Kevätpäivien kuvasatoa

Kevätretki maastoon toteutui suunnitelmien mukaan.  Aurinko paistoi ja sää oli mitä parhain.  Reppu selässä kävelin metsätietä pitkin.  Hiukan helpotti kävelemistä, kun metsäkone oli viety lavetilla puunkaatoon.

 

Metsässä ei ollut kovin paljon lunta, sen verran kuitenkin, että hiki tuli.  Reitti oli loppuosastaan hiukan outo, onneksi matka ei ollut kovin pitkä.  Pari kertaa tarkistin puhelimen kartasta olenko menossa oikeaan suuntaan.  Ei se kompassista käy, mutta auttaa jonkin verran.

 

Suon vieressä oleva lähes kuivunut järvi oli kohteenani.  Järvi oli vielä jäässä, enkä nähnyt siis uiskentelevia lintuja.  Kaunista siellä oli ilman lintujakin ja rauhallista.  Ei mitään muita ääniä kuin tuuli.  Kävely siellä oli oikein virvoittavaa.  Kahvihetki metsässä oli piste iin päälle.

 

Varjot pitenevät koko ajan kevät etenee.  Vähän ajan päästä nämäkin lumet sulavat.   Vähäjärvi on järvi vaikka puuntynkiä nousee jään läpi.

 

Liikunnasta lumessa rämpiminen kävi.  Reisissä tuntui lenkin jälkeen väsymystä.  Jälkiä näkyi lumessa.  Hirviä, peuroja ja pienempiä eläimiä oli liikkunut metsässä.

 

Seuraavan päivänä sain sentään vähän joutsenia kameran eteen.  Ne ruokailevat ja lepäilevät pelloilla odotellen jäiden lähtemistä.  Töyhtöhyyppäkin hypähti samaan kuvaan.

 

 

Talvella loma luonnossa

Pääsiäinen ja heti perään muutama päivä talvilomaa.  Siinä on mahdollisuudet vaikka mihin tekemiseen.  Toivottavasti tulee kauniita päiviä, olisi mukavampi liikkua ulkona.  Suunnitelmissa onkin tehdä pieni retki lähimetsään mökillä olon lisäksi.  Liikkuminen voi olla ongelmallista, kun vielä on metsässä lunta, mutta ei niin paljon, että voisi hiihtää.  Pitkävartiset saappaat ovat kenties ratkaisu asiaan.

 

Kesällä tulee oltua metsässä aina kun on mahdollisuus, talvella se on hankalampaa.  En ole ikinä kokeillut lumikenkiä, enkä aio niitä tähän hätään ostaakaan.  Ei niillä näytä kovin sujuvaa kävely olevan.  Televisiossa olen niitä nähnyt käytettävän.  Niiden historia on pitkä, wikipediasta luin.  Niitä on käytetty ennen kuin sukset on keksitty.  Raskasta kävelyä lumihangessa.

 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lumikenk%C3%A4

 

Metsäteitä pitkin pääsee jonkun matkaa helpommin jos sitä on käytetty edes traktoriajeluun.  Eväät mukaan reppuun ja kamera, siinä minun reseptini mukavaan retkeilyyn.  Lämpimät vaatteet päälle, on mukavampi syödä eväitä kuin vilusta kärsien.  Luontoa ainakin näkee, voi jonkun eläimenkin nähdä kaukaa.  Joutsenet erottaa taivaalla kauempaakin.  Lähelle meno vaatii varovaisuutta ja pitkää pinnaa.

 

Toiset menevät hiihtokeskuksiin ja laskettelumäkiin, minä viihdyn metsässä yksin tai kaksin.  Se on hermolepoa töiden keskellä.  Ei aina tarvita kaikenlaisia viihdykkeitä ympärillä.  Metsän humina ja tuulen puhallus ovat tarvittavat äänet.

 

 

Pyöräilyviikko

Päätin viime viikonloppuna, että pyöräilen koko viikon työmatkat.  Näin tuli tehtyä.  Liki seitsemän tuntia liikuntaa, ilman että piti lähteä erikseen lenkille.  Arkiliikuntaa olisi hyvä lisätä tästä eteenkin päin.  Minun tapauksessani päätökset pitää tehdä etukäteen ja pitää ne päätökset.  Jos yhdenkin kerran joustaa tai pyörtää päätöksensä, peli on menetetty.

