torstai 29. tammikuuta 2015

Luonnon ja eläinten kuvaaminen

Metsässä liikkuessa kameran kanssa luulisi saavan kuvatuksi Suomen eläin kuntaa miten vain.  Turha toivo, eläimet osaavat piilotella.  Vaikka kävelisin metsässä pitkän päivän, en näkisi talitinttiä kummempaa.  Villieläimiä näkee harvoin liikkuessaan luonnossa, silloin on parempi keskittyä luonnon kuvaamiseen.  Rusakoita ja lintuja on nähnyt jokainen ihminen, mutta moniko on nähnyt hirviä, karhuja tai ilveksiä.
 
Isommat villieläimet ovat tavalliselle luonnossa liikkujalle harvoin tarjolla.  Monet eivät välitä niitä edes tavata.  Eläintarhoissa ja -puistoissa niitä voi kohdata.  Nämä kuvat ovat Ranuan eläinpuistosta.
 




Riistakamera olisi yksi tapa seurata ympäristössä liikuskelevia eläimiä.  Paremmat kamerat ovat turhan kalliita.  Vähän yli satasen kamera epäilyttää, onko se hyvä.  Riistakamera voisi olla laiskan liikkujan luontokuvaaja.  Parhaat eläinkuvat otetaan istumalla majassa päiväkausia.
 
Pysähtyneestä autosta saa otettua kuvia.  Eläimet eivät jostain syystä kavahda autoa.
 

torstai 22. tammikuuta 2015

Onnea etsimässä

Porilaisena olen ylpeä Porin valinnasta onnellisemmaksi paikaksi elää.  Ei se ole tietenkään paikasta kiinni.  Porilaiset eivät ole sen onnellisempia kuin muutkaan.  Mitä se onni sitten oikeastaan on?  Onnellisuus riippuu niin monesta asiasta.  Harvoin kaikki natsaa yhteen, että voi tuntea itsensä onnelliseksi.  Keskimäärin voi olla onnellinen.  Välillä menee vähän huonommin, välillä paremmin. 
 
Minä tunnen itseni onnelliseksi silloin kun kaikki suunnitelmat onnistuvat.  Harkitsen kaikkia asioita monelta kantilta ennen kuin toteutan ne.  Jos ja kun ne eivät mene putkeen, kiukustun vähän itselleni ja lähden purkamaan kiukkuani lenkille tai jonnekin muualle liikkumaan.  Puran kiukun tekemiseen, sen jälkeen on helpompi käsitellä asioita esimerkiksi kirjoittamalla. 
 
Kaikki ihmiset ovat erilaisia, joku toinen tarvitsee keskustelua ja kuuntelijaa vihan ja kiukun purkamiseen.  Toiset hiljentyvät mököttämään.  Mikään ei ole väärä tapa.  Pääasiahan on, ettei kerää pahaa oloa liian pitkään.  Silloin se alkaa tuntua jo ruumiillisena kipuna. 
 
Onnea ja hyvää oloa voin tuntea hetkittäin.  Ne hetket eivät ole yleensä pitkiä.  Niitä hetkiä vaalin hyvinä muistoina.  Ne auttavat vaikeina aikoina.  Onnen etsiminen voikin olla koko elämän harrastus.  Kukin löytää niitä omalla tavallaan. 
 
Hyvä liikunta antaa vähäksi aikaa suorastaan euforisen olon.  Tunnen pystyväni mihin vain.  Se tunne ei kestä pitkään, joten liikuntaa on harrastettava usein.  Mieliala pysyy korkealla.
 

 

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Lihashuoto on tärkeää

Lihashuolto on tärkeä osa hyvässä kunnossa pysymiseen.  Venyttely olisi kaiken a ja o, mutta, mutta...  Venyttelemättömyys teki minulle sen, että takareidet menivät vähän jumiin.  Siinä ei auttanut muu kuin lähteä hierojalle taas kerran.  Pari hierontakertaa aukaisi jo jonkun verran jumitilannetta. 
 
Ymmärtääkseni, kun lihaksia jännitetään ja rasitetaan paljon, ne jäävät jotenkin jännitystilaan.  Jännitys ei pääse laukeamaan.  Jännitys ei pelkästään huilaamalla lähde .  Venytys ja voimistelu antaa lihaksille apua palautumiseen. 
 
Kireys lihaksissa leviää.  Ensin on pieni kipeä paikka, seuraavaksi isompi.  Takareisien kireys leviää takamukseen ja alaselkään.  Hartioissa kireys leviää käsiin ja niskaan.  Pian olisinkin jo ihan jäykkä muija.
 
En usko, että pelkkä velttoilukaan auttaisi kireyteen.  Silloin katoavat lihakset, eikä luustolla olisi mitään tukea.  Pian valuisin maata pitkin kuin mato.  Ryhdikästä ihmistä on mukava katsella.  On hän sitten minkä ikäinen tahansa. 
 
