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Odotan lunta

Talviurheilua on vaikea toteuttaa, lumi puuttuu.  Tekojääradat, jäähallit, hiihtoputket ja lumetukset ovat arkipäivää nykyisessä Suomessa.  Lämpimät talvet eivät saa hiihdon ystävältä hyviä arvosanoja.
 
Suomi ja muut Pohjoismaat ovat taviurheilun suurmaita.  Katetuilla jääradoilla voi vähän paikata asiaa, mutta mitä tekee hiihtäjä lumettomilla pelloilla ja metsissä.  Se menee sauvakävelyksi tai rullasuksilla lykkimiseksi.  Ei se tunnu samalta kuin pakkasella kiitää latua pitkin luistavin suksin.
 
Pian täytyy perua kaikki hiihtokilpailut muualla, kuin Lapissa tai jossain vuoristoissa.  Ilmaston vaihtelua on ollut ennenkin, se vain ei tunnu hyvältä.
 
 
Mitä on vielä tulossa, sitä ei tiedä kukaan.  Ei ole vielä kunnolla selvitetty, onko ihmisten toiminta syynä vai onko normaalia, että ilmasto vaihtelee.
 
Pitää vain muistella edellisiä talvia ja toivoa, että lunta vielä tulee seuraavinakin vuosina.
 
Viime talvena tuli jonkun verran lunta.  Lumi ei säilynyt maassa muutamaa viikkoa enempää.
 


 

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Unen parantaminen

Huonosti nukutun yön jälkeen mietin aina, että mistä se johtuu.  Minulle tärkein syy on yleensä, kuinka raskas työpäivä on ollut.  Vaikka ei särje mistään erityisesti, niin lihakset eivät rauhoitu.  Parin tunnin kääntyilyn jälkeen haen miedon särkytabletin ja se yleensä auttaa.  Voi olla, että se on tekee vain plasebomaisen teon.  Pääasia on kuitenkin, että se auttaa. 
 
Kuuma huone on toinen, mikä ei ole hyväksi nukkumiselleni.  Hikisenä piehtaroiminen sängyssä tekee vihaiseksi.  Peittoa pois ja päälle, siinä on yleensä yön kulku.  Olen huomannut, mitä raskaammin syön, sitä enemmän hikoan.  Aivan kuin ruuan energia poistuisi ihon kautta.  Siinä on osatotuus.  Ikkuna auki nukkuminen on yksi ratkaisu.  On parempi hengittää kun on viileätä.  Hyvien hetkien ajatteleminen rauhoittaa mieltä.
 
 
 
 
Tuliset ja vähän vähemmänkin tuliset ruuat aiheuttavat hikoilua.  Raskaat ruuat kuten pizzaa ei saisi syödä myöhään.  En syö kovin myöhään.  Koitan ajoittaa iltapalan niin, että valvon vielä pari tuntia iltapalan jälkeen. 
 
Kuorsaaminen keskeyttää unen toisinaan.  Sitä ei välttämäti itse huomaa, miten se vaikuttaa.  Siihen on monia ratkaisuja.  Kevyt kuorsaus ei haittaa mitään.  Jos kuorsaukseen liittyy uniapneaa, se vaatii tutkimuksia.  Kaikenlaista tietoa kuorsauksen poistamisesta löytyy, kun nettiä kaivaa.  Monet keinot ovat vain rahastusta.  Pitempiaikaiseen apuun tarvitaan järeämpiä keinoja.  Leikkaus, purentakiskot, laihduttaminen.  Suihkeet ja nenäliuskat eivät ole tehokkaita keinoja.
 
 
 
Unen määrä on erilainen kaikilla ihmisillä.  Toinen on tyytyväinen kuuteen tuntiin, toinen vaatii kahdeksan.  Pääasia on tietysti unen laatu.  Ei joka yö tarvitse nukkua kahdeksaa tuntia, vähemmälläkin pärjää.  Univelka pitemmällä aikavälillä aiheuttaa muutakin kuin harmaita hiuksia.