Poluille kävelemään

Kävelylenkki metsään tai puistoon selventää ajatuksia.  Kävellessä voi käsitellä mielessään keskeneräisiä töitä, suunnitella tulevia tai vain kerätä jaksamista arkipäivään.  Polulla kävellessäni kauniina hiljaisena aamuna nämäkin totuudet pyörivät päässä.  En tarvinnut kuulokkeita kauniille musiikille.  Oksilla käki kukkui ja rastaat raksuttivat.

Metsäniitty

 Ohdakeperhonen on tehnyt pitkän matkan Suomeen jatkamaan sukua.  On vähän kalpea matkan rasituksista.

Ohdakeperhonen

Suomen kesä on pian ohi ja nyt kannattaa nauttia luonnosta ja rauhallisesta liikunnasta.  Rauhallinenkin liikunta kuluttaa kaloreita ja antaa mielenrauhaa.  Tietysti muutaman juoksuaskeleenkin voi ottaa jos ei pysty itseään hillitsemään.

Kesällä voi ottaa kepeämmin niin liikunnassa kuin syömisessä.  Kaikki ihanat herkut kypsyvät kesän kauniissa auringossa.  Uusia perunoita, mansikoita ja paljon paljon muuta.

Liikunta on nykyäänkin hauskaa

Liikunta on erilaista tänä päivänä kuin ennen.  Lapset liikkuivat leikkien kaiket päivät, nyt on treenausta ja harjoitusta.  Samoin se on aikuisillakin.  Liikunta on enemmän suorittamista, kuin halua liikkua.  Oma lapsuuteni suorastaan pursusi ulkoleikkejä ja juoksemista.  Lapsia oli paljon ja aina jollain riitti virtaa leikkimiseen.  Se aktiivisin veti kaikki muut mukaansa.  Sieltä lapsuudesta varmaan lähtee rakkauteni liikkumiseen.  

Nykyisin on vaikeampaa saada lapsia liikkumaan luonnollisesti.  On niin paljon muita virikkeitä.  Kännykät ja tietokonepelit ovat kiinnostavampia, kuin metsään meno kiipeilemään puissa.  Ei liikkuminen ole aikuisille itselleenkään helppoa, kaikenlaisten houkutusten ympäröiminä.

Valinta on aina itsellä, sitä ei kukaan muu tee.  

Kaikista lapsista ei tule huippu-urheilijoita, eikä aikuisista lihaskimppuja.  Pääasia on, että liikunta on kivaa.  On hauskaa viilettää pyörällä teitä pitkin tai kävellä kujia katsellen ympäristöään.  Kaikille löytyy juuri sopiva liikuntamuoto.

Pilvien bongaus tai aaltojen laskeminen, kesäliikkumista parhaimmillaan.  Niissä harrastuksissa on ainakin mentävä luontoon.

Pieniä onnen hetkiä lisää

Pienet onnen hetket antavat voimia jatkaa eteenpäin.  Päätökset oman terveyden parantamiseksi voivat olla uuden elämän alku ja voi saada lisää pieniä onnen hetkiä.  Kaikista kirjoista mielenterveyden ja onnellisuuden parantamiseksi löytyy paljon hyvia asioita.  Jokainen voi tehdä omia listoja, mistä tulee hyvä mieli tai olo parantuu edes vähän.  

Minäkin tein oman listani asioista jotka ilahduttavat omaa olotilaani, kun ottaa päähän joku asia.  Kaikkea ei voi tehdä joka päivä, silloin voi ottaa listasta yhden asian joka auttaisi juuri sinä päivänä.

•  menen joka päivä liikkumaan
•  vähennän jokaisena päivänä jonkun syömäni kaloripommin
•  vietän paljon päihteetöntä aikaa
• luen kirjoja
• kuuntelen hyvää musiikkia
• otan luonnon huomioon
• teen jotain omin käsin

Listaa voisi jatkaa loputtomiin.  On paljon asioita, joita voisi kokeilla ensimmäistä kertaa.  Mielenterveyden kunto on tärkeä asia.  Minulla ja useimmilla muilla se on vain satunnaisia pahan olon tunteita.  Joillakin se menee sairauden puolelle, jolloin ei pärjää ilman apua.

Sen takia on hyvä, että mielen pitämiseksi tyytyväisenä tehdään jotain.  Mielelle ja keholle pitää antaa materiaalia, millä pitää itsensä kunnossa.

