Vaatteilla viileys voitetaan

Juhannusaattona aloittelin 6 km reippaalla kävelylenkillä.  Pieni nuha ei antanut lupaa enempään.  Kylmääkin riitti.  Näin kylmää juhannusta ei ole ollut vuosikausiin.  Rakeita satoi aattona maahan saakka.

 

Kylmä hillitsi ihmisten juhlintaa vesien äärellä.  Ei tainnut hukkua kuin yksi henkilö.  Kylmä ja sade hillitsee liikkumishaluja melkein yhtä paljon kuin helle.  Minunkin oli pakko ottaa sukat käyttöön.  Monta kesää olen pärjännyt sukitta sandaalien kera.  Säätiedotus ei luvannut kovinkaan lämpenevää jatkossakaan.

 

Ei siinä mitään, viileä kesä on minun makuuni.  Vaatteilla viileys voitetaan.  Ei tarvitse uikkareissa keekoilla.  Vielä en ole talviturkkia järveen heittänyt.  Viikko sitten kävin Kankaanpään maauimalassa.  Ilman lämpötila oli +18 astetta, veden lämpötilan piti olla +22, ei ollut.  Ihan oli, kuin olisi jäävedessä uiskennellut.  Sieltä se nuhan alkupää taitaa löytyä.

 

Luonto ja puutarha sinnittelevät näissäkin lämpötiloissa.  Hyttyset ovat kaikonneet.  Linnuilla riittää haastetta ravinnon haussa, kun pesintäkin on menossa.  Ihmiset pärjäävät viileämmässäkin säässä.

 

 

Kolesteroliarvot kuntoon

Kohonneen kolesteroliarvon alentamisen kanssa saa käydä joka päivä kamppailua.  Pitäisi vaihtaa rasvoja, olla ilman makkaraa ja muita rasvaisia tuotteita.  Se on kumma juttu, kun ikänsä on syönyt sellaisia tuotteita ja kolesteroli on pysynyt suhteellisen normaalina.  Ikäkö sen nostaa vai mikä. 

 

Kestävyysliikunta pitää arvot normaalina.  Vähän olen liikunnan kanssa repsahtanut pikaliikunnan puolelle.  Äkkiä lenkille ja pois, sitähän se on ollut.  Liikunnan pitäisi olla pitkäkestoista, vähintään tunnin tai puolitoista kerralla.  Hitaasti kiiruhtaen.  Keho voisi lähteä polttamaan rasvoja. 

 

Punariisiäkin kehutaan kolesterolin alentajaksi.  Yhden paketin olen ostanut, en ole siitä niin varma, tehoaako se vai ei.  Kaikki muukin pillerikauppa on mielestäni vain rahan kuluttamista turhaan.  Itse voi tehdä niin paljon asian hyväksi jos motiivaatiota riittää. 

 

Pienen viilauksen olen taas tehnyt ruokavalioon.  Jokaisen voileivän päälle en ole laittanut makkarasiivuja vaan olen yrittänyt tottua kurkkuviipaleisiin ja tomaattiin.  Aina sekin on eteenpäin.  En aio vielä antaa periksi ja ruveta ottamaan kolesterolilääkkeitä.  Olen niiden sivuvaikutuksista lukenut ja ne painavat vaaassa vielä raskaana.

 

 

Kesälomaan on vielä aikaa

Kesä on lyhyt, eikä sitä kannata tuhlata murehtimiseen.  Muutama aurinkotervehdys työpäivän jälkeen venyttää rasittuneet lihakset uuteen iskuun.  Valoisat illat hohtavat ja houkuttavat ulos.  Pyöräily tuulettaa huonot ajatukset taka-alalle.  Näin koitan tsempata itseni liikkeelle, vaikka väsyttää.  Kaikenlaiset kotityöt puskevat ajatuksiin.  Tämä ja tuo pitäisi tehdä.  Mikähän siinä on kun ei pysty heittämään vapaalle edes vapaa-aikana.

