maanantai 28. joulukuuta 2015

Metsäretki ja nuotion sytytys

Metsäretki joulupyhien jatkona piristää taatusti.  Pienessä pakkaskelissä metsässä tarpominen, varsinkaan kun ei ole lunta, on helppoa.  Maa on hiukan jässähtänyt ja kuivunut, askel ei painu kovin syvälle.  Ilma on raikas, aurinko nousee ja säteilee puiden takaa.
 
 
 
Jouluna on mässätty vatsa täyteen kinkkua ja laatikoita, niiden tuomaa kalorimäärää on suorastaan pakko lähteä kuluttamaan.  Askel joustaa ja hengitys huuruaa.  Ei tarvitse montaa kilometriä kävellä, kun tulee lämmin.  Tikkakin nähtiin kelossa naputtelemassa.
 
 
Nuotion sytytys
 
Nuotioon paras laittaa kuivia puita ja tuohta.  Väljästi asettelemalla ne syttyvät vaivattomasti.  Tietysti auttaa jos on varannut puita nuotiopaikalle tai tuo mukanaan.
 



Maanomistajan lupa tarvitaan nuotion sytyttämiseen.  Omalle maalle nuotion voi tehdä jos ei ole tulivaroitusta.  Makkara maistui lenkin jälkeen makoisalta.
 


 

perjantai 18. joulukuuta 2015

Liikuntataidot pysyvät muistissa

Mikään taito ei mene hukkaan.  Lapsena opitut taidot pysyvät selkärangassa elämän ajan.  Pyörällä ajo, luistelu ja hyppynarulla hyppääminen ovat taitoja, jotka muistaa, vaikka edellisestä tekemisestä olisi vuosia tai vuosikymmeniä aikaa.  Hetken tietysti kestää ennen kuin varmuus löytyy.  Haparoivista liikkeistä se alkaa aloittaessa.  Varovasti aloittaen ja sinnikkäästi tehden pääsee tuloksiin. 
 
Kirpputorilta ostetulla kiinalaisella hyppynarulla minä kokeilin hyppäämistä.  Aluksi ei meinannut onnistua millään.  Naru sotkeentui ja muutenkin meni päin prinkkalaa.  En jaksanut ensimmäisellä kerralla hypätäkään kuin minuutin tai pari.  Naruhyppely on aika rankkaa.  Kuntoni on aika hyvä ja luulin hyppiväni 5 minuuttia tuosta noin vaan, turha luulo.  Seuraavana päivänä onnistuin hiukan paremmin.
 

Hienoa olisi jos taitoja pitäisi yllä jatkuvasti.  Pyörällä ajan useinkin ja se taito pysyy plakkarissa.  Luistelusta on jo vähän kauemmin.  Sain lahjoituksena luistimet, joten sitäkin pitäisi kokeilla tänä talvena.  Se täytyy aloittaa vielä varovaisemmin kuin naruhyppely.  Luistelussa kun kerran kaatuu voi olla pää halki ja lonkka paskana. 
 
 
 

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Pimeästä sisään liikkumaan

Joulun lähestyessä ja pimeän lisääntyessä liikkuminen alkaa olla aika haastavaa.  Pitkän työpäivän jälkeen ei ole aina halua lähteä lenkille.  Talven pimeydessä kaipaa valoja, joten sisäliikunta on poikaa. 
 
 
Lajikokeiluna oli tällä kertaa keilaus.  Vaativa laji ja painava pallo.  Yllättävän hyvin sain keiloja kaatumaan, vaikka en ole aiemmin yhtään kertaa palloa heittänyt.  Turvallinen laji se on kokeilijallekin.  Kädet ja selkä pitää olla kunnossa, muuten ei onnistu.  Tunti oli ihan tarpeeksi pitkä aika kokeiluun.  Tyky-päivän ansiosta voi kokeilla joskus jotain vähän eksoottisempaakin. 
 
Ei keilaus minun mielenkiintoani lajia kohtaan yhtään lisännyt.  Nyt ainakin tiedän miltä se tuntuu.  Keilaus on monien suosiossa ja on varmaan hyvää liikuntaakin jos sitä tekee pidempään.
 
Suomessa on hyvät mahdollisuudet sisällä liikkumiseen.  Kun sataa vettä ja räntää päin näköä, on mukava mennä uimahalliin tai liikuntasaleille hikoilemaan.  Kai se talvi ja lumi sieltä vielä tulee, että pääsee harrastamaan talvisia lajeja.
 
Jäälajeja pääsee paikoin harrastamaan jos on tekojääratoja.  Halleihin ei pääse kuin tosiharrastajat.
 
