Juhannuksesta on päästy ohi. Tuli pari päivää löhöttyä pihalla aurinkoa ihaillen. Selkä vähän juili, eikä päässyt liikkumaan paljoa. Siinä sitä grillin vieressä istuskellessa mietiskeli kuinka kivaa on ihmisellä silloin, kun ei jomota jostakin kohtaa. Sitä vain ei silloinkaan ole aivan tyytyväinen.
Juhannusaattona paistoi aurinko täydellä terällä. Uusia perunoita ja sinappisilakkaa, muurinpohjalettuja. Saunomista, muutama olut ja vielä grillimakkaraa sinapin kera. Kuinkahan paljon liikkumista täytyy harrastaa ennenkuin ne kalorit on kulutettu. Hälläväliä, juhannus on kerran vuodessa ja selkäkipu antoi tekosyyn olla kerrankin melkein liikkumatta. Puutarhaa täytyi vähän käydä ruopsuttamassa. Sitä voi tehdä nelinkontin.
Tänään pääsin kutsuttuna saunomaan ja uimaan merenrantaan. Olo tuli hienon seesteiseksi. Suomen kesä on aivan tarpeeksi pitkä ja lämmin minulle joka en juuri jaksa kestää pitkiä hellejaksoja.
