Kesän tapahtumissa käyminen on kestävyysurheilulaji.  Kolme tuntia lämpimässä säässä vaatii kuntoa.  Harvoin lähtee kolmen tunnin kävelylenkille noin vain.  Se voisi olla hyvinkin terveellistä jos ei poikkeilisi kojuilla, joissa tarjotaan ilmaiseksi jotain syötävää.  Muutamat makkarat, mehujäät ja karkit täytyy käydä nappaamassa, kun ilmaiseksi saa. Tässä on samassa paketissa liikunta, huvitus ja mielen iloiseksi tekeminen.  Ei kaikkea pidäkään tehdä hyötymielessä.  Aina pitää löytyä hiukan seikkailumieltä ja poiketa paikkoihin, jotka eivät kosketa aivan omaa ajattelumaailmaa.  En tiedä mikä maaseutunäyttelyssä kiehtoo, mutta niissä on mukava käydä.  Ihmetellä isoja eläimiä, koneita ja paljoa muuta näyttelyyn tuotua tavaraa.   Paljon sielläkin on kaikenlaista krääsää, kuten muissakin tapahtumissa.  Ihmiset niitäkin kauppaamalla elävät. Hevoset ovat kauniita ja uljaita eläimiä.  Niitä on ilo katsella. Lehmät o...

Silloin alkaa harmittaa kun joku, pienikin vaiva estää tai rajoittaa liikkumista.  Jalkojen hyvinvointi ja kivuttomuus on tärkeä osa liikunnan iloa.  Kun polvi pettää tai nilkasta juilii, ei halua lähteä liikkumaan.  Ensin on pakko levätä suurin kipu pois, mutta jatkossa on lähdettävä pienillä askeleilla eteenpäin. Omalle kohdalle sattui jostain käsittämättömästä syystä polven nuljahdus, siis kotona.  En tehnyt mitään ihmeellistä, liikahdin sivusuunnassa ja polvi oli väärässä asennossa.  Kävelemään pystyy, mutta polven koukistaminen tekee kipeää.  Noin helposti vammautuminen tapahtuu. Vammaa pitää seurata, hoitaa kylmällä ja särkylääkkeellä.  Jos vamma pahenee tai alkaa kerätä nestettä, on pakko lähteä lääkärin vastaanotolle.  Miten sitten voi liikkua?  Pyöräileminen ei käy, eikä juokseminen, joten vaihtoehdoksi jää käveleminen tasaisella maalla.  Parempi sekin kun ei mitään. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/t...