Jäähalli odottelee esiintyjiä.  Ei jääkiekkoa tällä kertaa vaan pieniä taitoluistelijoita
 
 

lauantai 28. marraskuuta 2015

Hiihtokilpailut seurattavana

Lumi meni tältä seudulta päivässä.  Hiihtoa ei voi harrastaa, mutta hiihtokilpailua voi katsella televisiosta.  Rukan kisat alkoivat eilen.  Suomalaisia on paljon ladulla, kun on omat kisat.  Tietysti siellä pärjäävät ennakolta kovimmat kuuman ryhmän jäsenet, mutta on hienoa, kun kansallisen ryhmän hiihtäjiä pääsee mittaamaan omaa kuntoaan maailman luokan hiihtäjiä vastaan.
 
Oman maakunnan hiihtäjät ovat suosikkejani,  Ristomatti Hakola ja Krista Pärmäkoski.  He ovat jo osoittaneet kuuluvansa maailman eliittiin.  Pärjäämisen toivotuksia heille.
 
Mittauksissa on osoitettu, että perinteiset lajit pärjäävät hyvin katseluluvuissa uusille ja trendikkäimmille lajeille.  Hiihtoakin on uudistettu ja väliaikalähtöjä vähennetty, mikä on surku.  Television katsojalle kellon seuraaminen yksi jännitysmomentti: ehtiikö vai ei.  Massahiihdot ovat useimmiten tylsiä seurattavia televisiosta.  Etenkin miesten hiihdot.  Naisten hiihdot tuntuvat paremmilta katsoa massahiihtona.  He vetävät lähes täysillä alusta loppuun.
 
Sprinttihiihdot ovat olleet hieno lisä kilpailulajeihin.  Monta lähtöä ja kovaa kilpailua alusta loppuun.  Siinäkin pitäisi saada niin raskaat radat, ettei pelkkiä lykkimiskilpailuja olisi perinteiselläkään tavalla.  Se ei näytä hiihdolta yhtään.  Hiihtäjillä on paljon työntövoimaa, mutta hiihdon pitää olla hiihtoa, jossa jalatkin liikkuvat.
 
Lumen puute rassaa hiihtokilpailujen järjestämistä monessa paikassa.  Olisi hienoa jos hiihtoon tulisi uusien maiden hiihtäjiä.  Pohjoismaat jäävät monissa kilpailuissa ainoiksi osallistujiksi.  Norjalaiset jyräävät meidät ja monet muut suuren harrastajamäärän takia.  Heillä on lunta ja innostusta hiihtämiseen.
 
 

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Tavoitteellinen liikunta

Ajattelin ennen tavoitteellisesta liikunnasta, että se on ennemminkin lasten ja nuorten kilpaurheilun vaatimia tavoitteita.  He tavoittelevat menestystä kilpailuissa tai ennätyksien parantamista.  Lapsenlapseni sai monen vuoden puurtamisen jälkeen palkintosijan eräässä harrastamassaan lajissa.  Sitä voi jo sanoa tavoitteen hetkelliseksi saavuttamiseksi, yhden etapin saaminen loppuun.  Kilpailut ja tavoitteet vaativat jatkuvaa kehittymistä.
 
 
Kuntoilussa voi asettaa omia tavoitteita.  Niistä ei kukaan muu ilahdu tai palkitse.  Ketään ei onnittele jos jaksat kuntoilla kolme kertaa viikossa tunnin ajan.  Ketään ei oikeastaan kiinnosta.  Tavoitteet voi asettaa oman pään sisällä: minä haluan kuntoilla, minä pystyn siihen.  Palkinto tulee hyvänä mielenä ja kunnon kohenemisena.  
 
Olen tällä viikolla pystynyt yhteen kertaan tähän mennessä, uintia 800 m.  Vielä kaksi kertaa pitäisi jaksaa.  Jumppatunti ja yhden kerran ulkoilulenkki kävellen tai hölkäten ja tämän viikon tavoite on saavutettu.  Kuntoilussa voi pysyä sillä tasolla, mikä tuntuu hyvältä.
 
 
Paljon on kuntourheilijoita, jotka kilpailevat omissa lajeissaan ihan äärirajoilla.  He tekevät sitä elämänsä loppuun saakka.  Siinä vaaditaan kuntoa, pitkäjännitteisyyttä ja kilpailuhalua.  Ei se tavoitteellisuus  lopu nuoruuden kilpakentille.
 
Ikä on pieni haaste, mutta ei rajoite.  Aina voi aloittaa uuden liikuntaharrastuksen. 
 

 
 
 

sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Odotan lunta

Talviurheilua on vaikea toteuttaa, lumi puuttuu.  Tekojääradat, jäähallit, hiihtoputket ja lumetukset ovat arkipäivää nykyisessä Suomessa.  Lämpimät talvet eivät saa hiihdon ystävältä hyviä arvosanoja.
 
Suomi ja muut Pohjoismaat ovat taviurheilun suurmaita.  Katetuilla jääradoilla voi vähän paikata asiaa, mutta mitä tekee hiihtäjä lumettomilla pelloilla ja metsissä.  Se menee sauvakävelyksi tai rullasuksilla lykkimiseksi.  Ei se tunnu samalta kuin pakkasella kiitää latua pitkin luistavin suksin.
 