Kevät kutsuu liikkumaan

Mikä sen mukavampaa aikaa liikkua ulkona, kuin kevät.  Ei ole hyttysiä, liikaa lämpöä ja lumet ovat sulaneet.  Katupölyt voivat hiukan haitata, mutta kunnat ja kaupungit puhdistavat niitä aina kun on mahdollista.  Metsissä nekään eivät haittaa.  Polut alkavat olla sen verran kuivia, että pärjää lenkkitossuillakin.  

Minun mielestäni kevät pitäisi julistaa liikkumisen ajaksi.  Kaikkien pitäisi päästä ja lähteä ulos.  Luonto herää valmistautumaan kesään.  Lintujen laulut pauhaavat oksistoissa, eli ei kannata laittaa kuulokkeita korviin, vaan kuunnella satumaista konserttia.  Niistä ei täällä Suomessa voi nauttia täysillä, kuin pari kuukautta vuodessa.  Suomessa talvehtivat linnut eivät muuna aikana paljon lauleskele.  Niillä on niin paljon puuhaa ruuan etsimisessä.

Kiinnostavia polkuja ja reittejä kannattaa katsella ja etsiä.  Aina löytyy joku polku tai tienpätkä jota ei ole huomannut kiireessä.  Seuraava vapaahetken tai päivän koittaessa kannattaa lähteä tutkimusmatkalle ympäristöön.

Olen utelias luonteeltani ja poikkean silloin tällöin oudoillekin reiteille.  Toisinaan sieltä ei löydykään läpikulkua ja on tultava samaa reittiä takaisin, mutta tulipa liikuttua ja tutkittua sekin paikka.

Keväällä näkee puut eri tavalla.  Tiheät oksistot muodostavat aivan kuin verisuoniston ilmaan.

Metsien ja puistojen lehtipuut ovat puupatsaita joiden hennot oksat saavat kohta lehtipeitteen.  Kevät on yllätyksiä täynnä, kun vain on aikaa joskus pysähtyä tutkimaan luontoa.  Joskus on hyvä antaa mahdollisuus hetken levähdykseen liikunnan aikana.

Levähdyksien ansiosta jaksaa ehkä pidemmän lenkin tai tulee oleskeltua ulkoilmassa kauemmin.  Sisätiloissa saamme olla kyllästymiseen saakka.  Nyt on aika lähteä liikkeelle!  

Paluu metsäpolulle.

Matkustaminen on mukavaa, mutta paluu omiin puuhiin ja omille poluille tuntuu aina juhlalta.  Syksyllä aamuinen metsä antaa välillä outoja näkymiä ja toisaalta niin kauniita.  Aamut ovat jo vähän sumuisia ja kosteita.  Se ei silti haittaa kulkijaa.  Vielä on lämmin, eikä tarvita toppatakkia.  Joskus on hyvä lähteä vain kävelemään metsään, eikä ottaa koppaa mukaan.  Siellä ne sienet ja marjat odottavat seuraavaa kertaa.  

Ihailemalla metsää ja nuuskimalla luontoa saa kerättyä jotain hyvää pääkoppaan säilöön.  Niillä aistimuksilla pärjää pitkään.  Kameran mukaan ottamalla saan kerättyä jotain kuviakin talteen.  Joten ei sieltä tyhjin käsin tarvitse lähteä.

Hämähäkin seitit ovat vallanneet kuusentaimet.  Ei niitä kuivalla ilmalla näe.  Ne tuntee vain kasvoillaan kun kävelee metsässä.

Karahkat ja puunkannot antavat haastetta kulkemiseen.   Niiden yli voi hyppiä tai istahtaa ihailemaan luontoa.

Kanervat ja puolukat antavat väriä metsään.  Syksyinen metsä lisää väriä vielä hetken, ennen kuin myöhäissyksy ja talvi saa vallan.  

Ohran kypsyvä tuoksu antaa mukavan vivahteen ilmaan. 

Kevään luonnon tarkkailua

Keväinen luonto voi olla sykähdyttävä ja kaunis.  Vihreätä ei vielä näy ja lunta tulee viikoittain, mutta onneksi se sulaa samantien.  Kylmää voi karkoittaa liikkumalla ja ihailemalla kevään luontoa.  Metsässä ja pelloilla kävely antaa tunteen tulevaisuudesta.  Vielä linnut laulavat ja pesivät pihapuihin.  Kaikkea ei olla vielä menetetty.

Sininen on taivas ja puut  vielä odottavat lehtiä tulevaksi.

Aurinkokellosta voi seurata aikaa, kyllä se aurinkokin joskus esiintyy.

