Lisääntynyt vapaa-aika tuo paineita liikkumiseen

Liikkumiseen on tullut jonkin verran haasteita rajoitusten takia.  Eivät ne silti estä liikkumista.  Luovuutta on löytynyt monilta.  On pihajumppaa ja tanssia, lenkkimaastot ovat hyvin käytössä ja kuntoseurat ovat laittaneet livetreenejä facebookiin sekä youtubeen.  Olen itsekin osallistunut muutamaan jumppaan.

Ihmiset kaipaavat toisia vierelleen, jopa minäkin.  En minäkään kaipaa lenkittäjää, mutta on mukava nähdä jos muut liikkuvat näköetäisyyden päässä. 

 

Keksein itse lisätä kävelyyn voimaelementin.  Otin molempiin käsiini kouran kokoiset kivet ja nostelin niitä kävellessäni.  Tosiasiassa ne olivat käsissäni, kun kävelin metsätiellä, jolla ei liiku juurikaan ketään. Itseäni rauhoitellakseni kilauttelin kiviä välillä yhteen eläimiä karkottaakseni.  Tuskin yksikään  susi olisi niitä pelästynyt.  Se oli vain varmistuksen varmistus.  En ole siellä enkä muuallakaan metsässä nähnyt varpusta isompaa eläintä.  Olen sielläpäin lenkkeillyt sentään monta kymmentä vuotta.

Kaupungissa eläimet tulevat melkein takapihalle, metsissä niitä ei näe, vaikka kulkisi miten pitkään.

 

Jäädessäni nyt pois töistä, minun pitää liikkua paljon korvatakseni töissä tehdyn liikunnan.  Se tulee olemaan vaikeaa.  Tosin pois jäävät  melkein joka päivä taukohuoneen pöydällä tarjolla olevat karamellit ja pullat.  Olen nähnyt ihmisiä, jotka ovat lihoneet kymmeniä kiloja tai muuten vain lysähtäneet nauttimaan vapaa-ajasta.  En halua aikatauluttaa tekemisiäni,  liikkumisesta voisi tulla pakkopullaa.  Liikkumisen on tultava omasta halusta. 

 

Ikäkysymys

Olen itse yhtä vanha kuin tämä räsymaton palanen.  Olenko siis vanha vai keski-ikäinen, siinäpä kysymys.  Pohdin muutenkin ikää ja siitä puhumista.  Urheiluselostajat usein mainitsevat iän, kun he esittelevät urheilijoita.  Ihmettelen usein mitä se liittyy mihinkään.  Silloin kun puhutaan lapsista, ikä on tärkeä.  Kehittyminen vie aikansa. 

Pohdin vanhus-sanaakin.  Ketä voisin sanoa vanhukseksi.  Mielestäni se liittyy enemmänkin olemukseen kuin ikään.  Joku voi vaikuttaa vanhukselta kuusikymppisenäkin, toista taas ei voisi sanoa siksi kahdeksankymppisenäkään. 

Ikä ei saisi olla rajoite minkään tekemiseen, ainoastaan halu tehdä.  Kuntoilua ja kilpaurheilua voi harrastaa niin kauan kuin jaksaa nousta ylös sängystä.  Samoin kaikkea muuta elämään ja harrastuksiin liittyviä asioita.