Pian täytyy perua kaikki hiihtokilpailut muualla, kuin Lapissa tai jossain vuoristoissa.  Ilmaston vaihtelua on ollut ennenkin, se vain ei tunnu hyvältä.
 
 
Mitä on vielä tulossa, sitä ei tiedä kukaan.  Ei ole vielä kunnolla selvitetty, onko ihmisten toiminta syynä vai onko normaalia, että ilmasto vaihtelee.
 
Pitää vain muistella edellisiä talvia ja toivoa, että lunta vielä tulee seuraavinakin vuosina.
 
Viime talvena tuli jonkun verran lunta.  Lumi ei säilynyt maassa muutamaa viikkoa enempää.
 


 

sunnuntai 1. marraskuuta 2015

Unen parantaminen

Huonosti nukutun yön jälkeen mietin aina, että mistä se johtuu.  Minulle tärkein syy on yleensä, kuinka raskas työpäivä on ollut.  Vaikka ei särje mistään erityisesti, niin lihakset eivät rauhoitu.  Parin tunnin kääntyilyn jälkeen haen miedon särkytabletin ja se yleensä auttaa.  Voi olla, että se on tekee vain plasebomaisen teon.  Pääasia on kuitenkin, että se auttaa. 
 
Kuuma huone on toinen, mikä ei ole hyväksi nukkumiselleni.  Hikisenä piehtaroiminen sängyssä tekee vihaiseksi.  Peittoa pois ja päälle, siinä on yleensä yön kulku.  Olen huomannut, mitä raskaammin syön, sitä enemmän hikoan.  Aivan kuin ruuan energia poistuisi ihon kautta.  Siinä on osatotuus.  Ikkuna auki nukkuminen on yksi ratkaisu.  On parempi hengittää kun on viileätä.  Hyvien hetkien ajatteleminen rauhoittaa mieltä.
 
 
 
 
Tuliset ja vähän vähemmänkin tuliset ruuat aiheuttavat hikoilua.  Raskaat ruuat kuten pizzaa ei saisi syödä myöhään.  En syö kovin myöhään.  Koitan ajoittaa iltapalan niin, että valvon vielä pari tuntia iltapalan jälkeen. 
 
Kuorsaaminen keskeyttää unen toisinaan.  Sitä ei välttämäti itse huomaa, miten se vaikuttaa.  Siihen on monia ratkaisuja.  Kevyt kuorsaus ei haittaa mitään.  Jos kuorsaukseen liittyy uniapneaa, se vaatii tutkimuksia.  Kaikenlaista tietoa kuorsauksen poistamisesta löytyy, kun nettiä kaivaa.  Monet keinot ovat vain rahastusta.  Pitempiaikaiseen apuun tarvitaan järeämpiä keinoja.  Leikkaus, purentakiskot, laihduttaminen.  Suihkeet ja nenäliuskat eivät ole tehokkaita keinoja.
 
 
 
Unen määrä on erilainen kaikilla ihmisillä.  Toinen on tyytyväinen kuuteen tuntiin, toinen vaatii kahdeksan.  Pääasia on tietysti unen laatu.  Ei joka yö tarvitse nukkua kahdeksaa tuntia, vähemmälläkin pärjää.  Univelka pitemmällä aikavälillä aiheuttaa muutakin kuin harmaita hiuksia.
 
 

 
 

keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Aina kannattaa lähteä liikkeelle

Tuli taas todistettua, että aina kannattaa lähteä liikkeelle.  Jahkailin viime minuutteihin saakka, kun sain peruutuspaikan työpaikan jumpparyhmästä.  Mietin, viitsinkö enää lähteä, kun jumpat kestävät vain marraskuun loppuun.  En pääse edes joka kerta, iltavuorot rajoittavat.  Päätin sitten kuitenkin lähteä ja hyvä oli.  Tunti oli nimeltään fitdance.  Se oli juuri sellaista mistä pidän.  Tanssinomaista liikuntaa, lihaskuntoa ja venyttelyä.  Saan sentään muutaman kerran ajan tutustua taas vähän uudenlaiseen liikuntatapahtumaan.
 
Monta kertaa laiskuus voittaa, kun tulee tilaisuus tehdä jotain.  silloin on pakko kammeta itsensä ulos ovesta.  On parempi tehdä jotain, kuin jäädä makaamaan "uuninpankolle".  
 
Metsäänkin lähdin kumppanin mukana kävelemään ja katselemaan mitä syksy on tuonut tullessaan.  Raikas syksysää, vaikka vähän sumuinen, toi keuhkoihin raikasta ilmaa.  Metsään minua ei paljon tarvitse houkutella, sinne lähden mielelläni.
 
