Jumppakausi alkaa

 Olen koko aikuisikäni käynyt jumpassa, milloin missäkin.  Kokeillut uusia ja palannut vanhaan.  Kuntojumpassa enimmäkseen.  Välillä oli taukoa työn takia, mutta nyt eläkeläisenä olen ollut mukana.  Jos en pääse niin jumppaan kotona.  Voimistelu on niin kokonaisvaltaista liikuntaa.  Siinä käydään läpi kehon osat.  Venytään ja vanutaan.  Lisätään voimaa lihaskuntoliikkeillä, kokeillaan tasapainoa.  Välillä voi herkutellakin, kun vähän liikkuu välillä.

Olen käynyt suurimman osan jumppaamisistani LiikuntaPorin tunneilla.  Se oli ennen Porin Naisvoimistelijat.  Nykyisin siellä järjestetään myös miehille tunteja ja yhteistunteja.  Näin vanhana saa jumpata koko talven 120 eurolla.  Saa käydä vaikka joka päivä jos haluaa.  Minä käyn vain yhdellä tai kahdella tunnilla viikossa.  Pitäähän sitä käydä välillä kävelemässä tai uimassa.

Oman kehon hallinta ja hyvinvointi on aina kiinnostanut minua.  Ihminen pystyy tekemään oman itsensä eteen paljon.  Terveys ja kunto pysyy jos liikkuu.  Jos sairaus iskee, keholla ja mielellä on enemmän rakennusaineita.  Vanhenemiselle ei voi mitään.  Silloinkin voi liikkua omien voimien mukaan.

Pyörälenkki maaseudulla

 Olen siirtänyt mökille polkupyörän, joka on hyvä sorateillä pyöräilyyn.  Se ei ole mikään paksurengaspyörä vaan ihan tavallinen polkupyörä jossa on vähän leveämmät renkaat.  Sillä on hyvä surrutella vähän karkeammassakin sepelissä ja metsäteillä.  Täällä on paljon mäkiä, joita kiivetä pyörällä.  Väillä joutuu nousemaan pois pyörän päältä.

Rannalla poikkesin ensin katsomassa.   Ei näkynyt uimareita.  Oli viileä päivä.  Aika vähällä käytöllä tämä ranta.  Siinä on pukukoppi ja grillikota, jotka ovat vapaassa käytössä.

Kovin hiljaista maaseututeillä.  En nähnyt yhtään ihmistä koko lenkin aikana.  Tunnin olin reissussa.  Loma-ajat on menneet niin kaikki hiljenee.  Muuttolinnutkin ovat jo lentäneet etelään.

Laavuja on rakennettu kaksi tai kolme tänne Siikaisiin.  Puita näkyi olevan valmiina jos vain joku haluaisi niitä poltella.

Vähän jokaisella on tietysti omat grillit ja uunit, joita käyttää.  Paljon hienoja kohteita on lähellä.

Laavun vierellä kanjonissa virtaa, Myllyojaksi kutsuttu, vesioja.  Tällä hetkellä aika vähäisellä vedellä.  Vesi tulee Vuorijärvestä ja laskee Hirvijärveen.  Siinä on joskus kulkeneet jopa tukit.  Ei uskoisi tällä hetkellä

Pyöräretken ei tarvitse olla pitkä. Voi pysähdellä ja katsella.  

5 km hölkäten

 Olen ihan hyväkuntoinen eläkeläinen ja asetin itselleni haasteen Syksyyn mennessä täytyisi pystyä hölkkäämään 5 km:n matka hölkäten yhtämittaa.  Olen jo päässyt jo yli puolen välin.  Kysymys on mäkisestä kuntolenkistä pururadalla.  Kävellen menisi paljon enemmän.  Hölkkä on kuitenkin puolet raskaampaa.  Kuntoilen monella tavalla kolme kertaa viikossa, ettei se ole mikään ylivoimainen haaste.  Helposti lenkillä ollessa antaa periksi ja pistää kävelyksi.  Valmiiksi mitatulla lenkillä, jossa on matkamäärä 100 m välein, tietää kuinka paljon on juossut.  Jos jaksan 5 km, niin seuraavaksi haasteeksi voi laittaa pidemmän lenkin.

Minulla on vähän luovuttajan luonto.  Aina ei saa itsestään irti niin paljon, kuin haluaisi.  Sen takia minun on vähän pakko asettaa itselleni haasteita ja välillä rajoituksia jos syömisestä on kyse.  Se toimii ainakin vähän aikaa.

