Aina keväällä tulee valikoimiin jos minkälaista makkaranpötikkää. Hyllykaupalla on lihaisaa kansallisherkkua kaupan kaikelle kansalle. Hyvää se on, ei siitä kahta sanaa, mutta liikaa tulee helposti syödyksi.
Kesän jälkeen on vaikea saada pudotettua kerätyt kilot, joten aloin ajoissa valmistautua grillikauteen. Parempi vähentää ennen kuin on liian myöhäistä. Silloin voi syöpötellä muutaman kerran kesässä suupielet rasvaa tippuen.
Kolmisen viikkoa olen totutellut lähes makkarattomaan elämään. Ruuaksi olen laittanut, mutta välipalamakkarat olen jättänyt syömättä. Siivumakkarat olen jättänyt kauppaan. Kumma juttu, että leivän päällä maistuu muukin kuin siivumakkara. Juustoa, kurkkua, tomaattia ja ruuista jäänyttä lihaa.
Suomalaiset ovat hyviä juomaan ja myös syömään. Monelle jää kesän jälkeen päälle sekä syöminen, että juominen.
Pelottelen usein itseäni katselemalla lihottavien ruokien kalorimääriä ja ohjelmia, joissa halutaan laihtua. Niistä on tullut jokailtaisia ohjelmia, samoin kuin ruokaohjelmista yleensä. Ruoka on tärkeä asia, mutta liikaa niitäkin on.