Ruokaremontti, jälleen kerran

Tänä aamuna lenkillä pasahti taas päähän, jos taas kokeilisi ruokaremonttia.  Se on tullut mieleen kyllä useinkin.  Lähden taas liikkeelle mielialalla, ei väkisin mutta väsyttämällä.  Saisinpa iskostettua mieleeni terveellisen ruuan mahdollisuudet ja positiiviset puolet.  Terveellisen ruuan ei tarvitse olla mitään erikoista.  Jättää vain ylimääräiset pois. 

 

Olen ollut nyt kuukauden verran ilman päivittäisen juuston syömistä.  Minä kun en laihoista juustosta pidä, olen syönyt kermajuustoa, joissa on kaloreita 350-400 kcal/100g.  Laskin syömättömien juustoviipaleiden määrää.  Olen syönyt n. 3 viipalettä päivässä.  Ne painavat n. 10-15g/viipale ja kaloreita yhdessä viipaleessa on n. 40 kcal.  Määrä tekee jo aika paljon kuukaudessa.  Laihtumista ei ole vielä tapahtunut. 

 

Kaipaan 8 kg:n pudotusta.  Jonkun mielestä olisi enemmänkin pudottamisen varaa, minä tyytyisin tähän.  Kilot ovat tulleet pikkuhiljaa.  Laihtuminenkin voisi tapahtua pikkuhiljaa.  Lihasmassa kärsii jos laihtuminen on nopeaa.  Käsitän kyllä, että lihas on painavampaa kuin läski.  Olen aina luottanut siihen.  Myönnän, läskiäkin saattaa olla lihaksien joukossa.  Siis, ei muuta kuin terveellisempää ruokavaliota kohti.

 

 

Kylpyläreissu

Liikuntaa harrastavalle kaikenlaiset kuntoilukeskukset ja kylpylät ovat unelmapaikkoja.   Tällä kertaa kohteemme oli Ruissalon kylpylä Turussa.  Aikaa oli rajoitetusti, vain yksi yö.  Siinäkin ajssa ehti jo paria asiaa kokea.  Kävin illalla uiskentelemassa altaassa ja kokeilin ensimmäistä kertaa juoksuvyötä.  Se ei oikein ole minun juttuni.  Varmaan on tehokasta, tuntui etten pääse yhtään eteenpäin, kun olen tottunut uimisen eteenpäin menoon.  Rauhallista oli keskellä viikkoa.  Pari muuta uimaria oli altaalla.

 

Kuntosalissakin olisi ollut kiva käydä.  Kaikkea ei voinut kuitenkaan tehdä näin lyhyellä ajalla.  Aamukävelyllä kävimme vielä ihailemassa Kansallispuistoaluetta.  Ihana tammimetsikkö on suurempi kuin missään muualla Suomessa.  Kesällä kylpylä on merenrantoineen kaunis paikka.  Näin syksyllä kun ruska oli värittänyt tammimetsiköt, se oli aivan upea.  Ei ollut väliä vaikka oli pilvinen ilma, ei satanut.

 

Alue on muutenkin hieno kohde, kaikille jotain.  Golfkenttä, juoksupolut,kylpylä ja kaikki muut samassa paketissa.  Ilmaista toki ei ole mikään, mutta onko oikein mikään. 

 

 

Testausta

Testasin sivulla http://www.pienipaatospaivassa.fi/testit  syömistottumuksiani ja liikuntatatottumuksiani.  Liikkumistottumukset olivat ihan mukavassa jamassa, mutta syömistä pitäisi tarkkailla.  Tiesin tämän kyllä itsekin.  Ruokaa ja makeita tulee syötyä ihan liikaa.  Ei millään ehdi kuluttaa liikkumalla kaikkea syömistä.  Minun täytyisi liikkua vähintään kolme tuntia päivässä saadakseni kaiken sisälleni tuuppaamani ruuan kulutetuksi.  Eihän siihen aikakaan riitä, eikä voimat.

 

 Ihan hyvin menee oikeastaan iltapäivään saakka.  Siitä alkaa taistelu makeaa ja napostelua vastaan.  Iltakahvilla pitää saada pullaa tai jotain muuta makeaa.  Television tuijottelun alkaessa pitää kohta hakea iltapalaa, vähän makeaa päälle, sen päälle suolaista, kierre on valmis. 

 

Liikuntatottumukset ovat säilyneet samanlaisina vuodesta toiseen.  Tehot ja yhteen liikuntahetkeen käytetty aika ovat vähentyneet.  Ymmärrettävää sekin tosin on, en ole nuorentunut yhtään.  Nytkin käytän liikuntaan viikkotasolla n. 3 tuntia.  Palautuminen vie enemmän aikaa kuin nuorempana. 

 

 

Pimeät alkavat ja työpäivän jälkeen on vielä haastavampaa lähteä liikkeelle.  Onneksi kaupunkialueella on valaistuja ulkoilureittejä.  Täytyisi jälleen ottaa itseään niskasta kiinni ja lähteä liikkeelle.

Hula-hula

Toin maalta kaupunkiin lasten jättämän hulavanteen koittaakseni pystynkö vielä pyörittämään.  Vanne pysyi ylhäällä kaksi kierrosta.  Lapsenlapsi pyöräytti puolihuolimattomasti 60 kertaa.  En vielä luovuttanut.  Harjoittelin muutaman kerran ja sain jo vanteen pysymään vyötärölläni 10 kertaa, ei huono omasta mielestäni.  Liike vetreyttäisi mukavasti lantionseutua ja ehkä kiinteyttäisikin jonkun verran.

