Pieni ja pullukka pärjää paremmin pakkasessa

Kaunis aurinkoinen talvipäivä houkuttaa ulos liikkumaan.  Suomalaisen ei kuuluisi pelätä pakkasta ja lunta.  Hän on syntynyt väärään maahan jos näitä pelkää.  Monena vuotena lumen vähyys on estänyt talvilajien harrastamisen.  Lunta on nyt ainakin jonkun verran ympäri Suomen.

 

 

Toisten ihmisten kylmän kestävyys on erilaista kuin toisten.  Ylen uutissivulta napattu teksti antaa vihjeen minkälainen ihminen kestää parhaiten kylmää:

 

"Pakkasessa pärjää parhaiten vireä, pikkuisen pullukka aikuinen, jolla on lyhyet sormet. Kylmän vaivoilta säästymiseen auttavat myös riittävä ravinto, liikkeellä pysyminen ja useat vaatekerrokset. Olennaista on tietää kauanko kylmässä oleilee ja varustautua sen mukaisesti."

 

Kuvaus sopii täydellisesti meikäläiseen.  Pienenä ja pullukkana minulla ei ole juuri koskaan kylmä.  Tietysti siihen vaikuttavat aika ja pukeutuminen. 

 

Ravintoa tulee tankattua vähän liian kanssa.  Vähempikin riittäisi pitämään kylmän loitolla.  Valintoja pitäisi tehdä sen suhteen, on vain vaikeaa kieltäytyä herkuista. 

 

Pulleudesta viis, nyt olisi aika nousta ja lähteä ulos.

 

 

 

 

 

Talvipäivän lumoa

Kaunis talvinen pakkaspäivä.  Mitä muuta voi tehdä kuin lähteä kameran kanssa ulos.  Tutut maisemat näyttäytyvät erilaisina. 

 

Autolla pääsee kiertämään pidemmän lenkin ja jalkautua välillä katselemaan maisemia.

 

Satakuntaankin on tullut lunta jonkun verran, että voi seutua lumiseksi. 

 Kuvilla voi jälkeenpäin herkutella jos lumi sulaakin pois muutaman viikon päästä.  Kukaan ei lumessa pääse kulkemaan salaa.

 

Lehdettömät puut ja risukot ovat suorastaan herkullisen näköisiä lumipeitteessään.

Allergiat ja liikaherkkyydet

Allergiat ja liikaherkkyydet ovat lisääntyneet valtavasti viimeisinä vuosikymmeninä.  Kaikenlaiset kemikaalit aiheuttavat paljon oireita ja sairauksia.  Aina ei edes heti tiedä mistä ihottumat ja hengitykseen liittyvät oireet tulevat.

 

Pienellä präntätyt tekstit on luettava tarkkaan jos huomaa jostain aineesta tulevan oireita.  Vahvat hajut aiheuttavat terveillekin keuhkoille oireita.  Uuninpuhdistusaineet ovat yksi yskintää aiheuttava tekijä.  Muutkin aineet, missä suihkutetaan sumuna ainetta, tekevät saman: esim. hiuslakat.

 

Kasvovoiteissa käytettävä säilöntäaine (methylisothiazoline) tekee ainakin minulle ihottumaa.  L`orealin päivävoiteessa ainakin on sitä mukana.  Monessa muussakin, mutta muista minulla ei ole kokemusta.

 

Mahdollisemman vähän keinotekoisia aineksia sisältävät tuotteet ovat turvallisempia.

 

http://www.teknokemia.fi/fin/kosmetiikka/kosmetiikan_puheenaiheita/sailontaaine_mit_n_kayttaminen

_kosmetiikassa/

 

 

 

Ruoka-aineet ovat suuri allergisia oireita antava ryhmä.  Paljon allergioita sairastavilla ihmisillä on hankalaa joka syömisessä selvittää mitä kaikki sisältää.  Kaikki on tehtävä alusta asti itse tai lukea kaikki mahdolliset tekstit.

 

Maitoa ja maitotuotteita laitetaan joka paikkaan.  Olen huomannut, mitä enemmän syön maitotuotteita, sitä enemmän erittyy limaa.  Onko se sitten liikaherkkyyttä vai mitä, en tiedä.  Kaikkea oireita voi välttää, lakkaa vain käyttämästä sitä mikä sen aiheuttaa.  Hankalaa se kyllä on.

 

 

Metsäretki ja nuotion sytytys

Metsäretki joulupyhien jatkona piristää taatusti.  Pienessä pakkaskelissä metsässä tarpominen, varsinkaan kun ei ole lunta, on helppoa.  Maa on hiukan jässähtänyt ja kuivunut, askel ei painu kovin syvälle.  Ilma on raikas, aurinko nousee ja säteilee puiden takaa.

 

 

 

Jouluna on mässätty vatsa täyteen kinkkua ja laatikoita, niiden tuomaa kalorimäärää on suorastaan pakko lähteä kuluttamaan.  Askel joustaa ja hengitys huuruaa.  Ei tarvitse montaa kilometriä kävellä, kun tulee lämmin.  Tikkakin nähtiin kelossa naputtelemassa.

 

 

Nuotion sytytys

 

Nuotioon paras laittaa kuivia puita ja tuohta.  Väljästi asettelemalla ne syttyvät vaivattomasti.  Tietysti auttaa jos on varannut puita nuotiopaikalle tai tuo mukanaan.

 

Maanomistajan lupa tarvitaan nuotion sytyttämiseen.  Omalle maalle nuotion voi tehdä jos ei ole tulivaroitusta.  Makkara maistui lenkin jälkeen makoisalta.

