Kun melkein kaikki tapahtumat
ovat tauolla, voi aina nauttia luonnosta.
Aurinko nousee päivittäin korkeammalle ja valaisee. Lumi tehostaa
valaistusta. Vähän ankeammatkin maisemat
näyttävät kauniimmilta. Tuntuu, kuin silmätkin näkisivät enemmän.
En usko mihinkään ihmeparantumisiin, mutta luonto auttaa jaksamaan. Elämä on tässä ja nyt. Ei auta,vaikka kuinka valittaisi surkeutta ja olisi melkein maansa myynyt. Alhosta on noustava useimmiten omin voimin. Tänäänkin aurinko nousee.
Helmikuun puolessa välissä aurinko ei vielä jaksanut nousta metsikön yläpuolelle, mutta siellä se jo kurkisteli puiden välistä.
Käyskentely luonnossa herättää ihmisessä keväällä heräämisen tunteita. Ihan kuin olisi nukkunut talviunta. Minäkin olen liikkunut talvella laduilla ja teillä, mutta lopputalvi ja kevät antaa erilaisen tunteen. Selvisin pakkasesta, kylmästä ja selviän tästä korona-ajastakin. Ihminen on selviytyjä luonnostaan.
Virtaavat vedet vapautuvat ensimmäisenä jään vallasta. Tämäkin kuvissa oleva Langinkoski virtaa jo kuohuvana helmikuun viimeisinä päivinä. Tämä talvi on pitkään aikaan ollut kunnon pari kuukautta kestävä talvi täällä Satakunnassakin. Vielä hiukan pitempään se olisi saanut jatkua. Kaikkea ei voi saada. Maaliskuussa ei täällä päin ole moneen vuoteen ollut lunta.
Kommentit