Syksyllä voi aloittaa uusia harrastuksia tai löytää vanhoja.  Vanhoja ja tuttuja harrastuksiakaan ei kannata vähätellä.  Ne on joskus valittu halujen mukaan.  Jokin niissä on kiehtonut.  Toiset harrastukset jäävät ensimmäiseen kokeiluun, toiset kulkevat mukana koko elämän ajan.  Hienoa kaikessa on, että voi ja saa liikkua.
 

 

maanantai 12. lokakuuta 2015

Olisiko ryhtiviikkojen aika

Jouluun ei ole enää kuin runsas kaksi kuukautta aikaa.  Tässä vaiheessa olisi hyvää vetää ryhtiviikot ennen joulumässäilyjä.  Liikunnalla aineenvaihdunta käyntiin ja vähän terveellisempää ruokaa poskeen, niin johan tuntuu kropassa.  Näin se on hyvä suunnitella ennen toimintaa.
 
Sain niin paljon irti itsestäni tänään, että olin pyörällä töissä, siinä kului muutama sata ylimääräistä kaloria.  Miten tästä sitten ryhtiviikko jatkuu, sitä pitää harkita.  Tänään oli vielä vähäruokainen päivä, se tuntui keventävältä viikonlopun jälkeen. 
 
Jokaiseen päivään pitäisi keksiä joku jippo, millä saisi itsensä a) liikkumaan enemmän b) syömään vähemmän.  Se on kumma juttu miten itseään voi pettää ja ylipuhua.  Ainakin toiseen suuntaan se on helppoa.  Pystyn ihan hyvin todistamaan suklaapatukan vähäkaloriseksi terveysruuaksi.  Miten saisin todistettua sen valtavaksi kaloripommiksi.  Yksi konsti on muuttaa syömiset sokeripaloiksi.
 
Esim. 50 g suklaapatukka sisältää 10- 12 sokeripalaa.  400 g hedelmäkaramellipussi jo mahtavat 120 sokeripalaa.
 
Pieni liikunnan lisäys joka päivään vähentää halua syödä koko ajan jotain.  Se on aika pitkä aika minkä joutuu liikkumaan saadakseen karamellipussin kalorit kulutettua.
 
 
 
Paikallaan seisominen kuluttaa hivenen verran enemmän kaloreita kuin lepääminen tai istuminen.  Jos katselee televisiota vähän aikaa seisten saa apua kaloreiden välttelyyn.  Onnistuminen suunnitelmissa tuntuu yhtä hyvältä kuin revontulien leikki.  Periksi ei saisi antaa.
 

 
 

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Maaseutu hiljenee syksyllä mökkiläisistä

Kaunis syyspäivä maalla.  Siinä on sitä jotakin.  Maaseutu on hiljentynyt syksyn koittaessa.  Edes kaiku ei vastaa, kun huutaa.  Linnut ovat lähteneet joukolla etelään.  Kotoperäiset linnut ovat jäljellä.  Puut ovat saaneet keltavärinsä ja ovat kauniita katsella.
 
Tietä pitkin talsiessa on hauska katsella kauniita puita ja punaisia mökkejä.  Mökkiläiset harventavat käyntejään syksyn tullen.  Sitkeimmät viettävät mökeillä aikaa ympäri vuoden.  Mekin pidämme talvella vähän taukoa, mökki on vanha ja kylmillään.  Lämmittäminen on pakkasilla aikaa vievää ja hankalaa.
 
Nyt riittää pihassa puuhattavaa, lehdet lähtevät ja muita puutarhahommia on ihan riittävästi.
Minä teen niitä vähän kerrallaan.  Oli mukava piipahtaa kävelyllä ja  kiipesin lähellä olevaan torniinkin.  Tosin en uskaltanut loppuun saakka kiivetä.  Torni  on niin avonainen.  Mahtaako olla hiukan korkean paikan kammoa tai sitten olen vaan arkajalka.
 
 
Maaseudulla vakituisesti asuvilla ei ole syksylläkään hiljaista aikaa.  Peltotöitä, metsätöitä ja muita hommia riittää.  Hirvimetsästäjät liikkuvat metsissä nyt, kun marjastajat ovat lähteneet. 

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Enäjärvi,Pori

Pieni piristävä kävelyretki luonnossa piristää aina.  Sadetta luvattiin ja pieni ripaus koettiin, mutta aurinko pilkisti sateen jälkeen.  Kauas ei tarvinnut tälläkään kertaa lähteä.  Vielä löytyy omassakin kaupungissa hienoja paikkoja, joissa en ole käynyt.  Oli järvi, oli polku, oli kauniita puita.  Tämä paikka on suojeltua aluetta, rannoille ei ole saanut rakentaa.  Enäjärvi, pieni järvi Porissa.  Lintujen suosiossa ilman muuta ja lintuharrastajien.  Muutkin saavat siellä kulkea rannoilla.
 
