Hitaasti kiiruhtaen pääsee parhaaseen tulokseen laihdutuksessa ja liikunnassa. Olen aina ihmetellyt televisio - ohjelmia, joissa lihavia ihmisiä koetetaan saada aloittamaan laihtuminen ja liikunta. Ei lähdetä mitenkään hitaasti liikkeelle vaan liikunta on heti täysillä menoa ja ruuista heti kaikki lihottavat ruuat pois. Toisille se voikin sopia näin, mutta ei kaikille.
Aakkosista on lähdettävä liikkuminen ja laihduttaminen. Alussa ainakin, pitkäkestoiset liikuntahetket kuluttavat energiaa paremmin, kuin yhtäkkiset lihaksia rasittavat temput. Kaikilla on nopeita sekä hitaita lihassoluja. Mitä sitten alkaakin kehittämään. Kaikki eivät pysty kaikkeen. Maratonin juoksijat ovat erinäköisiä, kuin sadan metrin juoksijat. Isoilla lihaksilla ei jaksa tehdä pitkää juoksulenkkiä yhtämittaa.
Siitä ollaan toki montaa mieltä kumpi laihduttaa enemmän hidas vai nopeatempoinen liikunta. Oleellista on liikunnan määrä ja ravinnon saanti. Pääasia on, että liikunta on säännöllistä. Kaiken minkä syö, täytyy kulua. Jos laihduttaa, on syötävä vähemmän. Kaikki on yksinkertaista, kun sen vain saa itselleen selväksi. Minulle sopii hyvin pitkäkestoinen liikunta, jota maustan välillä nopeatempoisilla harjoituksilla. Nautin pitkistä kävelylenkeistä ja pyöräilyretkistä. Samoin uin mieluummin hitaasti 1000m, kuin temmon täysillä altaan päästä päähän.
Mihin sitten menee läski joka katoaa. Tutkijat alkavat päästä siitä yksimielisyyteen. Läski lähtee kropasta keuhkojen kautta hengitysilmaan ja neste normaalien reittien kautta.
Kissallani on enemmän nopeita lihassoluja kuin hitaita. Se kiihdyttää liikkumisen nopeasti nollasta sataan ja jaksaa jonkun aikaa, kunnes väsyy ja nukahtaa keräämään voimia.
Kommentit