Nyt alkaa taas se aika, kun joka puolella tyrkytetään herkkuja. On piparkakkua, pullaa, kakkua, suklaata ja jouluruokia. Kaikki ne ovat hyviä, kun vain osaisin pysyä kohtuudessa. Lautasta ei tarvitse täyttää äärimmilleen, kaikkia ei tarvitse maistaa ja jotakin voi jättää seuraavaksi päiväksi.
Kauppojen hyllyt notkuvat kotimaista ja ulkolaista syötävää. Tuotakin pitäisi ostaa ja maistaa, miksi? Kän kaupassa pari kertaa viikossa osittain siksi, etten pysty kieltäytymään heräteostoista. Heikko luonne ostamisen suhteen on huono piirre ihmisessä. Pystyn ja saan itseni liikkumaan vähintään kolme kertaa viikossa. Miksen pysty vastustamaan herkkuja ja liikaa ostamista? Sen pystyisi joku psykologi selvittämään.
Tässä artikkelissa on monta näkökohtaa nautiskeluun.
Ei kannata kokonaan lopettaa herkuttelua. Siinä on omat vaaransa. Siinä voi retkahtaa ahmimisen puolelle, jos on pitkän aikaa vaatinut itseltään nollalinjaa. Ahmiminen tuo pahan olon. Kohtuus on se sana, jota pitää noudattaa.
Pannukakku on tällä hetkellä uunissa ja on monta muuta suunnitelmaa jouluherkkujen valmistamiseksi. Vaikeat ajat ovat edessä. On joko lisättävä liikuntaa tai kohtuullistettava syömisen määrää.
Kommentit