Lenkki ei ollut pitkä.  Sen verran kuitenkin, että happea saatiin ja ihailla syysluonnon kauneutta.  Kahvit nautittiin luontolavalla järven rannassa.  Lenkki oli suhteellisen helppokulkuinen, pitkospuut olivat jonkun verran liukkaita.  Rannoilla oli sen verran märkää ja kaislikkoista, ettei sinne ollut asiaa, nähtiin kauniita näkymiä muutenkin.
 
Joutsenpari uiskenteli vastarannalla ja nautti hiljaisen järven rauhasta.  Asuntoalueet ovat lähellä, mutta kuitenkin tarpeeksi kaukana.  Liikenteen äänet eivät juurikaan kuuluneet sinne.  Mäntyluodon pikatielle ei sentään ole kuin muutama sata metriä.
 
Mieli piristyi taas kerran ja onhan puolikin tuntia kävelyä luonnossa liikuntaa. 
 





 

tiistai 15. syyskuuta 2015

Paikan vaihto piristää

Syysloma ja aurinkoiset päivät, mikä sen mukavampaa.  Pyöräilyä, kävelyä ja vähän puolukkametsää.  Keräsin vähän lisää virtaa syksyn pimeyteen.
 
Työelämässä on nykyään niin hektistä ja raastavaa, että on pakko järjestellä muutama vapaapäivä aina silloin tällöin.  Jatkuva melu ja koneiden kohina antaa vielä lisärasitusta.  Jos hallituksen kaavailemat työajan lisäykset ja kiristykset tulevat joskus voimaan, niin voi meitä.
 
Muutaman päivän lepo antoi voimaa ja vielä jää pari lomapäivää harrastaa kunnon liikuntaa.  Molempi parempi.
 
Maaseutu ja metsä ovat ainakin minulle henkireikiä kaiken kiireen keskellä.  En välttämättä haluaisi asua metsän keskellä, sekin voisi ahdistaa pidemmän päälle.
 
Mahtaako maaseudulla asuville kaupungin valot olla myös palauttava asia.  En tiedä.  Ehkä kaiken kaikkiaan paikan vaihto antaa uutta energiaa elämään.
 
Jos on koko ajan samassa paikassa, elintila alkaa pienentyä.  Ei enää pysty löytämään iloa.  Paikan vaihto vähäksi aikaa ja kotiin on kiva palata.
 


 

maanantai 7. syyskuuta 2015

Kunnon kuntovoimistelu on tehokasta

En tiedä mitä on tapahtunut tavalliselle kuntovoimistelulle.  Onko siihen kyllästytty, vai koetaanko se vanhanaikaiseksi.  Ainakaan täällä Porin seudulla ei enää kovin paljon järjestetä kuntovoimistelua.  Ainakin nimet ovat erilaisia ja outoja.  Muotia ovat nyt kaikenlaiset zumbat ja rumbat.  Kahvakuula on myös suosiossa. 
 
Opistojen ja työpaikkojen ohjatut liikunnat ovat hetkessä täynnä, tietysti siksi, kun tilat ovat niin pieniä.  Seurat keskittyvät enemmän lapsiin ja nuoriin.  Sekin on hieno juttu. 
 
Syyt jumppien vähenemiseen ovat moninaiset.  Ohjaajia on vaikea saada ja vanhemmat luopuvat pikkuhiljaa ohjauksista.  Koulujen jumppasalit ovat monen lajin käytössä, eikä aina riitä tiloja kaikille.
 
Olen vähitellen alkanut tyytyä siihen, että jumppaan kotona.  Se vain ei aina tyydytä, kun kukaan ei ole vaatimassa tiukempaa otetta tai pidempää venytystä. 
 
Kunnollisessa kuntovoimistelussa käydään läpi koko keho.  Siinä ei rasiteta yhtä osaa liikaa.  Aloitetaan alhaalta ja päädytään niskaan.  Kunnon kuntovoimisteluja läpikäyneenä tiedän miten mukava olo tulee lihasten rasittamisesta ja sen jälkeisestä venyttelystä. 
 
Kerran tai kaksi kertaa viikossa tapahtuva voimistelu pitää kropan vetreänä ja auttaa lihaksia kantamaan luiden painon.  Voimistelun jälkeen ei tunne itseään kävyksi vaan kauniiksi ruusuksi.
 

 

tiistai 1. syyskuuta 2015

Väliaikatietoa laihdutuksesta

Laihduttaminen on vaikeaa, se on myönnettävä.  Se on kivikkoinen polku, kuten minun hölkkälenkkini tänä aamuna.  Miten voikaan metsässä olla niin paljon kiviä ja juuria askelten esteenä.  Niistä selvittiin ja voi olla, että tämä laihdutuskin onnistuu.  Siis 2/5 laihdutus.  Viides viikko alkoi ja nyt näyttäisi, että se johtaa johonkin.
 