Olen huomannut, että minua paljon iäkkäämmät harrastavat kaikenlaista liikuntaa.  Haasteet täytyy asettaa oman kunnon mukaan.  Jos ei juuri nyt jaksa niin ehkä seuraavalla kerralla menee paremmin.

Näin sitä hipsutellaan mäkeä ylös.  Vauhti ei ole mitään valtavaa, mutta minulle riittävää.  Ei varmaan ole uskottavaa, että parikymmentä vuotta sitten jaksoin juosta puolimaratonin verran yhtämittaa.  Silloinkin oli omasta haasteesta kysymys.  Kilpaillut en ole kuin ihan nuorena ja myöhemmin puulaakissa.  Juokseminen, kun sen voi tehdä ilman tuskaa on hienoa. Tunne on mahtava, voittajan tunne.  

Päivitys 5.8. 2026 on mennyt 4,2 km.  Ei ole enää paljon jäljellä.

Pyöräily on pop

 Pyöräily on parasta kesällä, kuun tuulet vilvoittavat ja aurinko lämmittää.  Nousin taas pitkästä aikaa pyörän kyytiin.  Osasyynä oli auton raakkaaminen katsastuksessa ja sen huoltoon vieminen.  Se on kumma juttu, kun on valittava pyörä, kävely tai autokyyti niin auton kyytiin kapuaa helpommin.  Aina on jotain tavaraa vietävänä tai tuotavana.  Se on hankalaa polkupyörällä.  Minä pidän pyöräkoria sarvissa, se helpottaa.  Siinä kyllä kuljettaa pienen määrän kuljetettavaa.

Tämä Kaunotar on kevyt polkea, siinä on vaihteita, mutta yksi vika siinä on.  Näin vanhempana ja lyhyenä ihmisenä minulle tuottaa hankaluuksia tuo ylempi rungon osa.  Liikkeelle ei voi lähteä vauhdilla, kuin heittämällä jalka satulan yli.  Ja hyppääminen pois kyydistä.  Pitää pysähtyä kokonaan ja nostaa jalka yli tangon.  Kaaduin yhden kerran ylämäessä, kun vauhti ei riittänytkään ja yritin nostaa jalkani yli niin kuin ennen nuorempana  ja kaatua kupsahdin.  En loukannut.  Vanhat mummikset olivat siinä suhteessa helpompia.  Olen jo harkinnut erilaista pyörää.  Niitä kutsutaan matalarunkopyöriksi.  Ne ovat kyllä kalliita.

https://apuvalineavux.fi/liikkuminen/pyorat/senioripyorat

Pyöräily on halpaa ja hyvää liikuntaa, kun on oikea väline.  Minä en sähköpyöräilyyn ole ihastunut, koska jaksan polkea muutenkin, ei ole raskasta.   Näinä kalliin bensan aikoina pyöräily säästää rahaa ja nostaa kuntoa.

Sauvakävelylle metsään

 Sauvakävely on hyvä lisä liikuntapaletissa.  Se on aavistuksen verran tehokkaampaa, kuin normaali kävely.  Pistää kädetkin liikkeelle.  Metsäteillä on kaikkein mukavinta kävellä.  siellä ei ole muita ihmisiä.  Yleensä ottaen hiljaista, paitsi korpit ja tikat tuottavat ääniä.  Sauvojen ei tarvitse olla kovin kummoiset.  Riittää kun ne ovat sopivan mittaiset: oma pituus * 0,68 tai omasta pituudesta pois n. 55 cm.

Vauhtia voi lisätä tai vähentää oman kunnon mukaan.  Niiden kanssa on voi venytellä jos paikat jäykistyvät.  En usein liiku sauvojen kanssa ja aloin loppumatkasta vähän väsyä.  Tosin syynä oli liiallinen vaatetus.  Lähtiessä oli aika kylmä ja tullessa kylvin hiessä. Tämä nyt ei kovin pitkä matka ollut, joten vika oli varmaan vaatetuksessa.

Näin alkukesästä on mukava mennä metsään.  Luonto heräilee ja kuntoilu on mukavaa.

