Maalaisteitä mummiksella

Maaseudun tiet ovat useimmiten sorateitä ja nyt vielä kovin pölyisiä kuivan sään takia.  Mutkia ei ole oiottu eikä mäkiä madallettu.  Siellä ei ohutrenkaisilla pyörillä ole mikään nautinto pyöräillä.  Sen takia minulla onkin käytössä vahvarenkainen ajopeli.  Sitä myytiin nimikkeellä citypyörä.  Ihan se on kuin perusmummis, mutta vahvemmilla renkailla.  Se on oiva peli möykkyisille metsäteille ja sorapinnalle.

Sillä kun päästelee mäkiä alas, niin ei tunnu pienet kivet persuksiin asti.  Muutama vaihde siinä on, että mäkiä pääsee polkemaan istuen satulassa.  Vauhdin hurmaan siinä ei oikein pääse, mutta ehtiipä katsella maisemia.  Maaseudulla ei ole paljon liikennettäkään, joka häiritsisi.

Aina kannattaa poiketa isommalta tielta pienille metsäteille.  Niissä ei eksy, kun palaa takaisin samaa tietä.  Luonnon monimuotoisuutta silmäilee ihan mielikseen.  Mökki on minulla tukikohtana ja sieltä päin olen kiertänyt kymmenien kilometrien lenkkejä.  Mäkiä alas ja ylös, vaihtelua vauhdissa ihan riittävästi.  

Lonkkien takia asento ja asenne kuntoon

Luekelin artikkelia studio55 sivulta.  Ikää tulee ja kaikenlaisia vaivoja.  Artikkelin tietona oli, että on neljä tapaa millä välttää lonkkaleikkaus.  Ei ollut mikään uutinen, että ne ovat: painonhallinta, liikunta, sopiva liikunta vaivoista huolimatta ja avun hakeminen ajoissa.

https://www.studio55.fi/terveys/article/4-tapaa-varmistaa-ettet-koskaan-joudu-lonkan-tekonivelleikkaukseen/6160122

Toiset menevät heti lääkäriin tai fysioterapeutille, kun tuntee kipuja, toiset sinnittelevät viimeisillä voimillaan työpäivän toisensa jälkeen vaikka sattuu ihan sairaasti.  Kultainen keskitie on tässäkin, varmaan hyvä juttu.

Oikeassa asennossa seisominen on ensimmäinen asia, johon pitäisi kiinnittää huomiota.  Pelkästään toisella jalalla seisominen vinossa pitempään aiheuttaa todennäköisesti kipuja.  Välillä näkee ihmisiä, jotka seisovat ihan mutkalla ässän lailla.  Siihen syyllistyn itsekin.  Ei mikään ihme, että lonkassa ja niskassa juilii.

Nuorena vielä kestää minkälaisia asentoja vain, ikääntyessä vaivat kertaantuvat.  Menemällä peilin eteen seisomaan ja ottamalla vakioasennon, näkee kuinka väärin seisoo.

Tietysti on hienoa, että leikkauksella saadaan lonkat kuntoon, mutta vielä hienompaa olisi jos ei tarvitsisi leikkaukseen mennä.  Terveenä eläkkeelle on hyvä slogan, kun siihen vielä lisää vauhtia vanhuuteen, niin elämä sujuu loppuun saakka ilman toisten apua.

Suomen sadan vuoden kunniaksi jaettu kuusi on vielä näin pieni, mutta hyvällä hoidolla sekin kasvaa vankaksi tukkipuuksi.  Ihminenkään ei pärjää ilman hoitoa pitkäikäiseksi.

Pieniä onnen hetkiä lisää

Pienet onnen hetket antavat voimia jatkaa eteenpäin.  Päätökset oman terveyden parantamiseksi voivat olla uuden elämän alku ja voi saada lisää pieniä onnen hetkiä.  Kaikista kirjoista mielenterveyden ja onnellisuuden parantamiseksi löytyy paljon hyvia asioita.  Jokainen voi tehdä omia listoja, mistä tulee hyvä mieli tai olo parantuu edes vähän.  

Minäkin tein oman listani asioista jotka ilahduttavat omaa olotilaani, kun ottaa päähän joku asia.  Kaikkea ei voi tehdä joka päivä, silloin voi ottaa listasta yhden asian joka auttaisi juuri sinä päivänä.

