Pyöräretki meinasi lopahtaa heti
alkuunsa. Kypärä oli jo päässä ja
hanskat kädessä kun katsahdin ikkunasta.
Hirveä raekuuro iskeytyi päälle.
En luovuttanut vaan odottelin muutaman minuutin ja tulihan se aurinko
sieltä esiin. Syksyllä ja talvella voi
odottaa minkälaista keliä tahansa. Olen
aina pitänyt pyöräilystä kylmänä ajanjaksona.
Pukeutuminen talvipyöräilyyn on tärkeää, että tuntuu mukavalta. Mitään turkkeja ei tarvitse pukea päälle
talvellakaan. Näin syksyllä pärjää
aluskerrastolla ja tuulipuvulla.
Kilpapyöräilijät ovat erikseen, he pärjäävät pienemmillä varusteilla
kuin tavallinen pyöräilijä. Talvella
tulee välillä oikein lämmin kun on pakkasta.
Ulkona säilytetty pyörä on kuin kuntopyörä isoimmalla vastuksella.
Pyörälenkkini oli n. 20 km. Ilma oli raikas ja syksyisen ihana. Ei yhtään tuntunut pahalta viileä tuuli, kun
oli oikeat varusteet. Pysähtelin ihailemaan
jokea ja joenrantoja. Sorsatkin sain
kuvaan. Puolentoista tunnin pyörälenkki
oli ihan riittävän pitkä, pieni hiki selässä ei haitannut.
Talvipyöräilyä pitäisi harrastaa enemmän. Rajoituksia asettavat huonot kelit ja
auraamattomuus. Liika varovaisuus tekee
silti enemmän haittaa kuin reipas eteneminen.
Nastarenkaita saa pyöräänkin. Kun
on kuiva keli ja jäätön tie, niin ilmankin pärjää. Minulla on vähän huonojakin muistoja
talvipyöräilystä. Joku talvi oli niin
liukasta, että yhtenä viikkona kaaduin kolme kertaa. En loukannut pahemmin, mustelmia ja kolhuja
Kommentit