Pyöräily on pop

 Pyöräily on parasta kesällä, kuun tuulet vilvoittavat ja aurinko lämmittää.  Nousin taas pitkästä aikaa pyörän kyytiin.  Osasyynä oli auton raakkaaminen katsastuksessa ja sen huoltoon vieminen.  Se on kumma juttu, kun on valittava pyörä, kävely tai autokyyti niin auton kyytiin kapuaa helpommin.  Aina on jotain tavaraa vietävänä tai tuotavana.  Se on hankalaa polkupyörällä.  Minä pidän pyöräkoria sarvissa, se helpottaa.  Siinä kyllä kuljettaa pienen määrän kuljetettavaa.

Tämä Kaunotar on kevyt polkea, siinä on vaihteita, mutta yksi vika siinä on.  Näin vanhempana ja lyhyenä ihmisenä minulle tuottaa hankaluuksia tuo ylempi rungon osa.  Liikkeelle ei voi lähteä vauhdilla, kuin heittämällä jalka satulan yli.  Ja hyppääminen pois kyydistä.  Pitää pysähtyä kokonaan ja nostaa jalka yli tangon.  Kaaduin yhden kerran ylämäessä, kun vauhti ei riittänytkään ja yritin nostaa jalkani yli niin kuin ennen nuorempana  ja kaatua kupsahdin.  En loukannut.  Vanhat mummikset olivat siinä suhteessa helpompia.  Olen jo harkinnut erilaista pyörää.  Niitä kutsutaan matalarunkopyöriksi.  Ne ovat kyllä kalliita.

https://apuvalineavux.fi/liikkuminen/pyorat/senioripyorat

Pyöräily on halpaa ja hyvää liikuntaa, kun on oikea väline.  Minä en sähköpyöräilyyn ole ihastunut, koska jaksan polkea muutenkin, ei ole raskasta.   Näinä kalliin bensan aikoina pyöräily säästää rahaa ja nostaa kuntoa.

Liikunta jokapäiväiseksi

 Keli meni  niin huonoksi, että juostessa pitää taas varoa askeleita.  Jäätä on vielä monessa paikassa.  Olen koittanut lisätä liikuntaa ja tehostaa sitä, nimenomaan päivittäistä liikuntaa.  Kahvakuula odottaa olohuoneen nurkassa jos vaikka pääsisi liikuntaan mukaan.  Se onkin yllättävän tehokasta, kun sen ottaa ihan normaaliin jumppaan, vaikka vain muutamaan liikkeeseen.

Pyöräilyä olen yrittänyt lisätä.  Sekin  hiipui vähäksi aikaa.  Lumessa ja jäässä ei ole mukava pyöräillä, kun ei ole pakko. Kolme kertaa viikossa olen saanut itseni liikkeelle ja se ei ihan riitä minun ruokatavoillani.  Jos aion pitää itseni edes samanpainoisena niin on lisättävä kulutusta.  Ei eläkeikäisen ole tarkoituskaan olla huippumitoissa.  Riittää, kun on hyvä olo.

Se ei riitä, että seuraa kissan liikkumista.  Ei sekään koko ajan liiku, useimmiten makaa, mutta siitä ei pidä ottaa mallia.

 

On vaikea saada itseään motivoitua päivittäiseen liikkumiseen.  Töissä ollessa riitti energiaa työpäivän jälkeenkin lähteä lenkille tai mihin vain.  Pitää vain jaksaa yrittää, niin minä yritän itseäni saada liikkeelle.  Ei minua kukaan muukaan voi auttaa liikkumaan.

Kilot karisee, kun on usein liikkeellä, eikä ehdi syödä.

Pyöräilyviikko

Päätin viime viikonloppuna, että pyöräilen koko viikon työmatkat.  Näin tuli tehtyä.  Liki seitsemän tuntia liikuntaa, ilman että piti lähteä erikseen lenkille.  Arkiliikuntaa olisi hyvä lisätä tästä eteenkin päin.  Minun tapauksessani päätökset pitää tehdä etukäteen ja pitää ne päätökset.  Jos yhdenkin kerran joustaa tai pyörtää päätöksensä, peli on menetetty.

