Ihmiset muuttavat ja vaihtavat paikkaa aika usein. Muuttamisesta en niin pidä, mutta paikan vaihto välillä piristää. Samoja lenkkipolkuja astellessa välillä tympii. Minulla on kymmenkunta eri lenkkivaihtoehtoa, silti ne tuntuvat toisinaan tylsiltä ja aina samassa kohtaa tietää, koska alkaa hengästyttää ja koska alkaa sattumaan. Tänään tosin kiersin luontopolkua, jota en ole muutamaan viikkoon mennyt. Se oli muuttunut varsinaiseksi esteradaksi. Edellisten kaatuneiden puiden lisäksi oli kaatunut toinen mokoma.
Lumikaan ei ole ollut esteenä lenkkipolkujen vaihtamiselle. Nyt on päässyt metsiin ja poluille. Se on ollut positiivista. Toivottavasti tämän sorttisia talvia ei tule enempää. Kyllä lumi kuuluu talveen.
Mieliala vaikuttaa paljon lenkkipaikan kiinnostavuuteen. Hyvällä tuulella kaikki ympärillä oleva kiinnostaa, eikä lenkkeily ole pakkopullaa. Lenkkeily tosin parantaa mielialaa, joten ihan hyvä jos vaan saa itsestään irti, lähtee vaan.