sunnuntai 13. marraskuuta 2022

Marraskuu yllätti

 Olin jo laskeutunut marraskuun hämärään ja luulin, että tätä harmautta se on loppuun saakka.  Ei ollutkaan.  Aurinko paistoin niin kirkkaasti, häikäisi oikein.  Aurinko paistaa niin alhaalle, tavoittaa silmät vaikka päänsä laskee.  Kävelylenkille oli pakko lähteä.  Tein parin tunnin lenkin ihan katuja kävellen.  Joenkin ylitin.  Tuuli oli aikamoinen, mutta leppeä, eikä lainkaan marraskuun kylmä ja kolea henkäys.

Vanhan rautatien kävelysilta on suosittu ylityskohde.  On hienoa, että se on vielä säilytetty.  Junia en ole siinä nähnyt.  Mahdollista se voisi olla, ehkä. 

Pakko sitä oli vielä filmatakin siis ylitystä.  Kova kohina on filmissä.  Se on tosiaan tuulinen kohta jos sää on tuulinen.


Nautin ihan mahdottomasti kävelylenkistä.  Mieleni tuli oikein runolliseksi ja rustasin sellaisen kävellessäni.

Aurinkoinen päivä

marraskuussa

lepohetki harmaudesta

rakastan

tuulen kohinaa,

tempoilua

lumettomissa oksissa

varisten tepastelua

kävelylenkin ihanuutta

liedellä valmistuvaa

kasviskeittoa

tämä oli hyvä päivä


Näitä päiviä sattuu silloin tällöin ja silloin voi olla tyytyväinen.  Niitä on todella vähän.  Pori on tunnetusti hyvä huonon mainonnan mannekiini.  Sitä kuvastaa Porin sivulta lukemani ajatus. "Pori on kuin suklaarasia. pari hyvää asiaa ja loput on paskaa"  Samaa voi sanoa usein elämästä.

lauantai 15. lokakuuta 2022

Metsään menevän mieli

 Sieniretket ovat ohi, samoin marjaretket ja mökkikausikin alkaa olla ohi.  Onneksi metsää on kaupunkiasunnonkin lähistöllä.  Pääsee edes lenkille metsään pois asfalttiteiltä.  Ihmeen vähän ihmisiä liikkuu metsissä kaupunkialueella, vaikka hyvät polut halkovat monenlaisia maastoja.  Joitakin koiran ulkoiluttajia näin.  Minä nautin metsän rauhasta ja puiden näkemisestä.  Aivan kuin happea olisi enemmän ilmassa.  Peltojakin näkee ihan muutaman kilometrin päässä keskustasta.  Se on tietysti plussaa, kun ei asu suurkaupungissa.


Seitsemän ja puolen kilometrin lenkki kävellen ei tuntunut liialta.  Reipasta vauhtia astelin eteenpäin.  Aamulla on hyvä lähteä lenkille, kun ei vatsassa ole kuin aamiainen.  Jos vain saisin itsestäni irti tämän tavan joka aamu.  Tässä on jo muitakin askelia, kuin metsälenkki.  Askelmittari on mukava olemassa puhelimessa.  Olen laittanut tavoitteeksi 6000 askelta päivässä.  Eihän se toteudu joka päivä.  En siitä kuitenkaan itseäni moiti.  Joskus on vain erilainen olotila tai harrastaa jotain muuta liikuntaa.


Hirvimiehetkin alkavat kokoontua metsiin.  Ihmettelinkin mikä autopaljous yhtäkkiä tuli vastaan pikkutiellä.  Punatakkisia ihmisiä autot täynnä.  Jossain ne hirvet piilottelevat, kun minä en näe niitä ikinä metsässä.   Kauriit tulivat takapihan viereen syömään sinne heittämiäni omenoit.  Ehkä ne tulivat suojaan ampujilta.


Vanha rautatie on yksi kulkuteistäni.  Siinä ei kulje kuin joskus resiinat.  Se on suljettu Pori-Haapamäki radan alkupää.  

