sunnuntai 28. elokuuta 2016

Syksyn liikuntavalinnat

Syksyisin alkaa  liikuntaharrastusten uusarviointi.  Kansalaisopistojen ja kuntoilupaikkojen hakuprosessi on käynnistynyt.  Moni jää rannalle, kuten minäkin.  Olin vasta harkinta-asteella kun paikat olivat jo täytetyt.  Kuntosalien jumpissa on tilaa, mutta hinta on aika kova.  Voimisteluseura tarjoaa tunteja vähän halvemmalla n. 90 € syyskausi. 
 
 
 
Kuntovoimistelu on muuttunut kahvakuulailuksi tai joksikin muuksi voimailuksi.  Huomasin nyt, että kaavioihin oli ilmestynyt Lavis- niminen liikuntamuoto.  Lavatanssia yksinään.  Samoin oli nimetty joku latinalaistanssi nimellä soololattarit.  Niitä täytyisi ensin mennä kokeilemaan, ennen kuin siitä voisi sanoa mitään.  Kotona tulee toisinaan pyörähdeltyä musiikin tahdissa yksinään muutaman askeleen verran.
 
 
 
Voi olla, että jatkan samalla linjalla kuin ennenkin.  Hölkkää, pyöräilyä, uintia ja kotijumppaa.  Niilläkin pääsee jo liikunnan makuun.  Yksinäistä se tietysti on.  En ole ikinä silti löytänyt liikunnan parista uusia ystäviä ennenkään.  Toiset löytävät heti ensimmäisellä kerralla elinikäisiä ystävyyssuhteita.  Se on tietysti luonteesta kiinni.  Minusta on parempi liikkua yksin.  Jos ystävä väsyy, on vaikea motivoida itsensä liikkumaan yksinään, kun on tottunut kaveriin.
 
 
 
Sienestys on hyvä syksyn harrastus.  Joskus löytää ja joskus ei.  Liikunta tulee siinä samalla iskulla.  Kuljeskeleehan jotkut ihmiset puistoissa ja kaduilla metsästämässä jotain pelihahmoakin.  Ei kävely metsässä ole sen hassumpi harrastus.
 
 
 
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahdun aina kommenteista. Kirjoita ja ole samaa mieltä tai väitä vastaan.