Liikkuva ihminen

Jos ei mitään muuta liikuntaa voisi harrastaa niin  aina voi lähteä kävelemään kaupungille.  Niska voi tulla jäykäksi, kun katselee ylös rakennusten ulkonäköä.  Monissa kaupungeissa on vanhoja rakennuksia paljon.  Porissakin niitä on jonkun verran.  Toivottavasti niiden kuntoa tarkkaillaan ja kohennetaan, kun on tarvetta.  Sellaisia ei enää rakenneta missään.  Ne ovat kestäneet vuosikymmeniä ja toiset ovat päässeet vanhemmaksikin.  Tämä talo on suojeltava rakennus Isolinnankadulla.  Vielä se on liikekäytössä.   Kauniita tiilirakennuksia ei kovin paljon ole.  Se ansaitsee  suojelunsa.   Uudet rakennukset ovat harmaita ja laatikkomaisia, niillä ei ole sielua. Porin kaupungintalon tuntee ulkonäöltä moni.  Se on kaunis ja persoonallinen.  Työntekijät ja valtuutetut ovat ehkä mielissään kulkiessaan noin kauniista ovesta sisään. Raatihuone on paikkakuntakortteihin eniten kuvattu rakennus.  Uljaana se seisoo mäellä vieläkin Entinen Suomen Pankki sai onneksi uudet

Juhlakaudesta on päästy eroon ja olisi taas aika siirtyä kevyempään ruokavalioon.  Omakohtaisesti voin sanoa, vaikeaa on.  Makeat välipalat, pullat ja muut kaloripommit ovat niin hyviä. Ruuan tai iltapalan jälkeen käsi hamuaa automaattisesti löytääkseen jotain makeaa.  Ruuatkin ovat olleet todella raskaita ja huonosti sulavia.  Tänään kehittelin kalakeiton, joka ei ehkä ole niin raskasta, kuin rasvassa paistetut pihvit.  Tietenkin määrää on suotavaa pudottaa. Kaikki mitä keittoon lisätään antaa enemmän makua.  Pakastimeen oli laitettu kokonaisena ostetun kirjolohen ruodot, ne antavat hyvän maun.  Pieni pala haukea löytyi myös pakastimesta.  Haukea pidetään kuivana ja mauttomana kalana, mutta minä pidän siitä sekä paistettuna, että keitettynä.  Ruokahävikkiä ei tule, kun käyttää kaikki ainekset. Kirjolohi-haukikeitto n.6 dl vettä lohen ruodot tai pieni pala lohta Keitetään ensin ruotoja muutama minuutti, otetaan kattilasta ja perataan ruodoista niihin jäänyt liha.