Kaikki koneelliset ja muut avusteiset vempeleet ovat vähentäneet ihmisten liikkumista omin voimin ja läskit lisääntyneet sen myötä. Oli silti mahtavaa seurata Porin lentokentällä ilmailunäytöstä. Ensimmäinen päivä meinasi vesittää, sanan mukaisesti, koko lentonäytöksen. Sitkeästi vietimme siellä aikaa sateisen päivän, jolloin ei nähty kuin maaesittely. Toisen päivän vietimme aidan takana lentoesityksiä seuraten, joten tavallaan näimme koko näytöksen.
Lennot olivat myöhässä. Satoi ja pilvet olivat matalalla. Eivät lentäjät sentään henkeään suostuneet vaarantamaan. Tämä oli kuitenkin iso satsaus Porin kokoiselle kaupungille, joka taistelee koko ajan lentokentän säilyttämisen puolesta.
Toisena päivänä oli vielä kovia tuulia, jotka eivät koneita vaivanneet, mutta laskuvarjoilijat jäivät hyppäämättä. Koneiden äänet olivat mahtavat, hyvin niihin tottui, eikä tarvinnut korviaan peittää.
Olisi tarvinnut olla kamerassa pitkä putki, saadakseni oikein hyviä kuvia. Itselleni otin lähinnä muistoksi näistä päivistä kuvia.
Tässä kuvassa lokkikin ihmettelee koneiden vauhtia.
Kokemus oli outo ja ennen kokematon. Ei varmaan Porissa tarvitse odottaa samanlaista näytöstä moniin vuosiin.
Kommentit