Tuoliton tammikuu on aivan oiva keksintö, tipattoman tammikuun lisäksi. Liikkumisen ja liikkuvuuden lisäämiseksi jopa parempi. Totesin sen omakohtaisesti, kun olin työpisteessä, jossa joutui kävelemään aika paljon. Ei juurikaan ollut istumiseen mahdollisuutta, vaikka ajan puolesta olisi ehtinyt. Työtehtävät sanelivat sen.
Jaksoin viikonloppuna aivan eri tavalla tehdä pienen hölkkälenkkini. Pieni istuminen ei tee hallaa, mutta jatkuva istuminen kyllä. Selkä on istuessa kovalla koetuksella, eikä veri kulje jaloissa kunnolla, kun ne ovat puristuksessa. En sano, että seisominen paikallaan koko päivän olisi mukavaa. Jos pystyy kävelemään välillä, niin se on loistava juttu.
Sitten on tietysti nojatuoliin tai sohvalle jumittuminen illaksi television eteen. Voisihan sitä nousta nojatuolin taaksi seisomaan ja tekemään venytyksiä. Televisiosta tuskin tulee niin keskittymistä vaativaa ohjelmaa, etteikö välillä voisi kävellä tai tanssahdella ympäri olohuonetta.
Pienikin liikkumisen lisäys ottaa pois syötyjä kaloreita. Laihtuminen kun on niin hidasta, että kaikki keinot ovat sallittuja. N. kolme kuukautta sitten jätin juuston syönnin vähemmäksi, kuukausi sitten jätin iltamakeat syömättä. Paino on pudonnut kaksi kiloa. Toivottavasti edes lopullisesti.
Kommentit