Tuli taas hyvä olo kävelylenkillä.  Ajatukset lähtivät heti rientämään kaikenlaiseen tekemiseen, joita aion joskus tehdä.  

perjantai 23. syyskuuta 2022

Syksyn ulkoilua

 Syksyinen luonto kutsuu kulkemaan ja ihailemaan värejä ja maisemia.  Maaseudulla on tilaa liikkua, eikä muita ihmisiä juurikaan näy.  Harvat ohi kulkijat  ja vastaan tulijat saattavat tervehtiä.  Olen kyllä mielissäni huomannut, että kaupunkien kuntopoluillakin saattavat toiset tervehtiä.   Nyt oltiin maaseudun poluilla, ei mitään kovavauhtista lenkkiä vaan suoraan sanottuna käveleskeltiin..  Joskus näinkin.  Enemmän oltiin katselemassa syksyä.  Hieno kivisilta vuosikymmenien takaa on vielä luja.  Kestää autollakin ajella, mutta ei ole enää muuten käytössä.


Jotenkin syksyt eivät ole ikinä samanlaisia.  Välillä on mustaa ja synkkää, välillä taas kirjavaa ja kaunista.  Silloin pitää nauttia, kun on värikkään syksyn vuoro.  Kyllä niitä sateisia ja synkkiä päiviä on vielä tulossa ihan varmasti.  

Kaikki puut ja pensaat eivät olleet vielä kerinneet ruskaan mukaan vaan antoivat vihreän sävyn ja kirkkaammat loistivat.



Sähkölinjat halkovat maisemaa.  eivät ne oikeastaan ole rumia, Tarpeellisia ja jotenkin taiteellisia.  

Siellä se sähkö kulkee, joka on nykyihmiselle niin tärkeää.  Kenties ilmankin tulee toimeen, mutta ei ole monellakaan halua.  




Pienet joet ovat unenomaisia kulkureittejä.  Niissä ei kukaan kulje, ne vain ujuvat kohti järveä tummina virtoina.

Mökkipihaan päästyämme takaisin tikat ilahduttivat meitä naputuksellaan.  Ne lentelevät puusta puuhun, käyvät väliin lintupöntöissä koputtelemassa ja vievät kävyn sähkötolpan koloon ateriaksi.  Huutavat äänekkäästi.  Välillä ne ovat harmillisia, kun reiittävät muutakin, kuin puita, mutta kauniin värinen lintu katsella.









lauantai 3. syyskuuta 2022

Ilon pipanoita elämässä

 Iloa tuottavia asioita elämässä on paljon, kun niitä alkaa miettimään.  Perhe ja harrastukset tulevat ensimmäisenä mieleen.  Jos on joku, jolle puhua ajatuksistaan ja kenen kanssa voi tehdä mieluisia asioita, on jo plussan puolella.  Ei lähimmäisen tarvitse kuulua perheeseen tai edes olla ihminen.  Monella kaikkein läheisin on lemmikki.  


Kissan kanssa ei pysty lenkkeilemään.  Se voi olla nopeakin, kun sille päälle sattuu, mutta useimmiten se vain siirtyilee paikasta toiseen ja syö välillä ruohoa.  Sen ansiot näkyvät muilla tavoin.  Ottaessani hyvän asennon tuolissa lepoa varten, niin lemmikki on siinä sylissä välittömästi.  Sekin kaipaa lämpöä ja läheisyyttä.

Luonnossa liikkuessa tuntuu hyvältä auringon lämpö iholla ja tuulen henki hiuksissa.  Olen lähtenyt sienimetsään ihan liikkumisen takia.  En niitä vahveroita niin paljon itse tarvitse, mitä tämä syyskesä on tarjonnut.  Siinä suhteessa en muista vastaavaa olleen moneen vuoteen.  Olen niitä vienyt muillekin syötäväksi.  


Jos oma puutarha ei anna tarpeeksi satoa voi vierailla metsän antimia keräämässä.  Niitä on siellä yllin kyllin.  Hyvää liikuntaa kaikin puolin.  Oma puutarha tietysti hoitaa mielenterveyttä loistavasti.

