Päkiä - vai kanta-askel

Kumpi askellus on parempi? Olen tottunut juoksemaan päkiäaskeleella, se tuntuu kevyemmältä. Kokeillut olen kanta-askellustakin, mutta se tuntuu ainakin vielä tössyttelyltä tai hiipimiseltä. Pitkän matkan hölkässä tai ratajuoksussa kanta-askel on asiantuntijoiden mukaan voimia säästävää. Minä en kovin pitkiä matkoja enää juokse tietä pitkin. Maastossa mäkiä hölkätessä päkiäaskel on mielestäni parempi.

Kuntosalilla olen tänä syksynä juoksumatolla kokeillut kanta-askellusta. Ääni askeltaessa on hiljaisempi. Juoksuaskeesta johtuen eri lihakset ja jänteet ovat käytössä. Kuten seuraavassa artikkelissa kirjoitetaan. Siinä pohditaan eri juoksutyylejä ja -tapoja.

https://yle.fi/uutiset/3-9238118

Kenties parasta kuntoilijalle olisi hölkätä molemmilla tavoilla vuorotellen, joutuisi useampi lihasryhmä koetukselle. Pääasia kuitenkin on, että lähtee lenkille.

Kävelystä kaikki lähtee liikkeelle. Kävelyssä kanta-askel on normaali etenemistapa. Tuntuisikin hassulta päkiöillä kävellä.

Jossain vaiheessa tuli käyttöön termi voimakävely. Se ei ole varsinaisesti kilpakävelyä vaan reipasta kävelyä johon otetaan kädetkin mukaan. Jos ei pysty juoksemaan tai hölkkäämään voi lähteä reippaalle kävelylle omien voimien mukaan.

https://mielenihmeet.fi/voimakavelyn-vaikutukset-mielenterveyteemme/

Marraskuusta voi nauttia, kun ei anna ilmojen masentaa. Ulkona on paljon katsottavaa.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mietelauseita ja kannustusviestejä liikuntaan ja elämään

Lentävät lauseet ja tsemppihuudot voivat auttaa kestämään liikunnan rasituksia. Ajatuksia voi kehittää pitemmällekin. Laitoin tähän muutaman mietelauseen kirjastani Lyhyttavaraa. Näitä ajatuksia voi käyttää liikuntaan yhtä hyvin kuin muuhunkin elämään. Sinnikkyydestä kaikki menestys lähtee. Luovuttaminen vaikuttaa jo seuraavaan koitokseen, keskeyttäminen on helpompaa. Juoksemisessa ja oluen juonnissa on jotain samaa, sietokyky kohoaa harjoitellessa. Tekemisen puute aiheuttaa vaivoja enemmän kuin kiire tai askarteleminen mieleisessä työssä. Energia kumpuaa sisältä, kun on tehtävä tärkeitä päätöksiä. Liika aika venyttää päätöksentekoa. Elämä on lyhyttavaraa, pientä ja punnitsematonta oleilua. Elämä on joskus ylellistäkin, mutta useimmiten halpaa ja pientä. Kaikki tuntevat paljon huutoja ja kehoituksia kentiltä ja kilpailuista. Vanhat sanonnat ovat käytössä ja niitä voi muuttaa mieleisikseen tilanteen mukaan. Hyppää lenkillä kuin Sipi ripillä, on yksi sanonta, jota voi kä

Kokemus hermoratahieronnasta

Miten saisi yhdistettyä klassisen hieronnan, kalevalaisen jäsenkorjauksen ja hermoratahieronnan. Olen kokeillut kaikkia vuosien aikana, viimeiseksi hermoratahierontaa. Se tuntui sopivan minulle aivan erityisesti. Lihakseni olivat kuin kireät kuin viulunkielet, johtuen huonosta lihashuollosta. Vasta kolmannella hierontakerralla lihakset tuntuivat antautuvan käsittelyyn. Kaiken kaikkiaan voin suositella hermoratahierontaa sellaisille, jotka eivät ole saaneet apua klassisesta hieronnasta. Hermoratahieronnassa pyritään pääsemään vähän syvemmälle ja käsittely voi tuntua jopa hiukan epämiellyttävältä ensimmäisellä kerralla. Sen vaikutus voi alkaa heti tai parin päivän kuluttua. Lihaksia kuumottaa ja ne voivat vähän kipeytyäkin. Tuntuu, että jotain lähtee liikkeelle lihaksissa. http://www.terveysopisto.com/hermoratahieronta.htm Porissa on muutama hermoratahierontaan keskittyvä yrittäjä. Minä kävin Merja Sunin hoidossa. http://www.hermoratahierontapori.fi/ H

Pirulanvuori

Lähellä asuminen ei auta, että tuntisi lähiseutujen luontokohteet. Vihjeiden ja suosittelujen kautta löytää katsomattomia paikkoja. Porin Lavian ja Suodenniemen rajalla oleva Pirulanvuoren näkötorni oli tällainen kohde. Nyt se tuli korkattua. Suuntasimme sinne kauniina kevätpäivänä. Sinne pitääkin mennä lumettomana aikana koska siellä ei ole talvikunnossapitoa. Kauniit helmiketjussa olevat järvet ovat perisuomalaista maisemaa. Tämä maisema on kuvattuna euron kolikon toisella puolella. Kävely 250 m sorattua tietä ja parit portaat oli noustava päästäkseen näkötornin juurelle. Torni on rakennettu 2012 Suodenniemen Lions Clubin toimesta. Kaunis metsä ympäröi tornia. Kapuaminen, ensin polkua ja vielä portaita torniin, ei ollut kovin raskas. Tietysti liikuntarajoitteiselle tämä paikka ei sovi. Torni on niin korkealla kalliolla, näkyy hyvin pitkälle. Puiden latvat eivät ole esteenä, niin kuin monen tornin kohdalla. Näin keväällä maisema oli vähän

Liikkuva ihminen

Hae tästä blogista