sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Elämää ja haasteita

Uusi vuosi alkaa ja ollaan taas uusien haasteiden paineessa.  Tammikuun tipattomuus ei enää riitä, nyt vaaditaan olemaan sata päivää ilman alkoholia.  Se olisi kiinnostava haaste, en kyllä juo muutenkaan paljon.  1-3 annosta viikossa tosin tekee jo vuodessa esim. 2-3 korillista olutta.  Se tuntuu paljolta, kun sen ajattelee noin.
 
 
Olen vähän miettinyt jos yhdistäisi kaikki haasteet saman 100 päivän alle.  Siinä olisi jo loistokkuutta.  Lista olisi pitkä.  Karamellit, mukaan lukien suklaa, pullat, keksit,  limonadit ja jäätelö.  Lisätään vielä vaaleat leivät, niin siinä olisi jo monta kaloripommia.  Eikä siinä olisi pelkästään laihduttamisesta kysymys.  Terveys vaatii tekemään välillä valintoja aikaisemmin kuin viimeisellä hetkellä.
 
 
Elämä on haaste itsessäänkin. Miten sen elää, on vain itsestä kiinni.  Minulla on ihan oma haaste tehtäväksi.  Ostin uintirannekkeen (20 kertaa) ja kävin syksyn aikana vain kaksi kertaa altaassa.  Talven ja kevään aikana olisi tarkoitus käyttää siitä 10 kertaa.  Siinä on haastetta kerrakseen muun liikunnan lisäksi.
 
Ihminen on vähän yllytyshullu.  Jos joku pystyy tekemään jotain haasteellista, niin on pakko itsekin yrittää.  Vaarallista on jos ottaa liian tosissaan.
 
Kirpeitä kauniita pakkaspäiviä on ollut.  Ihania ulkoilusäitä.
 

 

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Urheilun seuraaminen televisiosta

Kaupalliset tv-kanavat ovat kaapanneet melkein kaiken seuraamani urheilulajit kanavilleen.  Kanavat kun ovat vielä niitä maksullisia.  En ole ottanut mitään niistä.  Ne kun näyttävät sellaisia lajeja, mitä en seuraa kuin silloin tällöin.   Kaikkialla maailmassa urheillaan päivittäin, mutta yleisradion ohjelmisto näyttää sitä mitä halvalla saa.  Tietysti minun urheilukiinnostukseni on hyvin kapea, hiihtoa ja yleisurheilua.  Ampumahiihtokaan ei oikein sytytä vaikka Kaisa Mäkäräinen on pärjännyt hyvin.  En ole itsekään oikein varma mikä hiihdossa viehättää.  Hitaat väliaikalähdötkin seuraan alusta loppuun.  Kai se on se kasvava jännitys.  Yhteislähdöt ovat televisiokatsojasta ihan perseestä.  Siinä seurataan muutaman hiihtäjän hiihtelyä, joka alkaa vasta viimeisellä kierroksella.
 
Sprinttihiihdot ovat jännittäviä, koska kilpailijat ovat näkyvissä koko ajan.  Perinteisen sprintin hiihtäjiltä kyllä pitäisi kieltää vapaan suksilla hiihtäminen. 
 
Yleisurheilu on kaikkine lajeineen hienoa katsottavaa.  Suomalaisten hyvät saavutukset ovat etusijalla, mutta katson yleisurheilua, vaikka siinä ei olisi yhtään suomalaista mukana.  Samoin hiihtoa.  Sieltä löytää aina oma suosikkinsa joukosta. 
 
Toivoisin kestävyysjuoksussa vielä parempaa menestystä suomalaisilta.  Se on hankalaa, kun afrikkalaisjuoksijat ovat siirtyneet moneen maahan edustamaan.  Heillä riittää juoksukestävyyttä.  Eikä siinä oikeastaan mitään tuomittavaa ole. 
 
Television katsojana olen pitänyt hiihdossa Suomen cuphiihtoja mukavana tulokkaana, kansalliset hiihtäjät ovat useimmin päässeet mittaamaan kansainvälisen tason hiihtäjien kuntoa.  Yleisurheilussa kesälle järjestettävät kisasarjat on tullut seurattua.
 
 Kesäiset näkymät eivät lupaa hyvää omille hiihtolenkeille.
 


 

perjantai 5. joulukuuta 2014

Laiskuusgeeni


Liikkumisesta pitävänä ihmisenä välillä tulee mieleen, miksi kaikki eivät halua lainkaan liikkua.  Ymmärrän sairaudet ja liikuntaesteet, mutta muuten en.  Voisiko olla olemassa laiskuusgeeni, joka istuu niin lujasti, ettei sen yli pääse.  Liikuntatapoja on niin paljon.  Arkiliikunnasta hikiurheiluun.  Ei se voi olla niin, että aina pitää päästä helpoimmalla tavalla kaikista töistä ja tekemisestä.
 
 
Nappia painamalla pääsee ylös ja alas.  Moottoroiduilla kulkuneuvoilla  mennään paikasta toiseen.  Kaikenlaiset pienet keksinnöt helpottavat siivoamisessa ja ruuanlaitossa.  Ei siinä mitään, minäkin niitä käytän, mutta en aina.  Laiskuusgeeni löytyy minultakin, mutta ajoittain saan siitä yliotteen.  Kun laiskuusgeeni pääsee voitolle, lihavoitumisgeeni istuu viereen kyttäämään.  Varuillaan saa olla aina. 
 
 
Ihmetellen ja ihaillen katson ihmisiä, jotka puskevat ulos liikkumaan säällä kuin säällä.  Heitä ajaa jokin sisäinen pakko, tai sitten he ovat koiranomistajia. 
 
 
Tutkijat ovat sitä mieltä, että ravinto voi muuttaa geenejä.  Jos koko ajan mussuttaa epäterveellistä ruokaa niin hyvästäkään geeniperimästä ei taida olla apua.  Miksei siis liikkumattomuudesta voisi kehittyä laiskuusgeeni, joka periytyy seuraavalle sukupolvelle.
 

 

Liikunnallisesti lahjakas

Kenestä näin voisi sanoa?  Toisten mielestä lahjakkaan pitäisi voittaa useamman tyypin lajissa.  Mielestäni liikunnallisesti lahjakas on he...