Liikkuva ihminen on kesälomallaan ollut laivalla, autossa,
patikoimassa ja uimassa. Kaikkea ehtii,
kun vain mennä viipottaa. Kesäloman aika
on ollut kylmää ja sateista. Se ei ole
kovin paljon vaikuttanut menemiseen.
Sattui sentään yksi lämpimämpi päivä, että pääsin käymään
maauimalassa. Uimahallit ovat kiinni,
yksi kylpyläkäynti kerrytti uimakokemusta hiukan. Niissä ei ole kovin suuret altaat, joten
uimisesta ei voi puhua. Polskia ja
liikehtiä voi muuten. Ne ovatkin
tarkoitettu lähinnä lapsiperheille ajanvietteeksi. En oikein sitäkään ymmärrä, että
altaanreunalla tarjoillaan oikein ruokaa.
Säätä ei saisi päästää vaikuttamaan liikkumiseen. Kyllä sateettomalla kelillä on tietysti mukavampi
ulkoilla, säälle nyt ei voi mitään. Sisäliikunta ei tunnu kesällä
miltään. Ulkona linnut livertävät ja
kukat tuoksuvat. Raitis ilma on hyväksi
keuhkoille ja iholle.
Talvella saa olla sisällä ihan tarpeeksi. Pyrinkin olemaan ulkona niin paljon kuin
voin. Sateessakin voi hölkätä. Ilma on kosteana happirikkaampaa. Silloin ainakin, kun voi lenkin jälkeen
tempaista märät vaatteet pois ja mennä saunaan tai suihkuun. Näin kävi
juhannuksena. Olin katsovinani, että ei
hetkeen sada ja lähdin lenkille. Vähän
matkaa juostuani sade alkoi, enkä keskeyttänyt lenkkiäni. Sade kasteli minut päästä varpaisiin. Ei se pahalta tuntunut, märältä vain.
Kommentit