 

Puutarhassa voi istahtaa ihailemaan kukkivia kasveja.  Mitä kaikkea voi tehdä kesällä ulkona. Kaiken.   En kadehdi maita, joissa on lämmintä ympäri vuoden.  Kesästä nauttii erilailla, kun se on yksi neljästä vuodenajasta.

 

Kesälomaani on vielä kaksi kuukautta.  Siinä on ponnistelemista.  Mitä lähemmäs loma tulee, sitä uupuneemmaksi tunnen itseni.  Se on luultavasti henkinen ongelma.  Lomaa odottaa niin paljon, että työ tuntuu raatamiselta.  Väsymys on usein päivästä kiinni.  Loppuviikosta jo helpottaa kun viikonloppu on edessä.

 

Pihlaja kukkii, se vetää vertojaan omenankukille.

 

 

Liikunta kuuluu kaikille

Samoin kuin tango.  Jokainen liikkuu tavallaan ja halullaan.  Mistä sen halun löytää se on jo toinen juttu.  Moni haluaisi liikkua, mutta ei voi.  Sen takia minusta on suorastaan kamalaa kun toiset jättävät liikkumisen.  Jos sängynpohjaan jää pitkäksi aikaa, sieltä on vaikea nousta.  Onneksi suomalaiset eivät ole ihan niin amerikkalaisia vielä, etteivätkö itse nouse hakemaan syömistä jääkaapista.  Lähimmäisiään voi pistää itse nousemaan nojatuoleistaan. 

 

Pari hellepäivää pisti minutkin huilailemaan.  Pari voimisteluliikettä sai riittää liikunnaksi. Tekosyitähän riittää.  Helteellä pitäisi huiskia uimapaikoilla. 

 

Viilenevää on luvassa.  Ne ovat minun ilmojani.  Olen tuulipukukansaa, joka viihtyy siinä.  Tuulipuku on lämmin ja kevyt kantaa. 

 

Ennen vanhaan ruumiillinen työ piti ihmiset kunnossa kaiken ikää.  Nyt ruumiillista työtä eikä paljon muutakaan työtä riitä kaikille.  On pakko hankkia riehumalla hiki.  Kevyempikin liikunta auttaa pitämään kunnon korkealla. 

Löysin tällaisen linkin missä esitellään odoimpia liikuntamuotoja tai kilpailuja.  Suomi on siinäkin hyvin edustettuna.

 

 http://www.studio55.fi/terveys/article/nama-ovat-maailman-oudoimmat-liikuntalajit-myos-suomi-listalla/125786

Koira on hyvä ulkoiluttaja isännälle tai emännälle.

Lapselle liikkumalla hyvä elämä

Liikkuva ihminen liikkuu itse ja seuraa muita liikunnasta nauttivia.  Kävin Porin teatterissa katsomassa lasten keväistä tanssiesitystä.  On hienoa katsella kun lapset nauttivat liikunnasta.  Ei se ole niin kamalaa jos aina ei muista mikä liike on tulossa.  Mukana porukassa on hauska tanssia ja esittää vanhemmille ja isovanhemmille osaamistaan.  Liikunta lapsena kantaa hedelmää vielä aikuisenakin.  Ei kaikista tule huippuosaajia, eikä tarvitsekaan. 

 

Minäkin muistan vielä monta onnistumista lapsena ja kuinka ne sykähdyttivät.  Liikkuminen ei saisi olla kovin vakavaa vielä kovin nuorena.  Vaatimukset kasvavat kuitenkin iän myötä.  Sitä alkaa vaatimaan itseltäkin koko ajan enemmän.  Toiset murtuvat vaatimusten alla.  Tavallinen kuntoliikunta unohtuu joskus vanhemmilta.  Kaikista ei tule urheilijoita.  Liikkuminen ilolla on mukavaa.

 

Kun lapselle jää liikunnasta hyvä mieli ja muistot, hän liikkuu aikuisenakin enemmän.  Olen lukenut kuinka monelta on pilattu liikunnan nautinto koulussa.  Sitä ei soisi tapahtuvan enää nykyään.  Koululiikunta on tärkeä osa opetusta.  Harrastuksilla voidaan korvata osa liikuntaa, ei kaikkea.

