Silloin alkaa harmittaa kun joku, pienikin vaiva estää tai rajoittaa liikkumista. Jalkojen hyvinvointi ja kivuttomuus on tärkeä osa liikunnan iloa. Kun polvi pettää tai nilkasta juilii, ei halua lähteä liikkumaan. Ensin on pakko levätä suurin kipu pois, mutta jatkossa on lähdettävä pienillä askeleilla eteenpäin.
Omalle kohdalle sattui jostain käsittämättömästä syystä polven nuljahdus, siis kotona. En tehnyt mitään ihmeellistä, liikahdin sivusuunnassa ja polvi oli väärässä asennossa. Kävelemään pystyy, mutta polven koukistaminen tekee kipeää. Noin helposti vammautuminen tapahtuu. Vammaa pitää seurata, hoitaa kylmällä ja särkylääkkeellä. Jos vamma pahenee tai alkaa kerätä nestettä, on pakko lähteä lääkärin vastaanotolle.
Miten sitten voi liikkua? Pyöräileminen ei käy, eikä juokseminen, joten vaihtoehdoksi jää käveleminen tasaisella maalla. Parempi sekin kun ei mitään.
Polven vaivat saattavat olla pitkäaikaisia ja niihin kannattaa suhtautua vakavasti. En kuitenkaan halua ryhtyä makailemaan ja odottelemaan, siinä voi lihaskunto äkkiä rappeutua. Pieni liike pitää aineenvaihdunnan liikkeellä vammautuneessa kohdassakin.
Kommentit