Se tunne, kun huomaa kuntonsa parantuneen ja pystyy hölkkäämään lenkin pysähtymättä.  Saavutuksena sitä pidän vain minä yksin, mutta mitä väliä sillä on.  Itselleni minä vain olen vastuussa, enkä Suomen kansalle.  Niin kuin nyt Pariisissa suomalaiset urheilijat.  Koskaan ei kannata luovuttaa tavallisen kuntoilijankaan.  Näitä polkuja ja paljon muitakin olen tallannut vuosikymmeniä.  Joskus hyvässäkin kunnossa, mutta huonommassakin. Minulle hölkkä ja kävely ovat olleet ne parhaat liikuntamuodot.  Kaikenlainen muu liikunta on mukavaa ja liikun paljon muutenkin.  Kun yksin liikkuu metsässä tai tiellä niin siinä hetkessä en kaipaa mitään.  Odotan sitä hyvän olon tunnetta lenkin jälkeen.  En tiedä mihin sitä voisi verrata.  Jokainen, joka on liikkunut, tietää tunteen.  Saunassa käynti antaa saman tunteen. https://kuntoplus.fi/treeni/treenimotivaatio/viisi-upeaa-tunnetta-treenin-jalkeen Sateessa ulkona liikkuminen on ihan yhtä mukavaa, kuin poudalla.  Ukkosen tullessa pitää vähän odotella.

 Olen opetellut muutaman viikon ajan taas maidotonta ruokavaliota ja kokeillut minulle maistuvia tuotteita.  Ne nimittäin eivät ole läheskään kaikki minun makuuni.  Soijatuotteista pidän marjan  ja hedelmän makuisista tuotteista, missä häivytetään soijan makua. Ei minulla ole laktoosivaivaa.  Olen sitä mieltä, että liika maitotuotteiden syöminen lisää liman muodostumista.  Olen huomannut oloni vähän keventyneenkin, ehkä se johtuu maitorasvan syönnin vähentymisestä. Kaurajogurteista en välitä.  Kookosjogurtti  maustamattomana on yllättävän hyvää.  Toisaalta taas kauramaito on neutraalin makuista ja olen sitä käyttänyt ruokajuomana. Myös pöytäkalja on hyvää.  Samoin tietenkin mehu ja vesi. Vaniljan makuinen soijamaito sopii hyvin kiisseleiden kanssa nautittavaksi, varmaan olisi mämminkin kanssa hyvää. Kiisselit ja vispipuuro onkin hyvä lisä maidottomaan ruokavalioon. Kaikesta ei tarvitse luopua jos ei ole mitään vaivaa. Minä en ole vielä voinut luopua maitotilkasta kahviin ja voista leiv

  Olen talven ajan jumpannut, uinut ja käynyt kuntosalilla.  Nyt keväällä kuulin polkujen kutsun.  Huomasin, ettei olekaan niin helppo juttu lähteä hölkälle, vaikka olenkin liikkunut kolme kertaa viikossa.  Hölkkä on raskas laji.  Se oli ihan pakko aloittaa aika kevyesti.  En havitellutkaan mitään monen kilometrin yhtäjaksoista lenkkiä. Keksin laskemalla tehtävän harjoituksen.  Sillä pystyy hiukan huijaamaan itseään.  Aloitin laskemalla hitaasti 60:n n. 2askelta/1 4 askelta/2.  Sama hölkäten.  Jo seuraavalla kerralla nostin 60+70.  Nyt olen 60+90.  Tällä systeemillä jaksaa kiertää ihan kiva pituisen lenkin. Kunnosta riippuen voi aloittaa kuinka alhaalta vaan.  Pikkuhiljaa juostava matka lisääntyy.  Kenties voi jossain vaiheessa jättää kävelyn pois.  Jos oikein kovalle ottaa voi pysähtyä välillä tai ottaa enemmän kävelyaskelia. Kenties ei haluakaan polulle vaan haluaa lenkkeillä kaupungilla, mikäs siinä.  Siellä on myös mukavat näköalat.

