Liikuttu on: tiellä, poluilla metsässä, pelloilla ja rannoilla. Ruskaa ihailemassa ja kuntoa nostamassa. Näitä ihania värikkäitä päiviä ei kannata missata. Raikkaan kirpeät aamut, aurinkoiset päivät ja pimenevät illat ovat minulle herkkua. Tällä hetkellä nautin mieluummin ulkoliikunnasta kuin sisäliikunnasta. Sateisina ja todella kylminä päivinä ehtii vielä mennä uimahalliin tai venytellä kotona.
Herkullisista väreistä saa voimaa jaksaa vielä kilometri tai kaksi. Yleiskunto lisääntyy joka metrillä. Olen aina vain vahvemmin sitä mieltä, ettei kannata itselle epämieluisaa liikuntaa harrastaa. Kunnon karttuessa voi vauhtia lisätä jos haluaa. Tässä iässä on tärkeämpää pitää mieli korkealla kunnon ohella.
Pelloilla voi saapastella nyt hyvin puinnin jälkeen. Se on kelvä versio suokävelystä. Hiukan painuu maa jalan alla, mutta ei liikaa. Tulee erilainen tuntuma kävelyyn.
Järvien rannoilla on vielä rakentamatonta tilaa, missä voi ihailla maisemia ja nuuhkia veden tuoksua. Jos ei ole venettä millä liitää, voi aistia tunnelman.
Metsäretkikin antaa hyvää mieltä. Maanomistajan luvalla voi tehdä nuotion, jossa voi viivähtää. Kaukaa viisas tekee klapeja nuotiopaikalle aikaisemmin. Ei tarvitse kantaa mukana. Kesällä siellä ei voi tehdä tulta varoitusten takia. Syksylläkin mieluummin kylminä päivinä hirvikärpästen takia.
En ole mikään eräretkeilijä, minulle riittää parin tunnin pieni kävelyretki ja makkaranpaisto nuotiolla. Kahvikin tuotiin termospullossa. Siinäkin ajassa ehtii mietiskellä niitä näitä. Kaverin kanssa on mukava rupatella ja kahvitella luonnossa.
Kommentit