 

Suunnitelmallisuus arkiliikunnassa tuo hyvän tuloksen.  Viikon tekemiset täytyy aikatauluttaa.  Aina ehtii mennä jonkun kohdan työmatkasta kävellen.  Pyöräily on vaikeampi suunnitella jos pitää poiketa johonkin matkan varrella.

 

Hiki tulee pintaan jo puolen tunnin pyöräilymatkasta.  Töissä pitää vähintään olla vaihtovaatteet tai suihkumahdollisuus.  Kotiinpäin mennessä ei ole niin väliä.

 

Minulle iltavuoroviikko on parempi kuin aamuvuoroviikko.  Olen aamuntorkku, illanvirkku.  Monella muulla on voi olla toisinpäin, olemmehan erilaisia. 

 

Pyöräilyllä on helppo aloittaa kuntoilu jos on ollut pidempi väli.  Pyörä kantaa isommankin ihmisen keveästi.  Hitaalla vauhdilla ei tympäännykään niin nopeasti.  Lumet ja jäät alkavat sulaa ja aurinko paistaa.  Pyörätiet ovat auki hyvälle harrastukselle.

 

 

 

 

Pieni kilpailu

Osallistu arvontaan

Palkintona kirja: Vartti päivässä pitää lääkärin loitolla.  Osallistumiseen ei tarvita kuin kommentointialueelle kirjoittaa hyviä itsekeksittyjä sanontoja, sloganeita tai viisaita sanoja.

 

Kilpailu on voimassa maaliskuun loppuun 31.3. 2016, jolloin valitsen parhaan.  Voin liittää mukaan myös yllätyspalkinnon.

 

 

Kipukynnys

Toiset ovat herkempiä kivulle kuin toiset.  Osa taas sanoo, että heillä on korkea kipukynnys.  Sitä ei ole vielä tieteellisesti pystytty todentamaan.  Yhden tutkimuksen löysin, jossa sanottiin aivokuvista löytyvän pientä osviittaa. 

 

"Tutkijat havaitsivat, että mitä ohuempi aivokuori ihmisillä oli aikaisemmin tarkkaavaisuuteen sekä itsetarkkailuun yhdistetyillä alueilla, sitä kipuherkempiä he olivat." 

Tämä tieto löytyi samalta sivulta kuin alempana oleva linkki, missä neuvotaan karkottamaan kipu ajatuksen voimalla.

http://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/karkota-kipu-ajatuksen-voimalla-12-vinkkia/2430044

Mielestäni kipukynnys on korkeampi silloin, kun tehdään vapaaehtoisesti jotain kovaa harjoitusta.  Mitä useammin harjoittelee, sitä pidempään kestää kipua. Kehonrakentajat ja nyrkkeilijät ovat varmasti kivunkestämisen  mestariluokkaa.

 

 Hampaanpaikkauksenkin kestää jos sinne on mennyt vapaaehtoisesti.  Minäkin kestän aika hyvin kipua lihasten avulla työskennellessä, ihan väsymiseen asti.  Jos taas sairauden takia tulee jotain kipuja, käperryn jännittyneenä puolustusasentoon kuin villieläin.  Se tuntuu jotenkin ulkopuolisen hyökkäykseltä kehoani kohtaan.  Silloin ei auta muu kuin kärsiä  ja odottaa parantumista.

 

Monet joutuvat elämään kipujen keskellä koko elämänsä ajan.  Se tuntuisi kauhistuttavalta.  Ihmeellistä on, ettei vielä ole keksitty kivunlievitystä ihan kaikkeen.  Johtuuko se sitten juuri kipukynnyksestä.  Toiset napsisivat pillereitä tauotta sairaudessa, missä toinen pystyy olemaan melkein ilman kivun lievitystä.  Taulukot sairaaloissa ovat yhdestä kymmeneen.  Vaikeaa on määritellä numerollisesti kivun kovuus.