Uimahalli on avautunut, senkin voi mainita iloa tuottavana asiana.  Kotona ei viitsi kahta kertaa viikossa saunaa lämmittää näillä sähkön hinnoilla.  Uimahallissa saa vielä uintiajan sen lisäksi.  

Harrastuksista saa iloa ja voimia elämiseen.  Liikunnan lisäksi koitan pitää elämässä ajatuksia vaativia harrastuksia mukana.  Kirjasto on aarrekätkö elämässäni.  Kirjat ovat monasti auttaneet minut vaikeiden aikojen yli.  Kirjoittaminen on alkanut olla tärkeimpiä juttuja, joita haluan pitää mukana.  

Vielä on mainittava iloa tuottavana juttuna keräily.  Kortit ja niiden keräily tuovat mielihyvää arkeen.  Postilaatikkoon tipahtavat kortit postcrossingin kautta tuovat tervehdyksiä ympäri maailman.  Vanhat Pori-aiheisten korttien keräily tuntuu välillä saalistukselta.  Niistä joutuu jo pulittamaan monta euroa. Mitä ei tekisi iloa saadakseen.

Kaikkea iloa ei saa mahtumaan yhteen kirjoitukseen.  Kaikilla on omat ilon aiheensa, joita ei kannata tuputtaa muille.  





tiistai 9. elokuuta 2022

Hyötyä vai ei, lisäravinteet

 Lisäravinteilla haetaan terveyttä ja nuoruutta.  Nuoruutta niillä ei saa, mutta auttavatko ne terveyden ylläpitämiseen tai jopa parantamiseen.  Kokeilin nuorempana niitä silloin tällöin.  Niissä ei ollut mielestäni silloin oikein isoa tehoa.  Johtui varmaan siitä, että olin hyvässä kunnossa jo muutenkin.  Söin hyvin, nukuin ja liikuin.

Nyt vanhempana olen syönyt lähinnä joitakin vitamiinikuureja.  Pitkiä aikoja on ollut, etten ole syönyt mitään.  Ihan sattumalta jostain kaupasta keräsin koriini alennuksella olevaa Piimax-C+ biotiini tabletteja. Ja olen huomannut sillä olevan tehostavaa vaikutusta lihaksiini, jotka ovat olleet harjoituksissa aika väsyneitä.  Kahden viikon käytön jälkeen jaksoin juosta pysähtymättä mäkisen lenkin ja uida vielä päälle.  Olen ottanut vain kaksi tablettia päivässä, kolme on maksimi.  Nuoruutta en nytkään hae vaan pirteyttä ja kestävyyttä jaksaakseni liikkua.  


Muista vaikutuksista en tiedä vielä.  Toivoisin vielä jotain parannusta niveliin.  En tiedä mikä ainesosa oli vaikuttavin.  Kenties vaikutuksia tuli, kun olen ollut vähän heikommassa jamassa.  Tai olen jättänyt ravinnossa huomiotta jonkun ruoka-aineen.  Tiedä näistä sitten.  Ovatko ne uskonasioita vai voiko niihin luottaa.  

Tänään tuli tavoitteeni, sata päivää täyteen ilman karkin ostoa ja syömistä.  Muutaman päivän kuluttua voin kokeilla syödä hiukan suklaata.  Saa nähdä meneekö taas hulinaksi vai osaanko syödä säästeliäästi makeaa.  Vähän on helpottanut suklaan himoa profiil suklaavanukas kerran viikossa.

https://www.terveellisetherkut.fi/2019/09/18/proteiinivanukkaat-makutestissa-11-kpl/

 Kallita ovat kaikki lisäravinteet normaalihintaan.  Kai kauppiaat uskovat, että kenellä on näihin usko ja luottamus ostavat niitä mihin hintaan tahansa.  Katsoin tämän tuotteen normaalihinnan, se oli 14.95.  Minä maksoin 5.95.  Aika paljon on tyhjää väissä.  Ehkä kauppa poisti tuotteen myynnistä ja halusi tehdä sen nopeasti.