•  menen joka päivä liikkumaan
•  vähennän jokaisena päivänä jonkun syömäni kaloripommin
•  vietän paljon päihteetöntä aikaa
• luen kirjoja
• kuuntelen hyvää musiikkia
• otan luonnon huomioon
• teen jotain omin käsin

Listaa voisi jatkaa loputtomiin.  On paljon asioita, joita voisi kokeilla ensimmäistä kertaa.  Mielenterveyden kunto on tärkeä asia.  Minulla ja useimmilla muilla se on vain satunnaisia pahan olon tunteita.  Joillakin se menee sairauden puolelle, jolloin ei pärjää ilman apua.

Sen takia on hyvä, että mielen pitämiseksi tyytyväisenä tehdään jotain.  Mielelle ja keholle pitää antaa materiaalia, millä pitää itsensä kunnossa.

Pyöräily jatkuu

Auto minulla taas on käytössä, mutta pyöräily jatkuu.  Ison kipinän pyöräilyyn antoi Kilometrikisa.

 https://www.kilometrikisa.fi/

Yritysten henkilökunnat haastettiin pyöräilemään kesän läpi.  Aina saa hiukan virikettä lisää, kun seuraa oman joukkueen menestymistä kilometrien keräilyssä.  Siinä ei ole kuin voittajia.  En tiedä jaetaanko kisassa palkintoja tai muita huomionosoituksia.  Parantuva polkemiskunto antaa mielenvirkeyttä ja jaksamista lisää.  Minä en ole kovin hanakka työmatkapyöräilyyn, mutta muuten vapaa - ajalla on hauskaa kiertää vähän pidempää lenkkiä.  Ehkä se työmatkapyöräilykin alkaa kiinnostaa, kun oikein tulee lämpimiä kesäpäiviä.

Viimeksi 15 km pyörälenkillä kulutin yli 700 kaloria.  Se oli suorastaan huippua minulle.  Puhelimessa oleva Sport Tracker kirjaa pyöräilymatkan ja ajan.  Sitä ei tarvitse erikseen miettiä. 

Aurinkoisina päivinä on helppo lähteä pyöräilemään, ei tarvitse erikoisia varusteita.  Kypärä päähän, vesipullo mukaan ja polkemaan.  

Pyöräilyasento joskus tuottaa vaikeuksia.  Kädet väsyvät, jännitän ilmeisesti niitä liikaa tai hartioissa kiristää.  Pieni pysähtely antaa käsille lepoa ja taas jaksaa jatkaa.

Autoton viikko

Vietän autotonta viikkoa, kun lainasin autoani tarvitsevalle.  Autoton ihminen joutuu liikkumaan enemmän kävellen, pyörällä tai linja-autolla.  Autottomat ihmiset ovat ehkä hoikempia kuin autolliset, minä ainakin olin.  Varsinkin jos joutuvat liikkumaan kodin ulkopuolella joka päivä.

Autoon tottuu niin nopeasti.  Tuntuu, ettei mitään matkaa voisi tehdä ilman autoa.  Kenties autottomuuteen voisi tottua yhtä nopeasti jos sitä ei olisi.  Mukavampaa liikkuminen omalla autolla on, ei tarvitse odotella linja- autoa pysäkeillä säässä kuin säässä.  Toisaalta ei tarvitse miettiä toisia tiellä kulkijoita, voi vain istahtaa penkkiin ja katsella maisemia.  Omalla autolla ajaessa maisemat jäävät sivurooliin, tärkeämpää on seurata liikennettä.

Olen tällä viikolla pyöräillyt, kävellyt ja matkustanut linjurilla.  Ihan samalla tavalla olen päässyt siirtymään paikasta toiseen ja liikuntaa on tullut aika paljon enemmän.  Töihinkin pääsen julkisella kulkuneuvolla.  Kävelyä silloinkin tulee vähän enmmän.

Pyöräillessäkin näkee enemmän.  Kuulee ja haistaa kevään.  Ei uskoisi kuinka paljon tutullakin reitillä on katsottavaa.

Fasaanien keväistä koitosta pääsin katsomaan ihan läheltä pyörälenkillä. 

Auto vaatii monta kertaa vuodessa kaikenlaisia korjaustoimenpiteitä.  Bensaakin säästyy kun kävelee silloin tällöin matkoja ja viehättyy luonnosta.