 
En kaipaa mitään huippulihaksikasta kehoa.  En halua edes sellaista katsella.  Ylisuuret lihakset tekevät ihmisen pumpatun oloiseksi.  Normaalit hyväkuntoiset lihakset kannattelevat luita ihan hyvin ja antavat voimaa liikkumiseen.
 

 
 

tiistai 6. tammikuuta 2015

Loppiainen, uintipäivä

Loppiainen ja vapaapäivä.  Pulahdin vihdoin altaaseen.  Ensimmäiset metrit sain uida radalla ihan yksin.  Pulikoin sammakon tapaista uintia 1000 m.  Ei ollut kiirettä mihinkään.   Vesijuoksuradalla näytti olevan enemmän vipinää.  En ole sitä oikein kokeillut tosissani.  Pidän enemmän uinnista, vaikka tekniikkani suorastaan huutaa päivittämistä.
 
Uinti on aika kevyt kuntoilulaji, jos sitä harrastaa sillä tempolla kuin minä.  Vähän yli puoli tuntia meni matkaani.  Minulla on tapana uida kaikki yhteen pötköön.  Toiset menevät välillä saunaan tai porealtaaseen.  Kaikilla on oma tyylinsä.  Minusta oma tapani tuntuu mukavammalta.
 
Uintimatkan jälkeen piipahdin lämpimässä monitoimialtaassa hierovassa suihkussa.  Suihkun kova, ei liian kova, paine helli rasittuneita lihaksia, antaen hyvän olon.  Sauna on tietenkin ehdoton uinnin päälle.  Pidän Porin uimahallin saunasta, koska siellä saa heittää löylyä.  Tietysti on hyvä kysellä muilta saunojilta, mitä ovat mieltä.  Ainakin jos saunaan tulee enemmän lapsia.  Pääseehän sieltä pois jos alkaa löyly tuntumaan liialliselta. 
 
 
Uinti on ollut minulle lapsesta saakka mukava ja hauska ajanviettotapa.  Vesi hellii lihaksia ja mieltä.  Polskiminen missä tahansa vesielementissä antaa paljon.  Olenkohan ollut joskus ahven tai joku muu vedenelävä.  En  kovin usein käy uimassa, mutta silloin kun käyn, nautin siitä kovasti.  Tänään oli vielä pakkaspäiväkin, liikkuminen sisällä on hyvä vaihtoehto.
 

 
 

lauantai 3. tammikuuta 2015

Tsemppausta minulle

Räntää sataa ja tuuli paukkuu nurkissa, mutta minulla on hyvä mieli.  Kolmatta päivää mennään haasteen kimpussa, enkä olekaan vilkaissutkaan pulliin, suklaaseen tai vaaleaan leipää.  On kuin olisi jo himpun verran kevyempi olo.  Harhaa se tietysti on, keveys johtuu henkisestä yliotteesta minkä aion saada makean syömiseen. 
 
Uuden vuoden päivänä tuli tehtyä kävelylenkki, joka olikin päätöksen lujittamisen vuoksi tarpeen.  Vapaapäivät voivat olla hiirenloukkuja karkin napostelijalle.  Jos ei tee mitään liikkumisen suhteen, on vaarana kallistua sohvalle namupussin viereen, jos niitä on vielä jäljellä jostain syystä.  Niitä ei kyllä kannata ainakaan meikäläisen kotiin edes hankkia.  Karamellihylly on kierrettävä kaukaa.  Suklaan tuoksusta alkavat sylkirauhaset toimia ja kuolavana valua suupielistä.
 
Kaikenlaista mukavaa tekemistä on suunniteltava syömisen vastavoimaksi.  Minä aion tänään leipoa sämpylöitä ja uhmata huonoa säätä, lähden lenkille.  Päätöksiä ja lupauksia voi tehdä tuosta noin vaan, mutta niiden pitäminen on hankalaa ja tuskaista.  En usko kuitenkaan lupauksien pitämisen oleva ylivoimaista.  Minulla ei ole kuin n. 10 kg ylimääräistä.  Monella ihmisellä on kropassaan kymmenkertainen määrä.  Toiset heistä menevät laihdutusleikkauksiin  saadakseen kiloja katoamaan.  Parempi tehdä päätös tässä vaiheessa.
 
Nyt on lupailtu pientä pakkasta lähipäivinä.  Ulkoilu alkaa maittaa paremmin kuin märässä säässä.  Aina on tietysti ulkoilukeli, varusteista se on kiinni.  Mukavampaa liikunta kuitenkin on kauniilla ilmalla.  Uintihaasteenikin on vielä aloittamatta.  Hallissa ei sada eikä tuule, ei voi lausua mitään valeita liikunnan vaikeudesta rumalla säällä.  Tsemppiä minulle haasteisiin.
 

 
 
 

Helteinen heinäkuu

Näinä helteisinä päivinä pitää päättää, mitä tekee vapaa-aikana.  Makaako reporankana sängyssä tuulettimen pyöriessä vai uskaltautuisiko pi...