 

Suunnitelmallisuus arkiliikunnassa tuo hyvän tuloksen.  Viikon tekemiset täytyy aikatauluttaa.  Aina ehtii mennä jonkun kohdan työmatkasta kävellen.  Pyöräily on vaikeampi suunnitella jos pitää poiketa johonkin matkan varrella.

 

Hiki tulee pintaan jo puolen tunnin pyöräilymatkasta.  Töissä pitää vähintään olla vaihtovaatteet tai suihkumahdollisuus.  Kotiinpäin mennessä ei ole niin väliä.

 

Minulle iltavuoroviikko on parempi kuin aamuvuoroviikko.  Olen aamuntorkku, illanvirkku.  Monella muulla on voi olla toisinpäin, olemmehan erilaisia. 

 

Pyöräilyllä on helppo aloittaa kuntoilu jos on ollut pidempi väli.  Pyörä kantaa isommankin ihmisen keveästi.  Hitaalla vauhdilla ei tympäännykään niin nopeasti.  Lumet ja jäät alkavat sulaa ja aurinko paistaa.  Pyörätiet ovat auki hyvälle harrastukselle.

 

 

 

 

Luomuliikunta

Luomuliikunta tuo mieleen jotain viherpiiperryshommaa.  Se tarkoittaa kuitenkin jokapäiväistä liikuntaa tai arkiliikuntaa.  Luin kirjaa nimeltä Luomuliikunnan vallankumous, alaotsikkona on Sohvan pohjalta taisteluvoittoon.  Kirjan on kirjoittanut Arto Pesola.  Yllätyin kuinka paljon saa kulutettua kaloreita enemmän seisomaan nousemisella kuin istumalla koko ajan.  Luku oli n. 700 kaloria päivä.

 

Jos kolmekin tuntia istuu illassa television vieressä ja nousee vaikka joka mainostauko tai usein muutenkin ja kävelee muutaman askeleen.  Aineenvaihdunta lähtee liikkeelle ja kuluttaa kaloreita.  Tietysti askeleet eivät saa joka kerta kiertää jääkaapin kautta.  Ei ainakaan saa ottaa sieltä mitään.

 

 

Seisoenkin voi katsella televisiota.  Aktiivinen istuminen on parempi kuin ihan paikallaan olo.  Jalkojen liikuttelua istuessa, käsien ojentelu, ettei pelkästään istu tai makaa muumiona montaa tuntia.  Jos ei ehdi tai jaksa lähteä lenkille, kotona voi pienellä liikehdinnällä pitää kunnon kasassa.  Pieni liikehdintä ei silti korvaa kovempaa kuntoilua, se ei kohota kuntoa, paitsi jos on ihan rapakuntoinen.

 

Kirjasta löytyy muitakin ideoita arkiliikuntaan.  On aina mukava, kun joku toinen kiinnostuu minun ja sinun kunnon kohottamisesta.  Itse se on silti se takapuoli nostettava tuolista ja lähdettävä liikkeelle.

 

 

 

 

 

 

 

Hyötyliikunta vrt .muu liikunta

Hyötyliikunta on tällä viikolla sisältänyt haravointia, risujen raahaamista, istutusta, mullan levittämistä ja maan kääntöä.  Tietysti ne kaksi päivää työmatkapyöräilyä voi lisätä listaan.

 

Lauantaina tehty hölkkälenkki on hyödyksi, mutta ei lasketa hyötyliikunnaksi.  Vauhti ei ollut päätä huimaava, juoksemiseksi se silti jaottelisin, molemmat jalat oli ylhäällä maasta samaan aikaan.   En ymmärrä silti jaottelua.  Liikunta on liikuntaa tehdään se sitten lapio kädessä tai painot.  Tunnen ihmisiä jotka eivät käy lenkillä tai jumpassa, ovat silti hyväkuntoisia kun ovat jatkuvassa liikkeessä kotona ja kylillä.

 

Ei ole yhtään hienompaa zumbata muotitrikoot päällä salissa kuin kulahtaneet verkkarit päällä puutarhassa.  Arkiliikunta, hyötyliikunta, työssä liikkuminen ja vapaa-ajalla harrastaminen antaa saman tuloksen.

 

Laihtumiseen ja kunnon kohottamiseen auttavat kaikki liikuntamuodot.  Voi vielä heittää manauksen avuksi.  Itsekeksimäni manaus auttaa välillä itseäni tai tulee ainakin hauska mieli.