Kevät kutsuu liikkumaan

Mikä sen mukavampaa aikaa liikkua ulkona, kuin kevät.  Ei ole hyttysiä, liikaa lämpöä ja lumet ovat sulaneet.  Katupölyt voivat hiukan haitata, mutta kunnat ja kaupungit puhdistavat niitä aina kun on mahdollista.  Metsissä nekään eivät haittaa.  Polut alkavat olla sen verran kuivia, että pärjää lenkkitossuillakin.  

Minun mielestäni kevät pitäisi julistaa liikkumisen ajaksi.  Kaikkien pitäisi päästä ja lähteä ulos.  Luonto herää valmistautumaan kesään.  Lintujen laulut pauhaavat oksistoissa, eli ei kannata laittaa kuulokkeita korviin, vaan kuunnella satumaista konserttia.  Niistä ei täällä Suomessa voi nauttia täysillä, kuin pari kuukautta vuodessa.  Suomessa talvehtivat linnut eivät muuna aikana paljon lauleskele.  Niillä on niin paljon puuhaa ruuan etsimisessä.

Kiinnostavia polkuja ja reittejä kannattaa katsella ja etsiä.  Aina löytyy joku polku tai tienpätkä jota ei ole huomannut kiireessä.  Seuraava vapaahetken tai päivän koittaessa kannattaa lähteä tutkimusmatkalle ympäristöön.

Olen utelias luonteeltani ja poikkean silloin tällöin oudoillekin reiteille.  Toisinaan sieltä ei löydykään läpikulkua ja on tultava samaa reittiä takaisin, mutta tulipa liikuttua ja tutkittua sekin paikka.

Keväällä näkee puut eri tavalla.  Tiheät oksistot muodostavat aivan kuin verisuoniston ilmaan.

Metsien ja puistojen lehtipuut ovat puupatsaita joiden hennot oksat saavat kohta lehtipeitteen.  Kevät on yllätyksiä täynnä, kun vain on aikaa joskus pysähtyä tutkimaan luontoa.  Joskus on hyvä antaa mahdollisuus hetken levähdykseen liikunnan aikana.

Levähdyksien ansiosta jaksaa ehkä pidemmän lenkin tai tulee oleskeltua ulkoilmassa kauemmin.  Sisätiloissa saamme olla kyllästymiseen saakka.  Nyt on aika lähteä liikkeelle!  

Lihaksista lämpöä ikääntyessä

Lihaksia kannattaa kasvattaa ja pitää yllä vanhempanakin.  Tutkimuksissa on todettu lihaksikkaiden ihmisten palelevan vähemmän.  Vanhuksilla lihakset katoavat, eivätkä pidä enää lämpöä yllä.  Samoin palelevat laihat ihmiset, joilla ei ole lihaksia ja lihavat ihmiset.  Kannattaa siis pysyä hyvässä lihaskunnossa kaiken ikää.  

Ei ole hyväksi jos majoitutaan lämpimiin tiloihin tekemättä mitään.  Kuntosalit ovat ihan hyvä paikka kasvattaa lihaksia, mutta ulkoilmassa saa happea ja auringonvaloa.  Minusta ei ole hyvä valinta myydä omakotitalo ja muuttaa keskustaan kerrostaloon.  Omakotitalossa löytyy aina jotain puuhattavaa pihalta.  Tietysti sitten se on hyvä jos sairaus on vienyt kaikki voimat.  

Kotipuuhissa ei tarvitse ostaa kalliita lihaskuntolaitteita.  Puiden pilkkominen, puutarhan hoitaminen ja talvella lumen luonti tuo lihaksiin voimaa, jolla jaksaa puurtaa seuraavaan koitokseen.

Jos pistetään vierekkäin saman ikäiset 65 vuotiaat, joista toinen on velttoillut kaiken ikää ja toinen tehnyt lihastensa eteen töitä, niin ensimmäistä voidaan kutsua vanhukseksi ja toista myöhäiseen keski-ikään kuuluvaksi.  Ainakin kuntonsa puolesta.  Vuosia on saman verran, mutta ne on eletty eri tavalla.

Vireä seniori-ikä pitäisi olla kaikilla tavoitteena.  Minä koetan pitää sen johtoajatuksena ikääntyessäni.  Ensimmäinen ajatukseni oli: terveenä eläkkeelle ja se taitaa onnistua, kun jokunen vuosi on vielä jäljellä työaikaa.