Laihdutus vaatii kärsivällisyyttä

 Olen ehkä viimeinkin löytänyt tavan saattaa laihdutus alulle.  Tarkoitus on päästä n.8 kilosta irti.   Olen ennenkin koittanut kaikenlaista.  Keto ruokavalio on minulle liian rankka, koska pidän perunasta ja leivästä.  Nyt olen löytänyt VHH.n eli vähähiilihydraattisen ruokavalion.  Minun ei tarvitse lopettaa kaikkea vaan VÄHENTÄÄ.  Voin ottaa yhden perunan silloin tällöin ja  vaikka rakastamani ruisleipäsiivun päivittäin.  Kunhan en ahmi niitä kahmalokaupalla.  Pari kiloa on nyt mennyt kuukauden sisällä.  Vaihdoin myös makeutetut jogurtit rasvattomaan maustamattomaan jogurttiin.  Laitan makeudeksi hiukan hilloa, hunajaa tai hedelmää.

Olen löytänyt vihanneksia ja juureksia, jotka eivät sisällä niin paljon hiilihydraatteja.  Olen nauttinut paistetusta varhaiskaalista ja juureksista.  Tässä yhtenä päivänä tein vihanneskeittoa kinkkusuikaleilla maustettuna.  Mukana oli porkkanaa, purjoa, ruohosipulia ja perunan sijasta maa-artisokkaa.  Se oli hyvää.  Kesäkurpitsa on myös hyvää ja kelpaa moneen.

Maa-artisokka – Wikipedia

Sitä voi vaikka itse kasvattaa.  Kasvattaminen on helppoa, mutta sitä saa kaupasta melkein koko vuoden.

Kevät on hyvä aika pistää alulle uusia juttuja.  Kannattaa olla armollinen itselleen.  Kerran päivässä voi ottaa kahvin kanssa pullaa.  Vaaleaa leipää löytyy vähähiilarisena.  Liikuntaa pitää harrastaa, pelkkä ruokavalio ei riitä.  Jokainen oman kuntonsa mukaan.  Kaikille ei sovi kaikki kuurit.  Pitää löytää itselleen se oikea.

Lähden siitä, että jos tai kun repsahtaa niin ei muuta kuin seuraavana päivänä alkaa uudestaan.  Vähähiilihydraattiset tuotteet ovat hyväksi myös diabeetikoille.

Hermoratahieronta

 Nyt oli kokeiluvuorossa hermoratahieronta. Palautuminen on ikänumeroiden kasvaessa alkanut hidastumaan.  Enää ei voi harrastaa liikuntaa niin usein kuin ennen.  Tai sitten on määriä laskettava.  Joka päivä jos liikkuu suuria määriä, lihakset eivät palaudu ja tulee kiristystä ja kipua.  Ei auta vaikka venyttelee.  Lihakset vaativat palautumista.  Siispä tilaamaan hermoratakäsittelyä.  Olen aiemminkin käynyt ja rentouttavalta se on tuntunut.  Mitä jos sitä käyttää oireiden takia?  Onko siitä siihen.  80 € ensimmäisestä käsittelystä on aika paljon.  Onko se parempaa, kuin normaali hieronta.

Tilasin siis ajan https://www.hoitohuonerafael.fi/   Rauhallinen huone odotti minua.  Musiikki soljui korviini rentouttavana. Riisuin alusvaatteisilleni.  Kai siihen voisi vaatteet päälläkin mennä, mutta lämpimien pyyhkeiden alla tulee liian lämmin.

Päästä aloitettiin.  Nopeassa tahdissa käsiteltiin sormilla pyörittämällä pää, vasen käsi ja jalka, oikea käsi ja jalka selällään maaten.  Käännyin mahalleni ja jatkettiin jalkoja ja selkää.  Ensin ei tuntunut kuin hyvältä.  Pikkuhiljaa tuntui eri paikoista kuin hierottiin.  Hermoradat kiertävät koko kehon päästä varpaisiin ja toisin päin.  

Kaikenlaista pyöri mielessä.  En kuitenkaan halunnut puhella mitään. Aistin vain tuntemuksia.  Onneksi hierojakaan ei puhellut.  Vaikutukset kai tulevat vähän myöhemmin.  Seuraavana päivänä huomasin pientä päänsärkyä.  Hermoratahieronta poistaa kuonaa.  Rentoutuneeksi ainakin tunsin itseni.  Seuraava kerta olisi halvempi eikä kestä niin kauan kuin nyt, puolitoista tuntia.

Tarkkailen vaikutuksia vähän aikaa.  Mihin se minulla auttaa. Yksikin kerta voi antaa keholle voimia parantaa.  Toivon näin.