 

Lähde läski, liiku liha

poistu raskas ihopoimu

puolitu paksu pakara.

 

 

 

 

Pyöräily tavaksi

Polkupyöräily on hieno harrastus.  Vastatuuli ei ole hienoa.  Totuus on, että Porissa tuulee aina.  Työmatkalla on aina toiseen suuntaan  vastatuuli, jos oikein huono tuuri käy, niin molempiin.  Kuntopyörällä ajoa ei tarvita, vastatuuli ajaa saman asian.  Vaihteet helpottavat jonkun verran.  En ihan silti ymmärrä mitä pyörässä tekee 21:llä vaihteella.  Minulla on neljä.

 

Tavoitteenani on kesän ajan pyöräillä töihin edes kaksi kertaa viikossa.  Syksyllä sitten nähdään onko tavoite täyttynyt.  Täytyy vain muistaa ettei räkäise vastatuuleen,  klimppi on otsassa tai olkapäällä.  Kokemus taas tässäkin puhuu.

 

Takamus on kovilla pyöräilyssä.  Harjoitus tekee mestarin tässäkin asiassa.  Minulla on ollut kapeita satuloita ja normaaleja leveitä satuloita.  Pieniä matkoja pyöräillessä ei ole väliä minkälainen satula on.  Pitkiä matkoja ei kannata lähteä pyöräilemään kylmiltään, kankut kipeytyy ihan varmasti. 

 

Porissa on kiitettävästi pyöräteitä.  Ei tarvitse autojen seassa poukkoilla.  Täällä on niin tasaistakin, helppo pyöräillä jos ei ole sitä vastatuulta.  Pyöräillessä ehtii katsella maisemia ja ajatella niitä näitä.

 

 

 Kesää kohti mennään, kohta on taas mustarastaiden pesimisen aika.

 

 

Maaseutu kutsuu

Vettä on paljon joka paikassa.  Aurinko ja tuuli onneksi kuivattavat ja kesä lähestyy kovaa vauhtia.  Pääsin jo vähän aloittelemaan puutarhatöitä, joka on arkiliikuntaa parhaimmillaan.  Kevätruiskutuksia omenapuille ja marjapensaille.  Kävin kyllä metsässäkin kahlailemassa ja ihmettelemässä veden vallassa olevia peltoja.  Siellä oli vähän ajattelemista mistä ojan ylittäisin. 

 

Lintujen kevätmuuttokin on suurimmillaan.  Kurkia on nähty ja joutsenia.  Joutsenet laskeutuvat mielellään veden vallassa oleville pelloille.  Järvissä on vielä jääpeite, niihin vesilinnuilla ei vielä ole menemistä.  Pitkälle on mennyt kevään lämpeneminen. 

 

Aurinko on jo korkealla ja lämmittää ulkonaliikkujaa.  Ei tarvitse sentään enää toppatakissa ulkoilla.  Maaseudulla on lähellä luontoa ja sitä tulee seurailtuakin enemmän kuin kaupungissa.

Viikon liikunnat

Sunnuntaista lauantaihin.  Ensimmäinen työviikko loman jälkeen on arkirytmin opettelua.  Lomanjälkeistä mielen alennustilaa koetan hoitaa liikkumalla jos vaan jaksaisin, ehtisin tai ylittäisin laiskuuden suuren muurin.   Viikon ohjelma oli suurinpiirtein tällainen.

Sunnuntaina viikko sitten 45 minuuttia ripeää kävelyä metsätiellä.

Maanantaina ja tiistaina työmatkat pyörällä.  Puoli tuntia sivu, kaksi túntia yhteensä.

Keskiviikkona lasten liikunnan seuraamista yksi tunti.

Torstaina työmatka edestakaisin, yksi tunti.

Perjantaina matonpesua ja kasvimaan kitkentää mökillä 1,5 tuntia.

Lauantaina sadepäivän innoittamana venyttelyä mökin lattialla.

Näin kun jälkeenpäin ajattelee, niin onhan siinä monta tuntia liikkumista viikon sisään.  Oikeastaan ei kannata olla yhtään masentunut.  Ei aina tarvitse huhtoa sydän kurkussa vaan liikkua nautiskellen ja kuunnellen omaa jaksamistaan.