Ensimmäisenä viikkona tuntui toki kevyemmältä, mutta viisari ei värähtänytkään vaa´assa.  Toisena viikkona mentiin aavistuksen verran alaspäin.  Se on positiivista, että ylöspäin viisari ei mennyt kertaakaan.  Hyvinvointi lisääntyy.
 
Viides viikko siis ja nyt puntari antoi merkin, että olen alkanut laihtua.  Pari kiloa on menty alaspäin.  Hidas reitti laihduttamiselle tämä dieetti.  Puoli kiloa viikossa on tosiasia.  Kaikesta näkee tosiasian, että kaikki on kiinni siitä mitä suuhunsa laittaa.
 
Aloitin tämän laihdutuspäivän maustamattomalla jugurtilla, riisileivällä kera tomaatin ja kupillisella kahvia.  Lenkin jälkeen join vain vettä.  Vähiä luvallisia kaloreita on turha tuhlata mehuun.  En tule ikinä pääsemään 500 kaloriin päivässä.  Kyllä näköjään onnistuu, kun puolittaa tavallisesti syömänsä kalorit parina päivänä viikossa.
 
Olen huomannut, että muinakin päivinä tulee tarkkailtua syömistään enemmän.  Ei otakaan sitä suurempaa kakkupalaa tai jättää santsiannoksen ottamatta.
 

 

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Joogaa

Yleisurheilun MM-kisojen välissä oli hyvä käydä rauhoittumassa joogan alkeiskurssilla.  En tiedä antoiko se mitään uusia eväitä liikuntaan, mutta herätteli taas venyttelyn hyvään vaikutukseen.  Ei kannata heti koittaa äärirajalle, vaan hitaasti kiiruhtaen.  Joogan merkitys on suomessa erilainen, kuin esimerkiksi Intiassa, jossa sillä on suuri hengellinen merkitys.  Täällä jooga mielletään enemmän ruumiilliseksi harjoitukseksi.  Joogasta on länsimaissa kehitelty monenlaisia haaroja.  On hotjoogaa, saunajoogaa, flowjoogaa ja paljon muita.  Perusjooga on kuitenkin hathajooga, jota muutaman liikkeen verran kokeiltiin.  Kyllä siellä siis jotain uutta opinkin.
 
 
Kolme tuntia meni nopeasti.  Mieleen jäi itämään, josko sittenkin menen johonkin tunnille.  Pori on muutenkin joogakaupunki.  Täällä järjestetään viikon kuluttua joogatapahtuma, johon odotetaan monta sataa osallistujaa.  Ehkä jooga sopii porilaiseen sielunmaisemaan.
 
Naiset ovat enemmistönä tunneilla, mutta joku mieskin  uskaltautuu välillä mukaan.  Miehille järjestetään äijäjoogaa, joka tuntuu hiukan omituiselta.  Kai se on sen takia, että he uskaltavat paremmin tulla tunneille.
 
Joogata voi kotonakin, mutta perusliikkeet olisi hyvä oppia ohjatusti, ettei tee kovin väärin.  Liikkeellä voi tehdä vahinkoakin.
 
 
 

torstai 13. elokuuta 2015

Miksi liikun?

Mitä hyötyjä haen liikunnan avulla?  Hyvä olo tulee ensimmäisenä mieleen, kunto tietysti paranee ja tunnen itseni vireäksi.  Laihduttamista pelkästään liikunnan avulla on turha yrittää.  Tietysti sitten jos liikunta on päiviä kestävää kestävyysliikuntaa. 
 
Liikunta auttaa jaksamaan arjen pyörityksessä.  Sekä ruumiillinen että henkinen jaksaminen on ylhäällä jos pitää liikuntatuokioita suhteellisen usein.  Kerran viikossa on liian vähän, seitsemän kertaa viikossa on turhan paljon, ainakin tavalliselle tallaajalle.  Siinä tulee vain suorittamisen pakko.
 
Liikunta on talletus tulevaisuutta varten.  Vanhenen joka päivä, eikä huonokuntoinen selviä niin hyvin, kuin hyvän kunnon omaava ikääntynyt.
 
Liikunta on kuulunut elämääni lapsesta saakka ja se on antanut minulle paljon enemmän, kuin ottanut.  Toisinaan olo on suorastaan hankala, eikä liikunta maita.  Silloin olen houkutellut itseni liikkeelle, lenkin jälkeen olo on paljon parempi.  Välillä on oltava laiskottelupäiviä.  Niillekin pitää antaa periksi. 
 
Kaiken kaikkiaan liikunta on olemassa olon salaisuus.  Vierivä kivi ei sammaloidu, se on vanha totuus.
 

 
 
 

tiistai 4. elokuuta 2015

Maailman helpoin dieetti

Helpointa ja vaivatonta dieettiä etsii moni ihminen, niin minäkin.  Nyt se on ehkä löytynyt.  Se on nimeltään 2/5 dieetti.  Totta kai sekin vaatii hiukan vaivaa, mutta ei niin paljon kuin kaikenlaiset, joka päivä-dieetit.  Tämä ruokavalio vaatii kahtena päivänä viikossa sinnittelemään 500 kcal turvin seuraavaan päivään.  Muina päivinä voi syödä normaalisti.
 