 

 

Liikuntataidot pysyvät muistissa

Mikään taito ei mene hukkaan.  Lapsena opitut taidot pysyvät selkärangassa elämän ajan.  Pyörällä ajo, luistelu ja hyppynarulla hyppääminen ovat taitoja, jotka muistaa, vaikka edellisestä tekemisestä olisi vuosia tai vuosikymmeniä aikaa.  Hetken tietysti kestää ennen kuin varmuus löytyy.  Haparoivista liikkeistä se alkaa aloittaessa.  Varovasti aloittaen ja sinnikkäästi tehden pääsee tuloksiin. 

 

Kirpputorilta ostetulla kiinalaisella hyppynarulla minä kokeilin hyppäämistä.  Aluksi ei meinannut onnistua millään.  Naru sotkeentui ja muutenkin meni päin prinkkalaa.  En jaksanut ensimmäisellä kerralla hypätäkään kuin minuutin tai pari.  Naruhyppely on aika rankkaa.  Kuntoni on aika hyvä ja luulin hyppiväni 5 minuuttia tuosta noin vaan, turha luulo.  Seuraavana päivänä onnistuin hiukan paremmin.

 

Hienoa olisi jos taitoja pitäisi yllä jatkuvasti.  Pyörällä ajan useinkin ja se taito pysyy plakkarissa.  Luistelusta on jo vähän kauemmin.  Sain lahjoituksena luistimet, joten sitäkin pitäisi kokeilla tänä talvena.  Se täytyy aloittaa vielä varovaisemmin kuin naruhyppely.  Luistelussa kun kerran kaatuu voi olla pää halki ja lonkka paskana. 

 

 

 

Pimeästä sisään liikkumaan

Joulun lähestyessä ja pimeän lisääntyessä liikkuminen alkaa olla aika haastavaa.  Pitkän työpäivän jälkeen ei ole aina halua lähteä lenkille.  Talven pimeydessä kaipaa valoja, joten sisäliikunta on poikaa. 

 

 

Lajikokeiluna oli tällä kertaa keilaus.  Vaativa laji ja painava pallo.  Yllättävän hyvin sain keiloja kaatumaan, vaikka en ole aiemmin yhtään kertaa palloa heittänyt.  Turvallinen laji se on kokeilijallekin.  Kädet ja selkä pitää olla kunnossa, muuten ei onnistu.  Tunti oli ihan tarpeeksi pitkä aika kokeiluun.  Tyky-päivän ansiosta voi kokeilla joskus jotain vähän eksoottisempaakin. 

 

Ei keilaus minun mielenkiintoani lajia kohtaan yhtään lisännyt.  Nyt ainakin tiedän miltä se tuntuu.  Keilaus on monien suosiossa ja on varmaan hyvää liikuntaakin jos sitä tekee pidempään.

 

Suomessa on hyvät mahdollisuudet sisällä liikkumiseen.  Kun sataa vettä ja räntää päin näköä, on mukava mennä uimahalliin tai liikuntasaleille hikoilemaan.  Kai se talvi ja lumi sieltä vielä tulee, että pääsee harrastamaan talvisia lajeja.

 

Jäälajeja pääsee paikoin harrastamaan jos on tekojääratoja.  Halleihin ei pääse kuin tosiharrastajat.

 

Jäähalli odottelee esiintyjiä.  Ei jääkiekkoa tällä kertaa vaan pieniä taitoluistelijoita

 

 

Hiihtokilpailut seurattavana

Lumi meni tältä seudulta päivässä.  Hiihtoa ei voi harrastaa, mutta hiihtokilpailua voi katsella televisiosta.  Rukan kisat alkoivat eilen.  Suomalaisia on paljon ladulla, kun on omat kisat.  Tietysti siellä pärjäävät ennakolta kovimmat kuuman ryhmän jäsenet, mutta on hienoa, kun kansallisen ryhmän hiihtäjiä pääsee mittaamaan omaa kuntoaan maailman luokan hiihtäjiä vastaan.

 

Oman maakunnan hiihtäjät ovat suosikkejani,  Ristomatti Hakola ja Krista Pärmäkoski.  He ovat jo osoittaneet kuuluvansa maailman eliittiin.  Pärjäämisen toivotuksia heille.

 

Mittauksissa on osoitettu, että perinteiset lajit pärjäävät hyvin katseluluvuissa uusille ja trendikkäimmille lajeille.  Hiihtoakin on uudistettu ja väliaikalähtöjä vähennetty, mikä on surku.  Television katsojalle kellon seuraaminen yksi jännitysmomentti: ehtiikö vai ei.  Massahiihdot ovat useimmiten tylsiä seurattavia televisiosta.  Etenkin miesten hiihdot.  Naisten hiihdot tuntuvat paremmilta katsoa massahiihtona.  He vetävät lähes täysillä alusta loppuun.

 

Sprinttihiihdot ovat olleet hieno lisä kilpailulajeihin.  Monta lähtöä ja kovaa kilpailua alusta loppuun.  Siinäkin pitäisi saada niin raskaat radat, ettei pelkkiä lykkimiskilpailuja olisi perinteiselläkään tavalla.  Se ei näytä hiihdolta yhtään.  Hiihtäjillä on paljon työntövoimaa, mutta hiihdon pitää olla hiihtoa, jossa jalatkin liikkuvat.

 

Lumen puute rassaa hiihtokilpailujen järjestämistä monessa paikassa.  Olisi hienoa jos hiihtoon tulisi uusien maiden hiihtäjiä.  Pohjoismaat jäävät monissa kilpailuissa ainoiksi osallistujiksi.  Norjalaiset jyräävät meidät ja monet muut suuren harrastajamäärän takia.  Heillä on lunta ja innostusta hiihtämiseen.