sunnuntai 10. heinäkuuta 2022

Ulos aurinkoon

 Luonnossa pääsee tekemään nyt kesäaikana kaikenlaista liikuntaa.  Uintia, lenkkeilyä, pyöräilyä ja paljon muuta.  Kuntolaitteitakin on pystytetty moneen paikkaan.  Nyt kannattaa ottaa kesästä kaikki irti.  Viis hyttysistä ja paarmoista.  Kun tarpeeksi rivakasti liikkuu, ötökät jäävät jälkeen.  Hikisen lenkin jälkeen maistuu uinti.  Vielä ei ole sinilevääkään joka paikassa.  Jos järvet ja merenrannat eivät kiinnosta, maauimalat ovat auki.


  

Olen aivan innostunut tänä kesänä tekemään enemmän asioita ulkona.  Ruokaa voi laittaa grillissä, lukea varjopaikoissa, kannoin yhtenä päivänä kannettavani ulos.  Hyvin se toimi vaikka reititin oli sisällä. Yllättävän pitkän matkan takaa.  Kaikkien tietoliikennettä tarjoavien liittymät eivät toimi joka paikassa.  Syrjäkylille jää monta varjopaikkaa, enkä nyt tarkoita auringon varjoa.  DNA on mielestäni onnistunut aika hyvin.  Muut liittymät eivät toimi kunnolla meidän mökillä.  

En pidä helteestä, joten minun liikkumiseni liittyvät veteen helteellä ja muissa lämpötiloissa taas muuhun liikuntaan.  Metsän varjoisilla poluilla on mukava liikkua.

Monella on kiinnostus frisbeen heittoon.  Minäkin pääsin seuraamaan lasten harjoittelua. Aika kovaa pitää heittää pitkiä matkoja.  Minä vain kävelin perässä nauttien hienosta metsästä.


Golf on myös kovin suosittua.  Sitäkään en harrasta.  Ainnoastaan minugolfia olen kokeillut.  Siinä on minulle tarpeeksi haastetta.



Paljon on harrastuksia, joita voi harrastaa maalla, vedessä ja ilmassa.  Jokainen löytää oman harrastuksensa.  Talvella saa olla sisällä paljon ja liikaa.  Omaan lähiliikuntametsääni rakennetaan juuri nyt alamäkipyöräilyratoja.  Siihen en pysty.  Toivottavasti kuntopolut säilyvät.




tiistai 21. kesäkuuta 2022

Lentonäytös Porissa

 Kaikki koneelliset ja muut avusteiset vempeleet ovat vähentäneet  ihmisten liikkumista omin voimin ja läskit lisääntyneet sen myötä.  Oli silti mahtavaa seurata Porin lentokentällä ilmailunäytöstä.  Ensimmäinen päivä meinasi vesittää, sanan mukaisesti, koko lentonäytöksen.  Sitkeästi vietimme siellä aikaa sateisen päivän, jolloin ei nähty kuin maaesittely.  Toisen päivän vietimme aidan takana lentoesityksiä seuraten, joten tavallaan näimme koko näytöksen.

 



Lennot olivat myöhässä.  Satoi ja pilvet olivat matalalla.  Eivät lentäjät sentään henkeään suostuneet vaarantamaan.  Tämä oli kuitenkin iso satsaus Porin kokoiselle kaupungille, joka taistelee koko ajan lentokentän säilyttämisen puolesta.



Toisena päivänä oli vielä kovia tuulia, jotka eivät koneita vaivanneet, mutta laskuvarjoilijat jäivät hyppäämättä.  Koneiden äänet olivat mahtavat, hyvin niihin tottui, eikä tarvinnut korviaan peittää.

Olisi tarvinnut olla kamerassa pitkä putki, saadakseni oikein hyviä kuvia.  Itselleni otin lähinnä muistoksi näistä päivistä kuvia.



Tässä kuvassa lokkikin ihmettelee koneiden vauhtia.






Kokemus oli outo ja ennen kokematon.  Ei varmaan Porissa tarvitse odottaa samanlaista näytöstä moniin vuosiin.

Marraskuu yllätti