En tavoittele mitään hurjaa painon pudotusta.  Enemmänkin haen parempaa oloa.  Jos siinä sivussa putoaa muutama kilo, niin se on ihan loistojuttu.  Aloitin tänään ohrahiutalepuurolla joka haukkasi päivän kaloribudjetista 140 kcal.  Kahvi ei vienyt mitään.  Tiedän, etten pysty ihan 500 kaloriin pudottamaan syömisiäni, mutta 600 - 700 kaloria on ihan realistinen tavoite.  Sekin on jo PALJON vähemmän kuin tavallisesti menee päivässä.


Seuraava ruoka tänään on sekavihanneksia, vähän broileria ja kananmuna.  Illalla olen aamua viisaampi, pystyinkö olemaan tällä ruokamäärällä.  Ilta on kaikkein vaikein aika.  Mikään napostelu ei ole sallittua jos se ei ole kaloritonta.  Yhden päivän kerrallaan luulisi pystyvän olemaan heikommilla eväillä, kun seuraavana päivänä voi syödä normaalisti.

En ole juurikaan koittanut eri vaihtoehtoja dieeteissä.  Ei ole oikeastaan tarvinnut.  Olen liikkumalla pystynyt pitämään painon normaalina.  Nyt on pikkuhiljaa 10 kiloa hiipinyt kroppaan.  Se ei ole vielä terveydellisesti paha, mutta harmittaa.  Kokeilu tällä tavalla ei maksa mitään.

Muunlaisia dieettejä löytyy tästä linkistä:

http://www.dieetit.fi/


 
 

maanantai 27. heinäkuuta 2015

Jalkapohjat kovilla


Jalkapohjat ovat kovilla harrastuksessa kuin harrastuksessa.  Hyvät kengät auttavat asiaa.  Joskus rasitus vain on niin kovaa tai kipua ei halua ottaa todesta.  Jalanpohjia voi venytellä ja hieroa kuten muitakin lihaksia ja jänteitä.
 
Yksi mukava tapa on laittaa jalan alle joku kova pallo esim. golfpallo.  Sitä voi pyöritellä lattiaa vasten ja painaa jalkaa palloa vasten niin paljon kuin kipu antaa myöten.
 
 
Minun jalkapohjakipuni johtuu paljosta seisomisesta ja kenties väärästä nostamistekniikasta.  Kipu on nimittäin vain toisessa jalassa.  Monet nuoretkin kärsivät jalkapohjien kiputiloista. 
 
Istuminen on pahasta, mutta ei kokoaikainen seisominenkaan ole hyvästä.  Liiallinen paino tietysti pahentaa rasitusta.  
 
 
Tästä linkistä löytyy tietoa jalkapohjan kivuista ja hoidosta. Kuvat ovat samalta sivulta.
 
 
 

perjantai 17. heinäkuuta 2015

Vaihtoaskel, hyppy ja burbee

"Hyppää, hyppää baby hyppää."  Näin mainoksen korvamato syöpyy aivoihin.  Kenties siksi, että siinä on mukava hyppäämisen rytmi.  Hyppy sinne ja tänne kehittää voimia ja tasapainoa.  Urheilijoilla on monia hyppyharjoituksia juoksun ja muun tekemisen lomassa.  Kuntoilijakin voisi ottaa heistä mallia, tietysti kevyemmällä tempolla.
 
Lapset hyppivät ja juoksevat luonnostaan.  Aikuisella se näyttäisi oudolta, mutta silloin tällöin arjen ja töiden  lomassa muutaman hyppyliike piristää.  Lapsena hypittiin twist-kuminauhahyppyjä, hyppynarua ja ponkulaudalla.  Hypyt kuuluivat koulussakin välituntiohjelmaan.  Ennen ei ollut kännyköitä, tekeminen piti keksiä porukalla.  Monet muistavat tamburiinin säestyksellä tehdyt vaihtoaskel-hyppy kuvion.
 
Nyt on kovassa nousussa burbee- haasteet.  Hyppysarjoilla kalorit katoavat nopeammin kuin juoksulla tai voimistelulla.  Niitä ei heti voi paljon suorittaa peräkanaa, mutta harjoitus joka päivä antaa voimia tehdä vähän enemmän seuraavana päivänä.  Youtubessa on monia harjoitusvideoita, mutta jokainen voi tehdä omalle kunnolleen sopivan sarja, jonka toistaa useasti.
 
Minäkin aion lähteä haasteeseen, missä elokuun aikana aloitetaan kymmenestä kerrasta ja toivottavasti päädytään kuun lopussa sataan kertaan.
 

