Kevät on kohta ohi ja alkaa kesän riemut. Kesälomakin on ovella ja suunnitelmat alkavat muotoutua. Toivottavasti loma sisältää paljon liikuntaa, ulkoilua auringonpaisteessa ja paljon muuta riemastuttavaa. En halua lyödä lukkoon kaikkea ennen lomaa, pitää jäädä aikaa yllättäville tapahtumille ja levolle. Kesälomaan ei saisi ympätä kaikkia rästitöitä ja tekemättömiä liikuntajuttuja. Välttämättömät työt on tehtävä, muu on jätettävä harkinnan varaan. Aloitankin kesälomani rentouttavalla suolahuoneella ja jalkojen hieronnalla, että pääsen loman makuun.
En halua kesälläkään juosta tapahtumasta toiseen, se on rasittavaa kuin työnteko. Kesällä järjestetään ihan tukehduttava määrä tapahtumia, kesäteatteria, markkinoita ja muita pippaloita. Ymmärrän sen toisaalta ihan hyvin. Suomen kesä on lyhyt ja ihmiset liikkuvat eri tavalla kuin talvella. Kesään satsataan, että saadaan koko vuoden tuotot kerättyä.
Minusta tuntuu, että tapahtumat lisääntyvät vuosi vuodelta. Kenties olen vain ehtinyt lueskelemaan esitteitä enemmän. Juuri tänään jaettiin kotiin maakunnan kesälehti, jossa esiteltiin tapahtumia laidasta laitaan. Siitä ehkä johtuu tämä ähkyn tunne. En jaksanut lukea koko lehteä, silmäilin sieltä täältä. Säilytin sen varmuuden vuoksi jos kuitenkin haluan osallistua johonkin.
Grillin viereen majoittuminenkin on virhe. Muutaman makkaralenkin jälkeen ei jaksa lähteä juoksulenkille. Harkinta on paikallaan syömisen suhteen.
Kielot ja mustikat kukkivat kylmästä keväästä huolimatta. Kukkien määrän perusteella tulee hyvä marjasato. Kesän säät sen määräävät. Marjanpoimintaa ainakin on kesäksi luvassa.