 

Kaikenlaisilla liikuntavälineillä pystyy tekemään monenlaisia temppuja.  Luultavasti vanteellakin.  Muistikuvistani kaivoin näkymiä, että sillä lapsenakin hypättiin hyppynarun lailla.  Silloin olin kyllä pienempi, en sitä ala kokeilemaan. 

 

Vannetta voi varmaan käyttää apukeinona venyttelyyn samoin kuin keppijumpassa.  Vanne on ollut välillä unohduksissa kuntoiluvälineenä.  Nyt sitä saa kai hierovana versionakin.  En kyllä ymmärrä minkä takia. Painojenkin kanssa löytyy, niinkuin video näyttää.  Minä aloitan kevytversiolla. Kotoa ja varastoista löytyy varmaan muitakin unohdettuja kuntoiluvälineitä.  Hyppynaru esimerkiksi.

 

 

Liikkeellä luonnossa

Pohjanmaalla on kaikki suurta.  Porilaisilla on Isomäki.  Pohjalaisilla on Lauhavuori.  Täytyihän sitä lähteä katsomaan.  Työporukan kanssa tehtiin mukava patikointiretki Lauhavuoren maastoon, kansallispuistoon.  Mittari näytti kesäisiä lukemia, hiki irtosi hienosti Opastetusta retkestä saa enemmän irti, kuin itsekseen kävellessä.

Jos totta puhutaan, niin en havainnut paljonkaan korkeuseroja patikoidessa.  Ainoa korkea paikka oli näkötorni, mihin ensimmäiseksi kiivettiin.

Metsä oli kaunista kangasmaastoa.  Oli oikein ilo käyskennellä hienossa maastossa ja kauniissa säässä.  Pitkospuuta oli osan matkaa.  Siinä täytyi olla tarkkana, kävelyvauhti kun oli aika reipasta.  En kaatunut kuin kerran.   Onneksi mättäät olivat siinä kohtaa kuivat.  Ruskaakin näkyi jonkun verran.

Polku kiersi Spitaalijärven rantojakin, kauniit olivat näkymät.  Opas kertoi uskomuksista järviveden parantavasta vaikutuksesta.  Vielä käytiin katsastamassa kivijataa(pirunpelto) jääkauden ajalta.  Paljon oli kiviä yhdessä kohtaa.

Patikoinnin jälkeen maistui maukas ruoka Nälkähisessä.  Tunnelmallinen ruokapaikka on tilauksesta vain käytössä.  Tutustuin vielä kotona reittikarttaan www.luontoon.fi

 

 

Venyttely

Venyttely on yhtä tärkeä kuin verryttely.  Verryttely ennen suoritusta ja venyttely jälkeenpäin.  Venyttely vie lihakset normaaliin olotilaan.  Sekoittelen venytystapoja usein.  Joogasta kotoisin oleva aurinkotervehdys venyttää koko kroppaa.  Vaikka ei muuten joogaa harrastaisikaan, niin tämä on mainio lisä venyttelyyn.  Pilateksesta otan muutaman liikkeen.  Tavallisia urheiluvenytyksiä laitan sekaan ja olo on hetken aikaa tuore ja rennon oloinen.

 

Käsiä venyttelen päivän mittaan monelta puolelta.  Venyttelyä ei voi tehdä liikaa.  Toisinaan se jää minullakin muutamaan liikkeeseen, jotain kuitenkin tulee tehtyä.  Method Putkiston venytyksissä ollaan minuutteja.  Jos lihakset eivät saa venyttelyä, käveleminen jää ajanoloon töpöttelyksi ja kädet eivät enää taivu yhtään taaksepäin.

 

Ruumiillinen työ, paikallaan istuminen ja urheilu jumittaa lihaksia.  Hierontakin auttaa, venyttely on etukäteishoitoa.

 

Tähän vielä loppukevennykseksi kirjoittamani runo:

 

Annin mummi

 

Mummi hyppii

polvet paukkuu

mummi jumppaa

nilkat naksuu.

 

Siitä lyön ison veikan

hän pyörii kuperkeikan.

 

Mummin kanssa

leikin hippaa

mummi varmaan

kohta sippaa.

 

 

Syksyn raikkaus

Nautin jokaisesta hetkestä ulkoillessani.  Kypsien omenoiden ja viljan tuoksu lehahtaa ilmassa.  Lämpimät värit alkavat ilmestyä luontoon.  Tunnelma on kaunis, ei yhtään sellainen kuin aikoinaan Jukka Sipilä mörisi levyllä "Mitä voi syksyllä harrastaa".  Raikas tuuli puhaltaa.  Lenkkeily ei tunnu niin tukahduttavalta kuin hellepäivinä kesällä.  Näistä sanoista voi jo aavistaa, että syksy on suosikkivuodenaikani.

Tunnin kävelylenkki tänään luontoa ihaillen oli rentouttava.  Ei aina jaksa hiki otsalla rimpuilla.  Kaupunkioloissakin on paljon kävelyreittejä, jossa voi luonnon ihmeitä ihastella.  Edes pimenevät illat eivät vie syksyä synkemmäksi.  Valoja on  paljon joka puolella.  En keksi yhtään huonoa sanottavaa syksystä.