Liikkuva ihminen

On hyvä idea ottaa pieni kamera mukaan hölkkälenkille.  Saa hyvän syyn pysähdellä puuskuttamaan.  Kun on jonkin aikaa ollut juoksematta, ei tarvitse montaa sataa metriä mennä kun keuhkot alkavat pyytää taukoa.  Vaikka olen tehnyt paljon muuta, pyöräillyt, uinut, kävellyt ja voimistellut, niin juoksu on ylivoimaisesti raskainta liikuntaa.  Ainakin näin kuntoilumielessä.  Tietysti kaikkien urheilulajien harrastaminen, kun sen tekee kilpailumielessä, on raskasta.  Valokuvaamisen avulla löytää uusia reittejä kun poikkeilee polulta tai tieltä.  Utelias kun olen niin kurkin aina uusia paikkoja.  Eilenkin löysin uuden ladon lennkkini varrelta.  Metsässä oli tehty karsintatöitä ja pääsin juoksemaan uutta reittiä.  Vanhat rakennukset ovat mielenkiintoisia tutkittavia. Oja oli kevään aikana muuttunut pieneksi puroksi.  Kevät on mukavaa aikaa.  Luonto herää ja itsekin tuntuu heräävän taas liikkumaan erilailla.

Maalla voi erilailla kohentaa kuntoaan kuin kaupungissa.  Tänään olen kaivanut pari istutuskuoppaa kiviseen maahan.  Siinä tulee hyvin lihaskuntoa, ja kun on viileää on pakko työskennellä ripeästi.  Ulkona tulee muutenkin oltua pidempään.  Mitä nyt joskus näpyttelee tietokonetta.  Lenkkimaasto on ihan vieressä, ei muuta kuin ovesta ulos. Täällä ei tarvitse välittää minkälaisissa kamppeissa lähtee lenkille, ei ole ketään katsomassa. Tosin täällä ei ole uimahallia eikä mitään muutakaan kaupungissa olevia urheilupaikkoja.  Kun ei asu maalla jatkuvasti niin nauttii hitaan elämän parhaista puolista.  On nautinnollista käydä lenkillä ja mennä pihasaunaan kylpemään.  Lintujen laulua kuunnellessa ei muista kaupungin pauhua.  

Yön tunteina olisi nukuttava eikä hipelöitävä näppäimiä.  Silloin kuitenkin aivotoiminta voi olla vilkastakin.  Lepo on tärkeätä lihaksille ja aivoille.  Alitajunta työskentelee askarruttavien asioiden ratkaisemiseksi.  Toisinaan päivän kiireet tulevat yöllä uniin ja jatkaa työskentelyä läpi yön.  Ei se haittaa jos yhtenä yönä jää uni vähiin. Jos unta ja lepoa on riittämättömästi pitkältä ajalta se kostautuu.  Pitkään valvonutta voi verrata humalaiseen, joka ei enää pysty tarkkaan työhön.  Unia olisi hienoa kirjoittaa ylös, on ne välillä niin erikoisia.  Useimmiten kuitenkin unohdan unet melkein välittömästi kun herään.  Tulkinta ainakin olisi vaikeaa.  En oikein tosissaan usko unien selityksiin. Täysikuun aikaan toiset ihmiset eivät pysty nukkumaan. Minulle kuutamoyöt eivät vaikuta.

Odotan innolla olympialaisten alkamista Lontoossa.  Alle sata päivää on jäljellä.  Kisat pärähtävät käyntiin 27.7.2012.  Kaikkein mieluiten katselen yleisurheilua.  Muitakin lajeja tulee seurattua, varsinkin suomalaislajeja. Suomalaisilla ei enää viime vuosikymmeninä ole ollut suurta mitalisadetta.  Ymmärrettäväähän se on.  Onhan mukaan tullut aina vain uusia maita.  En niinkään kaipaa mitaleita, vaan taistelua loppukilpailuihin saakka.  Mitalitkin toki kelpaavat.  Tähän mennessä on valittu 17 urheilijaa mukaan.  Yleisurheilussa A-rajan ovat saavuttaneet keihäänheitossa miesten osalta 5 urheilijaa.  Kävelyssä A-rajan on alittanut Jarkko Kinnunen ja Antti Kempas.  Pikajuoksussa 200 m Jonathan Åstrand on rajan alittajia.  Naisten osalta ainoastaan maratoonari Leena Puotiniemi ajallaan 2.35.54, on mukana.  Mielestäni suomalaisten pitäisi keskittyä juoksumatkoilla 400 m:stä ylöspäin.  100m ja 200 m on niin nopeita kisoja, ettei niissä pärjää.  Tosin nyt Åstrand on osoittanut ainakin

Kokeilin taas pitkästä aikaa astangajoogaa.  Se ei onnistunutkaan ihan niin helposti.  Kävin joitakin vuosia sitten astangassa ja se tuntui silloin hyvältä lajilta.  Voisi olla vieläkin jos sitä harrastaisi päivittäin.  Se vaatii oikean hengittämisen ohella montaa muuta.  Ei tunnu hyvältä jos ei pääse mihinkään asentoon. Laitoin tähän sivun John Scottin Astangajooga kirjasta.  Tähän juuri taivuin.  Jos tätä liikettä tekee monta kertaa peräkkäin niin se on jo oikea harjoitus.  Olen kokeillut montaa muutakin lajia.  Aina kuitenkin palaan vanhoihin lajeihin.  Hölkkä, jumppa, uinti ja pyöräily.  Pidän itsekseni liikkumisesta. 

