sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Unen tarve


Liikkuva ihminenkin kaipaa rauhallista unta.  On mielestäni pötypuhetta, että ikääntyvä ihminen tulee toimeen vähemmällä unella.  Harva ihminen pärjää alle kuuden tunnin unilla, ainakaan jatkuvasti.  Olen itse koittanut pitää kiinni unirytmistä, työpäivinä nukkumaan n. klo 23.00.  Eihän se uni tule heti kun päänsä tyynylle kallistaa.  Aina samaan aikaan petiin meneminen helpottaa unensaantia.
 
Kaikki poikkeava häiritsee unen saamista.  Rasittava liikunta liian myöhään, raskas iltapala, huolet ja murheet, kuuma huone ja kaikki muut epämukavuudet.
 
Rentouttavat asiat toimivat parhaimmin.  Mukava työpäivä, hauskat hetket ja sauna tai suihku.  Raskas elämä vaatii, ei raskaimpia huveja vaan vastapainoksi rentouttavaa tekemistä.
 
Eihän se aina  mene niin kuin toivoisi.  Illalla koitan välillä kaikki temput unen saamiseksi..  Kirjan lukemista, kehon jännittämistä ja rentouttamista, lasillinen piimää, jonkun laskemista ( ei rahojen) ja viimeisenä keinona särkypilerin ottamista.
 
Siihen ei useinkaan tarvitse mennä.  Aina on uni tullut, jos ei pitkiä unia joka yö, niin pärjäillyt olen. Jos päivällä alkaa aina väsyttää, jotakin on vialla.

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Kahvakuula

Kahvakuula on pyöreä kahvallinen rautamötikkä, jota heilutellaan ees-sun-taas.  Osallistun viikottaiseen kuntojumppaan aina kun on mahdollista.  Kuukauden väline on siis ollut kahvakuula.  Tyydyn 4 kg:n kuulaan, kun jumppamuorilla on itsellään 12 kg:n kuula.
 
Myöntää täytyy, tehokasta on.  Liikkeet täytyy tehdä oikealla tavalla, muuten tekee kipeää. Tekniikkaa mekin harjoitellaan ensin varsinaisia liikkeitä.  Ei ole kivaa jos lihakset revähtää tai kipeytyy väärästä kohtaa. Varpaalle pudotuskaan ei tunnu hyvältä.
 
Alkulämmittely täytyy aina tehdä.  Meillä on ollut hyppelyä, juoksua ja nivelten pyörittelyä.  Liikkeillä on mukavia nimiä: kauppakassi, roosanauha, puolikuu.
 
Kuulapatterinimityksellä tehdään sarjoja.  Sarjat kestävät 30s - 60 s.  Tunnin kestävässä kuulanheiluttelussa tulee hiki.  On vain ohjaajan mielikuvituksesta kiinni miten monipuolisen tunnin saa aikaiseksi. 
 
Kaikenlaista sitä youtubesta löytyy.

lauantai 20. huhtikuuta 2013

Maaseutu kutsuu

Vettä on paljon joka paikassa.  Aurinko ja tuuli onneksi kuivattavat ja kesä lähestyy kovaa vauhtia.  Pääsin jo vähän aloittelemaan puutarhatöitä, joka on arkiliikuntaa parhaimmillaan.  Kevätruiskutuksia omenapuille ja marjapensaille.  Kävin kyllä metsässäkin kahlailemassa ja ihmettelemässä veden vallassa olevia peltoja.  Siellä oli vähän ajattelemista mistä ojan ylittäisin. 
 
Lintujen kevätmuuttokin on suurimmillaan.  Kurkia on nähty ja joutsenia.  Joutsenet laskeutuvat mielellään veden vallassa oleville pelloille.  Järvissä on vielä jääpeite, niihin vesilinnuilla ei vielä ole menemistä.  Pitkälle on mennyt kevään lämpeneminen. 
 
Aurinko on jo korkealla ja lämmittää ulkonaliikkujaa.  Ei tarvitse sentään enää toppatakissa ulkoilla.  Maaseudulla on lähellä luontoa ja sitä tulee seurailtuakin enemmän kuin kaupungissa.

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Pyörällä kevääseen

Uskaltauduin pyörälenkille ihastelemaan kevään merkkejä.  Siellähän niitä oli.  Kehotankin kaikkia lähtemään kännykkäkamerat tanassa tai jotkut muut digihömpötykset mukana tallentamaan kevään tuloa.  Sieviä leskenlehtiä tienvarsilta kuvaamaan tai ihastelemaan pajukissapopulaatioita.
 
Kevät on tänä vuonna lyhyt, kesä on kohta varsana laitumella.  Kesä kirmaa kohta vihreänä virtana luonnossa. 
 
Tunnin lenkin kiersin ja ihastelin jäiden juoksua joessa ja tuulen huminaa korvissa.  En yhtään ihmettele kevään voimaa.  Vielä viikko sitten hanget korkeat nietokset ja nyt jo kukkaa pukkaa.  Eihän se miltään tuntuisi jos aina olisi kesä.  Vuodenajat ovat ainakin minulle parasta Suomessa.
 
 

tiistai 16. huhtikuuta 2013

Hieronta

Ajattelin rentouttaa hartia-ja niskaseutua hieronnalla ja tutkivana bloginpitäjänä valitsin uuden paikan, siis minulle.  www.hyvinvointicenter.fi Porissa.  Ajan sai kätevästi tilattua netissä.  Puhelimeen eivät aina ehdi vastaamaan.  Tosin en yrittänytkään kun se hoitui muutenkin.
Olen nähnyt mainoksia ja miettinyt mikähän yritys tuokin on.  Tarjontaa on joogasta suolahuoneeseen.  Hierontaa ja osteopatiaa.  Kauneudenhoitoakin.  Hinnatkin ovat ihan normaalitasoisia, eivät mitään luxushintoja. 
 