 

Eksyin vähän aiheesta.  Piti vain kirjoittaa tanssiesityksestä.  Hytkyin itsekin musiikin tahdissa, olisi tehnyt mieli hypätä mukaan.

 

 

 

Grilliruokaa vai ei

Grillikausi on käynnistynyt.  Miten pystyn ja hallitsen ruokailua.  Kevyet grillattavat eivät oikein maistu.  Siankylki ja makkarat maistuvat niin syntisen hyvältä.  En ole niin hyvä ruuanlaittaja, että osaisin loihtia kasviksista ja rasvattomista tuotteista maukasta ja maistuvaa.  Kasvisnyytteihinkin tulee lisättyä rutkasti voita.  Tosin grillaus ei ole jokapäiväistä hupia.  Kerran viikossa tapahtuva mässytys ei lihota, eikä vie terveyttä.

 

Savustettavat kalat ovat kyllä terveellisemmästä päästä kesäruokailussa.  Hyviä nekin ovat.  Ruokailu liittyy oleellisena osana, ainakin meidän, kesän viettoon.  On mukava istuskella aurinkoisena päiväna tai tulenloimussa illalla grillipaikalla talven pimeyden ja sisällä olon jälkeen.  Välillä tulee ihan alkuihmisen olo.  Jos tulta ei olisi keksitty, ei elämää olisi pohjoisella pallonpuoliskolla.

 

Meillä palaa usein valkea gillissä, vaikka ei paistettaisikkaan mitään.  Tuli ja pieni savu karkottavat hyttyset läheltä.  Tämä on tietysti oman metsän puiden ansiota.  Ei niitä muuten turhaan raatsisi poltella.

 

http://www.keventajat.fi/hyvinvointi/ruoka/grilli-kuumana

 

Löysin tämän linkin, josta löytyy kikkoja grilliruuan keventämiseen.  Täytyy itsekin kokeilla niitä.  Kyllä sieltä varmaan löytyy minullekin sopivia helppoja keinoja.  Miten vain saisin kumppanin kokeilemaan niitä kanssani.  Siinä taittaa olla se suurin vaikeus.

 

 

 

 

Askeltenkerääjän tie on pitkä ja kiemurainen

Uusin taas kerran askelmittarini.  Hinnat ovat niissäkin nousseet.  Ostin ensin huonon, joka ei toiminut ja maksoi sentään 20 €.  Ostin uuden joka maksoi 35€.  Nyt on parempi, paitsi teksti on aika pientä, alku oli hankala.  Askeleet se mittaa hyvin, ei ole liian herkkä.  Se on merkiltään Omron.  Matkan mittaamiseen  askelmittari ei ole oikein hyvä.  Askeleet eivät aina ole samanmittaisia.

 

Heti piti taas testata päivän saalis.  15000 askelta sain kerättyä.  Siinä oli apuna työni, joka on liikkuvaa.  Silti piti vielä illalla lähteä kävelylenkille.  Ei ole helppoa saada edes 10000 askelta kerättyä, jos kulkee työmatkat autolla ja istuu päivän.  Töitä pitää tehdä asian eteen.

 

Laihduttaminen pelkästään kävellen ei onnistu.  Ei minun jalkani ainakaan kestä joka päivä 10 km lenkkiä.  Kyllä se silti tuo taas mielenkiintoa liikkumiseen kävellen.

 

Muutaman viikon jaksaa pitää mittaria vyöllään.  Olisin tyytyväinen jos pääsisin n. 8000 askeleeseen päivässä.  Se olisi hyvä lisä liikuntakarttaan.  Kävely kuluttaa kaloreita n. 300- 400 tunnissa.  Mukavampi on lähteä poluille kävelemään, kuin talsia huoneesta toiseen.  Sitäkin joutuu varmasti tekemään toisinaan, jos yrittää saada askelmäärän täyteen.

 

Kävellessä henkinen hyvinvointikin kasvaa.  Kesäkin tulee kun jaksaa odottaa.  Kielot kohta kukkivat ja mustarastaat laulavat.