Pitkä kävelylenkki sumuisessa sunnuntaiaamussa tuntui mukavalta. Lähimaastosta löysin metsätien, jossa en ollut ennen käynyt. sieltä löytyi rauhallinen pieni järvi, Rottajärvi. Tiesin aikaisemmin sen olevan siellä, en vain ollut ennen käynyt siellä. Kauniille järvelle on annettu ei niin kaunis nimi.
Märässä ja sumuisessa metsässä on salaperäinen ja satumainen tunnelma. Aivan kuin mäntyjen takaa pian hyppäisi eteeni pieni menninkäinen sammalnutussaan.
Jälleen kerran tuli todistetuksi, aina löytyy jotain uutta katsottavaa läheltäkin. Järvi oli hiljainen lokakuun aamussa. Kesällä tai keväällä järvellä näkee varmaan vesilintuja, jotka nyt ovat lentäneet lämpimään. Täytyypä uusia kävelyretki silloin.
Käytän maastokenkiä kävelylenkeillä, ainakin metsäpoluilla. Ne suojaavat kosteudelta ja pitävät jalat lämpimänä. Kumisaappaita käytän jos on oikein märkää. Lenkin pituudeksi tuli n. 8-9 km, ihan kiva matka, ei liian pitkä eikä liian lyhyt. Paluumatka tuntuu aina lyhyemmältä, se on tutumpi kuin menomatka.
Maastokartat ovat hyväksi avuksi reittien suunnittelussa. Omasta lähimaastosta saa kartan ostamalla tai tilaamalla kirjakaupoista.
Tämän ostin jo montavuotta sitten. Metsäteitä on tullut lisää. Siitä on silti mukava tarkastella missä on tullut käytyä.
Kommentit