Näissä näytti olevan punnerrus mukana.  Sitä en ehkä ota mukaan.  Hyppäämistä voi helpottaa alussa ja jättää jotain itselle vaikealta tuntuvaa pois.  Hyppäämistä voi harjoittaa kotona ja pihalla.

Uimarannoilla oli vielä kesäkuussa kylmää.  Nämä kuvat ovat Oulun Nallikarista.  Nyt on vähän lämmennyt ja rannoillekin voi mennä hyppimään.


 

tiistai 7. heinäkuuta 2015

Cooper vai hölkkääjän vauhdilla

Cooperin testistä voidaan olla montaa mieltä, mutta kyllä se jonkun tasoisen arvon antaa kunnosta.  Ihan juoksua harrastamattomalle se ei anna oikein hyvää lukua.  Jotkut sanovat, että yli 50 vuotiaille kuntopyörätestit olisivat parempia.  Juoksu on raskas laji.  En saisi hyvää tulosta siinä testissä tällä hetkellä.  Jaksan juosta pitkähkönkin matkan, mutta vauhti ei ole sitä luokkaa kuin testissä vaaditaan.  Tässä Kuntoplus lehden taulukossa on huomioitu vanhempikin väestön osa.  Siinä käytetään kuntolukua, jonka laskutapaa en oikein vielä sisäistänyt.  Olisin sen testin mukaan ehkä keskitason kuntoinen.  Sitähän en tiedä kun en ole vielä kokeillut.  Matka ainakin kannattaa mitata hyvin, ettei tule pettymyksiä. 

 http://kuntoplus.fi/testaa-itsesi/liikuntatestit/cooperin-testi-ja-kuntoluku

Juoksuradalla testaus onnistuisi parhaiten.  En ole ihan varma voiko kentille mennä noin vain juoksentelemaan.  Ainakin pienemmillä kentillä se onnistuu.  Kuntoratojen 1 km lenkki voisi olla toinen helppo testipaikka. Yksi kertaa on heikko tulos.  Jos sen jaksaa 12 minuutin aikana juosta kaksi kertaa, on jo hyvässä kunnossa.  Kolme kertaa tietää jo huippukuntoa.
 
Kävelemälläkin voi päästä testissä aika hyvään tulokseen.  Kun kymmenen minuutin kävelyvauhdin per km saa nopeutettua 8 minuuttiin, on jo hyvässä iskussa.  Ehkä sekin riittäisi meikäläiselle.
 
Mielikuvissa oma kunto tuntuu aina vähän paremmalta kuin todellinen kunto.  Rauhallisesti ainakin testiin pitäisi lähteä.  Ensin vähän lämmittelyä ja venyttelyä.  Ei olisi kiva jos lihakset paukkuisivat ensimmäisillä metreillä palasiksi, noin kuvainnollisesti sanottuna.
 
Kukat tuoksuvat polkujen vierellä.  Kesä on hienoa aikaa ulkoliikunnalle.
 

   
 
 

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Terveenä vanhuuteen

Olen huomannut vuosien kuluessa, että joka vuosi pitäisi tehdä enemmän harjoituksia, pitääkseni kunnon samana.  Se ei tietenkään ole mahdollista.  Kolme peruspylvästä: ravinto, liikunta ja henkinen voima, ovat tärkeimmät tavoiteltavat tavat.  Ravinnossa voi ja pitääkin välillä hullutella, kunhan palaa omiin hyviin tapoihin.  Liikuntaa ei tarvitse enää ikänaisena tai -miehenä harrastaa verenmaku suussa.  Liikunta kuuluu jokaiseen päivään, vaikka vain muutama minuutti jos ei sillä kertaa jaksa muuta.  Henkinen voima taas on vaikeampi juttu.  Jokaisella on omat keinonsa saada mielen lujuutta.  Pieniä vaikeuksia ei kannata surra kovin kauaa.  ASIOILLA ON TAPANA JÄRJESTYÄ.
 
Rauhoittuminen silloin tällöin kantaa yllättävänkin pitkälle.  Olen harrastanut joogaa jonkun verran kotioloissa.  Lainasin kirjastosta mukavan kirjan, jossa annetaan joogaohjeita jäykille suomalaisille.  Lempeät liikkeet eivät tuntuneet yhtään pahalta.
 
 
Ilmoitin itseni tämän jälkeen joogan alkeiskurssille.  Yhtenä päivänä kolmen tunnin ajan neuvotaan joogan perusjuttuja.  Aina jotain uutta ja mukavaa saa matkaan, kun osallistuu kiinnostavaan juttuun. 
 
Vanhuus on pitkä aika verrattuna lapsuuteen tai työikään.  Kaikilla se on eripituinen.  Olen päättänyt nauttia elämästä loppuun saakka.  Jokaisen elämä on ainutkertainen, eikä sitä saisi käyttää pelkästään vaivoista valittamiseen.  Jos siitä ei muuta saa, niin on ainakin kaunis ruumis katsella.
 
 
 

Peltohiihtolenkki