Otin vain puolen tunnin hieronnan.  Ihan mukavalta tuntui, ihan kuin veri olisi paremmin päässyt päähän sakka.  En  oikein tajunnut kuinka kireältä lihakset voivat tuntua.  Venyttely ei ole saanut lihaskireyttä hellittämään.  Joskus on pakko antaa hierojan möyhentää lihakset taas oikeaan kuosiin.
 
Yksi hieronta ei kaikkea paranna.  Muutama hieronta kerran viikossa auttaa lihaksistoa toipumaan rasituksista.  Mitäpä sitä ei ihminen tekisi hyvinvointinsa eteen.  Aina ei itse pysty tekemään kaikkea ja onneksi on ammattilaisia, jotka siihen pystyvät.
 
 

sunnuntai 14. huhtikuuta 2013

Halu ja tahdonvoima

Sairaslomalla ehtii lueskella kaikenlaista, lehdistä hyvinvointioppaisiin ja kaikenlaista muutakin.
Artikkeleita uusista tavoista kartuttaa terveyttä ja hyvinvointia.  Opin uusia sanoja, kuten kehotietoisuus ja fomo.  Viimeksi mainittu tarkoittaa lyhennystä sanoista fear of missing out.  Ihminen, joka haluaa olla koko ajan linjalla, tietokoneella tai puhelimessa. (Kotilääkäri Elokuu 2012)
 
Olen tutustunut Hyvistä hiilareista kertovaan kirjaan.  Hiilariton ruokavalio ei sovi minulle, koska pidän niin paljon leivästä ja perunasta.
 
Tutustuin myös moniin uusiin liikuntamuotoihin ja laihdutustapoihin, joita haluaisin kokeilla.  Siinä sitten kohtaavat halu ja tahdonvoima.  Olenkin ajatellut ottavani kaikenlaisista ohjeista ja neuvoista sellaiset asiat, jotka sopivat minulle.  Vähän sitä ja vähän tuota.  Sitähän minä olen tehnyt tähänkin asti.  Sitoutuminen johonkin tiettyyn liikuntamuotoon, ruokavalioon tai laihdutustapaan olisi sietämätöntä.  Pakolla kun ei saa mitään aikaan.
 

torstai 11. huhtikuuta 2013

Sairauden hoitoa

Yleensä se iskee nopeasti ja arvaamatta niin nytkin, sairaus nimittäin.  Minullekin tuli n. kahden viikon katkos liikuntaputkeen.  Sairaus iski aamulla.  En meinannut pysyä pystyssä.  Pelästyyhän sitä kun tulee jotain ennalta arvaamatonta.  Lähdinkö siltä seisomalta tai siis kaatumalta lääkäriin.  No, en tokikaan.  Suomalainen ei heti lääkäriin lähde.  Maataan nyt tässä pari päivää jos tauti vaikka asettuu itsekseen.  Ei asettunut.
 
Tosin sitten kun menin lääkäriin niin ei hänkään heti tiennyt mitä se oli.  Lähete sairaalaan oli lopputuloksena.  Siellä minua karrättiin osastolta toiselle josko tauti selviäisi.  Lääkittiin varmuuden vuoksi aina välillä.   Parin päivän pyörittelyn jälkeen diagnoosiksi tuli vestibulaarineuroniitti.  Hieno nimi joka Wikipedian mukaan on tulehduksen aiheuttama toispuolinen huimaus.  Toinen puoli yrittää pysytellä pystyssä ja toinen koettaa kaataa. 
 
Enpä tällaisesta tiennyt.  Aina sitä viisastuu kun kokee jotain.  Olo alkaa sentään helpottaa kun pääsi kotiin.  Koti on paras paikka.
 
 

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Turistireissulla

Turistimatkoilla tulee käveltyä paljon.  Me kävimme Roomassa ja kävellen kiersimme monet kadut.  Kävellen tulee erilailla nähdyksi kohteita.  Käveleminen oli hidasta, suorastaan hiipimistä.  Kilometrejä ja ulkona oloa tuli kosolti.  Me kävelimme n. 8 tuntia päivittäin.
 
Colosseum, Pantheon, Pietarinkirkko, Trevin suihkulähde, Espanjalaiset portaat ja monta muuta rakennusta ja rauniota tuli nähdyksi.  Näiden sulattelemiseen menee useampi tuokio.  Mitä kaikkea on tapahtunut noilla raunioilla ennen kuin ne olivat raunioita.  Kaikkea ei ole vielä kaivettu esiin.  Paljon voi vielä löytyä.
 
 
Suomalaiset rakennukset tuntuivat latteilta kaiken nähdyn jälkeen.  Mieltä piristävät matkat ovat piristäviä.   Kotiin on silti mukava aina palata.
 
Roomassa tuli nähtyä paljon erilaisia ihmiskohtaloita.  Kaikenlaisilla tavoillaa koitetaan kerätä toimeentuloa tai edes kuluvan päivän ruoka.  Suomalaisena saan olla tyytyväinen hyvinvointivaltioomme.  Kaikelaisesta tulee välillä naristua, mutta on ainakin oma sänky mihin pääni kallistan.

 
 
Mitä siis jäi käteen matkasta.  Mieli virkistyi, sain ajattelemisen aihetta ja huomasin, ettei minulla ja meillä ole paljon valittamisen aihetta.