  Kuka uskoisi eläkeläismummon saavan etureitensä revähtämään kotona.  Minäkin uskon nyt sen kokeneena.  Lihakseni olivat hyvässä kunnossa.  Syytä tapahtumaan en tiedä, liian vähän venyttelyä, ikä.  On mahdoton sanoa.  Kipeä puuduttava kipu levisi nivusesta reittä pitkin alas, kun potkaisin jalan suoraksi lattialla istuttuani jalan päällä. Pienikin loukkaantuminen siirtää ja pysäyttää suunnitelmia.  Olen nähnyt juoksijan yht´äkkiä pysäyttävän juoksunsa radalla.  En oikein tiennyt mitä tehdä.  Jalka oli kipeä ja nukkumisesta ei oikein tullut mitään.  Särkylääkkeitä kului enemmän, kuin 10 vuoteen tätä ennen.  Lääkäristä hain lisää viikon kärvisteltyäni, että sain nukutuksi. Lääkärikään ei ollut varma muusta, kuin ettei se ollut venähdys vaan viittasi revähdykseen.  Kuvaa ei otettu, ainakaan vielä.  Nyt on kulunut yli viikko ja vielä on paranneltavaa olossa.   https://www.mehilainen.fi/urheilu-mehilainen/reisilihasrevahdys Yritin vähän sitoakin lihasta, mutta eihän se pysynyt.  Kaikki tie

Kaikki tekeminen liittyy toisiinsa.  Liikuntaa ei voi erottaa muista harrastuksista ja tekemisestä.  Liikun koko ajan, paisi silloin, kun makaan sohvalla lukemassa.  Häärään keittiössä, siivoilen, puutarhassa ja pihalla.  Se on liikuntaa vaikka siinä tulee puuhastelluksi muutakin.  Liikun päivittäin hidastempoisesti 2-3 tuntia. Eri asia on tietysti lenkille meno tai muuten liikkuen.  Siinä tempo muuttuu vähän nopeammaksi.   Toisesta blogistani näkee, että teen kaikenlaista.    https://puutarhapolunvarrelta.blogspot.com/2023/10/marjaretki-meni-katseluksi.html Ikä tekee liikunnan haastavammaksi.  Olen välillä kankea kuin kalakukko.  Yllättävän nopeasti kroppa venyy ja voimistuu. Toisina päivinä keho on kankeampi kuin toisina päivinä.  Sitä voi ensin kokeilla pienemmillä liikkeillä ja lisätä jos olo tulee paremmaksi. Pieniä joogavenytyksiä tehden päivän mittaan saa lihakset venymään, vaikka ei varsinaisesti joogaa harrastaisikaan. Kuvat ovat vanhasta Voi hyvin lehdestä typistettynä. Jumpp

  Aurinko on hellinyt tai kiusannut, riippuen ihmisestä, monta päivää.  Lenkkeilyä ei ole oikein jaksanut suorittaa edes kävellen.  Pyöräilyä juuri ja juuri.  Erittäin kuumaa on olla joissain ulkoilmatapahtumissa.  Sekin tuli nyt koettua Turun lentonäytöksessä.  Ei ollut hääviä seisoskella auringonpaisteessa.  Monet ihmiset olivat varautuneet tuolien kera matkaan, mikä olikin viisasta.  Paljon siellä oli ihmisiä.  Juomista taisi menna pari litraa. Nyt on ollut pakko liikkua vain kevyesti tai vedessä.  Olin elämäni ensimmäisen kerran vesijumpassa.  Se olikin ihan mukavaa vaikka ei kovin rasittavaa.  Uin siihen päälle muutama sata metriä ja saunaan, jossa olikin ruuhkaa.  Se tuntui oudolta. Vesi on hyvä elementti kaikenlaiseen liikuntaan.  Koetin järvessä vesijuoksua ilman vyötä ja se oli aika raskasta.  Kesällä voi kokeilla kaikenlaista erikoista liikuntamuotoa.  Talvella sitä kuitenkin palaa samoihin liikuntatapoihin. Olin katsomassa erikoista uutuutta kesätapahtumassa, järvisählyä.  S