Parin päivän reissu muihin maisemiin piristää. Porista ei ole pitkä matka mihinkään, koukkasimme vielä Saloon ennen Turkuun menoa ja laivamatkaa. Joka paikassa oli todella rauhallista. Ihmiset eivät oikein vielä olleet uskaltaneet lähteä reissuun. Ensimmäinen pysähtymispaikka oli Lehmijärven rannalla pienessä Eläkeliiton omistamassa kylpylähotellissa. Niin hiljaista siellä oli, että sain yksinään koko altaan käyttööni uimiseen sekä saunassa yksinään köllötellä. Kaunis paikka se olikin, kesällä varmaan näyttää vielä hienommalta.
Seuraavana aamuna Turkuun, jossa käveltävää ja katseltavaakin riitti. Jalat ovat aina kovilla reissussa. Liikuntaa tulee kuin huomaamatta. Ranta on hienoin katselukohde Turussa.
Laivallekin vihdoin päästiin. Hiljaista sielläkin vielä oli. Ei ruuhkia missään, mikä olisi hienokin tilanne jos ei tietäisi mistä se johtuu.
Finlanders sai soittaa melko tyhjälle salille, muutama pari oli tanssimassa. Artistit ovat kärsineet korona-ajasta aivan mielettömästi. Kenties sen suhteen ollaan voiton puolella, mitä sitten tämä maailman tilanne tuo tullessaan, sitä en uskalla edes ajatella.
Virkistäytymisen tarkoitus oli unohtaa ikävät asiat ja tuoda vähän iloa elämään.
Ehkä tilanne jäi hetkeksi mielessä taka-alalle.
Tukholma aamuauringossa käytiin katsastamassa vain kannelta. Se on värikäs kaupunki.
Matkailu piristää ja väsyttää saman aikaisesti. Mukava on lähteä johonkin ja kotiin paluu se vasta mukavalta tuntuukin.
Kommentit