Kumisaappat jalkaan ja menoksi.  Metsässä on vielä märkää ja kävely raskaamman puoleista, kun ei ihan polkuja pitkin kulje.  Sammal painuu alla ja kumisaappaat on todella tarpeen.  Pohjelihakset voimistuvat ja keuhkot saavat happea.  Näinkin aikaisin keväällä metsässä on paljon katsottavaa ja erityisesti kuunneltavaa.  Taivaanvuohet mäkättävät ja monet linnut sirkuttavat, tirskuttavat ja viheltävät. Metsissä on vielä Tapaninpäivän myrskyn jäljiltä kaatuneita puita juuret taivasta kohti.  Hirvetkin ovat kulkeneet samaa reittiä kuin me.  Aina kannattaa olla utelias ja poiketa poluilta jos ei pelkää eksymistä tai susia, kun niitäkin kuulemma liikkuu näissä metsissä.  Minä en ole kyllä yhtään nähnyt koskaan.

Uiminen on liikkumisella hankittua terapiaa.  On mahtavaa uiskennella omaan tahtiin ja nauttia veden hyväilystä.  Olen käynyt talven ajan Porin uudessa uimahallissa.  Halli on kaunis ja ajanmukainen.  Tulee ihan kylpylämäinen olo.  Alussa ihmiset valittivat kovin kaikesta, tiloista ja palveluista.  Minä olen ollut tyytyväinen.  Jollakin voi olla kiireempi uida lujaa, silloin annan tietä.  Kohta alkaa ulkouinti maauimalassa, järvissä, joissa ja meressä.  Silloin on tilaa kaikille.  Itse en nauti Yyterissä makoilusta.  Järvet ovat mukavia uintipaikkoja ja joessa tuli lapsena pulikoitua paljonkin.

Tänään on ruma kevätpäivä, räntää häpsii.  Voi siis hyvällä omallatunnolla vaikka muistella mukavia.  Kalevankisat 2005 Porissa.  Ensimmäistä kertaa olin Suomen mestaruuskilpailuja katsomassa.  Ei tule ikinä lähdettyä muualle.  Nytkin olin vain yhtenä päivänä.  Täytyy sanoa, että penkkiurheilijana nautin enemmään television välityksellä katsomisesta.  Pääsee lähelle ja näkee paremmin.  Osa urheilusuorituksista jää vallan näkemättä.  Tietysti tunnelmaa ei saa yksin nostettua kovin korkealle. Silloin oli vielä Anne-Mari Sandell mukana ja monta muuta silloista hyvää urheilijaa.  Urheilu on nykyään raakaa taistelua.  Se vaatii paljon ja siinä voi hävitä kaiken.

Lueskelin kaloritaulukkoa ja näin, että suurimmat kalorit ovat juuri minun kompastuskivissäni.  Karjalanpiirakka 168 Kcal Pizzapala 270 Kcal Suklaapatukka 230 Kcal Pulla 145 Kcal Kun tähän vielä lisätään makkara ja muut herkut, niin ei ole ihme, että kiloja karttuu.  Kilojen poisto ei onnistu ihan niin nopeasti.  Osoitteessa www.iltalehti.fi/painopaivyri oli hyvä laskentajuttu.  En tohtinut sitä ihan vielä kunnolla kokeilla, mutta ehkä joskus.  Minulle on kertynyt jonkun verran kiloja yli sen mitä haluaisin painaa ja taistelen koko ajan ylikiloja vastaan.  Liikun kyllä paljon ja työkin on liikkuvaa, mutta syön yli tarpeen, se on selvä.  Aamupäivällä taistelu ylimääräisen syömisestä onnistuu, mutta illalla on se hetki television ääressä, kun tuntuu olevan koko ajan nälkä.  Ensin suolaista ja sitten makeaa jonka jälkeen on pakko ottaa taas suolaista...

Tänään on tarkoitus lähteä pyörällä töihin.  Olisi tarkoitus pyöräillä suurimmaksi osaksi työmatkat kesälomaan saakka.  Kesäloma on kesäkuussa.  Saa nähdä miten mamman käy.  Auto kun on aina valmiina katoksessa odottamassa.  Lähteminen on aina muutenkin vaikeata liikunnassa.  Ovesta ulos kun pääsee niin puolet hommasta on tehty.  Jos alkaa jahkailemaan ikkunan vieressä, että menenkö vai en, niin usein jää lähtemättä.  Kyllä ne kesän kumpupilvetkin vielä tulevat ja lämpimät säät.  Tänään kyllä on vielä koleaa kuin kellarissa.  Pyöräily on siitä mahtavaa, kun se on niin hidasta.  Ehtii katsella ympärilleen ja havannoida ympäristöä.

Lähdin tänään läheiselle luontopolulle.   Talven jälkeen se oli vielä märkä ja osittain luminenkin.   Tuntui mahtavalta kävellä metsässä.   Yhtään vastaantulijaa ei ollut.   Tuli kesäinen olo.   Havupuut ja sammaleet vihreinä ympärillä.   Metsäpolut ovat aina mukavia lenkkeillä kävellen ja juosten.   Polku joustaa jalan alla.   Hiukan enemmän on keskityttävä ja katseltava jalkoihin, ettei kompastu juuriin ja jos on oikein matala askel, niin käpyihin.   Siellä ei tarvitse hengittää pakokaasuja. Pienessäkin metsässä on polku.   Siellä voi nähdä yllättäviäkin asioita ja tulee hyvä mieli liikkumisesta.  Tämä kuva ei ole tältä päivältä.

Nämä ovat hyvät välineet liikuntaan.  Minulle Adidastossut ovat aina olleet kaikkein parhaat.  Kuntoilijakin tarvitsee hyvät.  Ilman hyviä jalkineita lenkit ovat pian pelkkää tuskaa.  Pieni tuki on minulle tarpeen tossuissa.  Joskus liikkumisen aloittamisessakin.