Tammikuu on usein monelle SE kuukausi, kun aloitetaan laihdutuskuuri, tipaton kausi tai liikkuminen kunnon kohottamiseksi.  Minulle se on nimenomaan ryhtiviikot, tarkoittaen oikeaa asentoa kävellä ja seistä.  Minusta oli tulossa sisäänpäin kääntynyt koppakuoriainen.  Hartiat eteenpäin kumartuneena, reidet ja lantiot kiertyneenä eteenpäin ja jalkapohjien holvikaaret painuneina.  Minut herätti ajattelemaan fysioterapeutti, jolle menin valittamaan vaivojani. Voihan koppakuoriaisellakin olla mukavaa, mutta se ei ole ihminen, jonka pitaisi seistä ja kävellä rennosti ja suorana kahdella jalalla. Ensimmäiseksi fysioterapeutti avasi lantioni ja reisieni kulmaa.  Siihen tarvittiin omat liikkeet.  Jalkapohjienieni asentoa parantaisi jos kuvittelen jalkapohjilleni kolme pistettä: isonvarpaan alle, pikkuvarpaan alle ja kantapään alle.  Holvi nousisi pikkuhiljaa omaan asentoonsa ilman tukipohjallista.  Se vaatii työtä, mutta mitä ihminen ei tekisi...

Joulunpyhät ovat tänä vuonna kovin lyhyet.  Yksi ylimääräinen päivä lepäämiseen ja liikuntaan.  Kaikkea ehtii ja jaksaa jos on mielenkiintoa.  Lepäilyyn on hyvä varata aikaa, eikä juosta paikasta toiseen joulun pyörteissä.  Kissani on siitä hyvä esimerkki.  Se nukkuu suuren osan päivästä, vaikka on vasta poikasiässä.  Liikkumisen kissani tekee tehokkaasti ja kovalla tempolla.  Juoksee huoneiston päästä päähän tunnin verran, jonka jälkeen asettuu levolle ja rentoutuu. Ihminen ei pysty samaan suoritukseen.  Venyttelyn suhteenkin olemme amatöörejä kissan rinnalla.  Sillä ei ole lihaskireyttä, eikä jumituksia.  Haluaisin itse olla notkea kuin kissa.  Venytys alkaa päästä ja menee koko kehon läpi takajalkoihin saakka.  Niitä liikkeitä kun tekisi muutaman kerran päivässä, ei tarvitse kärsiä lihasvaivoista.  Asia tuli mieleeni kun jouduin menemään fysioterapeutille lihasjumin takia.  Asennon kierous sen oli aiheutta...

On ollut säiden puolesta vaihteleva joulukuun alku.  Välillä on pakkasta toista kymmentä astetta ja seuraavana päivänä vesi lotisee.  Se teettää hankaluuksia ainakin laskettelumäen lumettamiselle.  Sitä tulee seurattua, kun mäki on liikuntareittieni varrella.  Pakkasella lumettaja hurisee täysillä ja vesisateessa on hiljaa.  Taitaa mennä useampi viikko ennen kuin mäki on lasketteluun valmiina. Minua ei säät niin haittaa.  Tosin, onhan sitä mukavampi ulkoilla poutasäällä.   Kävelylenkillä tulee mietittyä kaikenlaisia juttuja.  Sitäkin, kun olen vuosikymmenien aikana lukenut useita kymmeniä terveyteen liittyviä kirjoja, laihdutusoppaita, terveellistä ruokaa käsitteleviä kirjoja ja liikkumiseen kannustavia opuksia.   Miksi ihmeessä minulla on kymmenen liikakiloa?  Luulisi jonkun asian jäävän päähän.  Toisaalta jos luonto on heikko ja mättää suuhunsa kaikenlaista.  Ei siinä paljon auta muutaman viikon suklaaton aika. ...