Metsässä voi kohdata yllätyksiä ja olisi hyvä jos kamera on käsillä.  Useimmiten ei ole .

Puron yläouolella olevassa kalliossa oli sattunut jotain talven aikana ja lohkare oli irronnut ja pudonnut veteen.  Sitä on siitä hankala nostaa pois.  Vesi vielä mahtuu kulkemaan kohti järveä.

Järvi on kauan jäässä näin kylmänä keväänä.  Vesilinnut haikailevat jo pesän tekoon.

Pihapuussa olevaan pönttöön sinitiainen aikoo rakenta pesän.  Suu täynnä heinää pehmusteeksi.

Keväisellä metsäpolulla

Metsäpolut ovat jo niin kuivia, että niillä on mukava astella.  Lähdin minulle mieluisimmalle metsäpolulle lähimetsään.  Useimmiten kävelen siellä enkä hölkkää, koska maasta on kallioista ja välillä liukastakin.  Siellä saa melkein aina yksinään ulkoilla.  Polku ei ole varsinaisesti merkitty ja se on tiedossa vain paikallisille.

Porissa ei ole paljon kumpuilevia polkuja, tässä polussa riittää hiukan haastetta puunjuurien ja kallioiden takia.

 Aurinkoinen päivä siivitti askeleitani.  Oli tämän kevään lämpimin päivä.  Linnut sirkuttivat metsässä.  Välillä piti seisahtua kuuntelemaan kevään ääniä ja valokuvaamaan etenemistä.  

Kalliopolku ei ole kovin pitkä, kaiken kaikkiaan n. pari kilometriä.  Tosin ensin täytyy lähtöpaikkaan kävellä toinen mokoma ja takaisin sama matka.  

Juuret tekevät kallioiden päälle hienoja kuvioita.  Niiden täytyy, jotta pysyvät siellä.  Toivottavasti ei hetkeen aikaan kukaan saa ideaa mennä kaatamaan puustoa sieltä. 

Polku kulkee välillä kalliolla, välillä alempana metsässä.  Siellä saa hienoja luontokokemuksia, saa olla hiljaisuudessa.  Välillä kuuluu autonmoottoreiden kumu kauempaa, eivät ne kaukana ole.  Tuntee kuitenkin olevansa luonnossa. 

 Tämä kohta vaatii jo vähän kipuamista.  Liukkaalle kelillä on vähän hankalakin.  Liikuntarajoitteisille tämä polku ei sovi.  Aina voi vähän haastaa itseään ja monessa paikassa voi kiertää pahemmat paikat.

Metsäpolulla ei tarvitse olla mitään ihmeellistä.  Kaunis metsä riittää.  Sehän on tutkimuksilla todistettu, metsä tekee hyvää keholle ja mielelle.

Puiden halausta en ole vielä kokeillut, sekin voi olla hyvää terapiaa.   

Pori-Haapamäki rata on vielä jonkunmoisessa kunnossa.  Ainakin sitä pitkin on hyvä kävellä.

Lomaliikuntaa

Kesäloman liikuntahetkiin on sisältynyt marjastusta, hölkkää ja vesijuoksua.  Lomaa on vietetty sentään jo kolme päivää.  Toivottavasti tahti pysyy samanlaisena kolme viikkoa. 

 

 

 

Vesijuoksu oli minulle vähän uusi tuttavuus.  Olen sitä toki kokeillut altaassa ja silloin se tuntui todella hitaalta ja työläältä.  Sijoitin 15€ (Hong Kong) vesijuoksuvyöhön ja menin järvelle juoksemaan.  Ei vesijuoksulla nopeasti pääse etenemään, mutta mukavalta se tuntui. 

 

Ulkoilmassa ja auringonpaisteessa yksin järvessä vesijuoksusta nautti enemmän kuin jonossa altaassa.  Kevyesti, mutta hitaasti etenin järven pintaa pitkin.  Vyö antoi turvallisemman tunteen lähteä pidemmälle rannasta.  Vyö kannatti painoani hyvin.

 

http://www.vesiliikunta.com/index.php?page=132

 

Vesijuoksu kuluttaa hyvin kaloreita, 800 kcal/tunti.  Se siis laihduttaakin jos sitä harrastaa kolme kertaa viikossa ja ruoka on laihdutuksen mukaista.  Sitä voi harrastaa ympäri vuoden.

 

Tuntui, että vesijuoksu vaikutti vähän eri lihaksiin kuin tavallinen hölkkä.  Kevyempää se tietysti on,  Harmi vain kun en asu järven rannassa, vesiliikunnasta voisi nauttia useammin.