sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Lisää liikkumatilaa

Pellot antavat näin syksyllä lisää liikkumatilaa kävelyyn.  Viljat on puitu, heinät kaadettu eikä vielä ole kynnetty maata mullalle.  Upeassa syyssäässä kävely pelloilla ja metsän reunoissa on hauskaa.  Luonto on värikäs.  Tänä vuonna ei ihan niin kaunista ruskaa ole saatu kuin viime vuonna, mutta kyllä tämäkin välttää.  Parempi tämä kuin taukoamaton sade. 
 
Pelloilla on vähän raskaampi kävellä kuin tiellä.  Ei se haittaa kun ei pidä kiirettä.  Pysähtelen katselemaan ympäristöä ja havannoin luonnon muutoksia. 
 
 
Aurinko paistaa, ilma on raikkaampi kuin kesällä.  On ilo liikkua ja hengittää raitista ilmaa.  Maaviljelijän työ on raskasta.  He tekevät paljon työtä pelloilla.  Kiitos siitä, että suotte kävelijälle hienoja hetkiä.
 




Puolukoita on vielä mättäät pullollaan, harmi, että olen jo noukkinut sen verran kuin tarvitsen ja pakkaseen mahtuu.  Kiva niitä on ihailla ja nappaista kourallinen suuhun kävelyretken lomassa.  Imen itseeni syksyn raikkautta ja väriä.  Ne auttavat selviämään taas yhdestä työviikosta.  Kävelyretkellä tulee tallennettua näkymiä päähänkin tulevaa käyttöä varten.
 
 

sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Uusille poluille

Uusia lenkkipolkuja hakee aina.  Nyt löysin Porin Kirjurinluodosta sellaisen.  Aina siellä on päässyt lenkille, mutta nyt oli tehty uutta polkua muutaman kilometrin verran.  Eihän tänne tasamaalle mitään raskasta mäkimaastoa saa tehtyä jos ei lisämaata tuoda jostakin.  Parin pienen töppäreen verran sitä oli tehty.  Polku kulki joenrantoja myötäillen.  Ihan kiva oli lenkkeillä.  Tuli uteliaisuuttaan juostua enemmänkin kuin piti.  Pysähtelin välillä kuvaamaan ja katselemaan ympäristöä. 
 
Polun ympäristö oli vielä vähän keskeneräinen, mutta ihan kuljettavissa.  Viitta tai pari olisi saanut olla enemmän.  Minäkin hukkasin yhden ja kiersin vähän pidemmän lenkin, kun tutussa paikassa olin, niin en eksynyt. 
 
Polut on ilmeisesti talvella tarkoitus olla hiihtolenkkinä.  Ne ovatkin hyviä sellaisille, jotka eivät mäenlaskusta niin piittaa.  Hiihtelevät vain hiljakseen.
 
Kirjurissa pääsee katselemaan muutakin.  Siitä on tulossa porilaisille vapaa-ajan keidas, jonne ei ole pitkä matka keskustasta.  Onneksi luovuttiin asuntomessujen järjestämisestä sinne.  Kaupunkilaisilla ei ole liiaksi rentoutumispaikkoja luonnossa, ainakaan ihan lähellä.
 
 
 
 

tiistai 16. syyskuuta 2014

Kehon koostumusanalyysi

Olin kehon mittauksessa ensimmäistä kertaa elämässäni.  Se antoi lukemia, joiden lopputuloksen tiesin melko varmaksi etukäteen.  Lihakset ovat hyvässä kunnossa liikkumisen takia.  Rasvaa on kertynyt jonkun verran liikaa syömisen takia.  Ihmeellistä on, miten ilman röntgeniä päästään tekemään tarkkoja lukemia kehon tilasta.  Solunsisäiset nesteet, proteiinimassa, mineraalit ja rasvat selvitettiin ison puntarin näköisessä laitteessa jossa seisottiin paljain varpain pari minuuttia.  Käsissä oli kahvat.
 
Puristusvoimakin mitattiin.  Leposyke otettiin makuultaan joten helpolla pääsin tästä testauksesta.  Nyt pitäisi ottaa sitten vihje totena ja alkaa poistattamaan rasvan osuutta kehosta.  Se on tietysti helpommin sanottu kuin tehty. 
 
Työpaikkani tekee hyvää työtä työläistensä terveenä pitämiseen.  Siitä tulee apu kummallekin.  Työntekijä pysyy töissä ja on terve. 
 
Terveyden ylläpitäminen on pitkä tie.  Se ei ole pelkkää liikkumista vaan ruoka tukee ja antaa voimia liikkumiseen.  Vaikeaa on kieltäytyä herkuista varsinkin jos on kovin perso herkuille.  Suklaata harvemmin, rasvaa vähemmän, ne minun pitäisi oppia tässä terveellisen ruuan hakemisessa.
 
Testi oli ihan mielenkiintoinen kokemus.  En tiedä missä niitä yleisemmin järjestetään, eikä niissä kovin usein pidä käydäkkään.  Joskus on ihan mukava tarkastaa oma tilanteensa.
 

 

torstai 4. syyskuuta 2014

Varautumisessa vara parempi

Taas minulle kävi kuten joskus ennenkin.  En suunnitellut ja tarkastanut tulevaa pyörälenkkiä.  Lähdin vain suinpäin matkaan.  Muisti teki tepposensa.  Olin lenkin aiemminkin pyöräillyt.  Muistelin sen olevan n. 25 km.  En ottanut mitään juomista mukaan, onneksi ei ollut lämmin ilma.  Lenkki olisi kestänyt tunnin tai puolitoista.  Lenkki kesti 2 ja puoli tuntia.  Eihän se nyt pitkä aika ollut toisaalta, olen pitempiäkin lenkkejä tehnyt. Varautuninen olisi vain tehnyt lenkistä nautittavamman.  Nyt vain tuskailin koska tämä tienpätkä loppuu ja pääsen palaamaan kotiin päin.
 
Oikaiseminen on toinen tapa josta pitäisi päästä eroon.  Se kostautuu yleensä aina.  Yhden kerran lähdin kävelylenkille ja ajattelin oikaista pellon reunaa pitkin.  Siellä sitten vaeltelin yli metrisessä kosteassa heinässä ja kävelylenkki kesti vielä kauemmin. 
 
Matkalle varaudun taas mitä oudomman laisiin tilanteisiin.  Mukana on laukussa ompelulangat, korkkiruuvit, veitset, lusikat ja vettä.  Vesi on yleensä se ensimmäinen mitä tarvitaan.  Varsinkin pyörälenkille pitäisi ottaa edes pieni vesipullo.  Sitähän ei tarvitse edes kantaa, kun sen saa kiinnitettyä sarveen tai takahäkille.  Lenkit voivat pitkittyä tai haluaakin kiertää pitemmän kautta.
 


 

maanantai 1. syyskuuta 2014

Reissussa rähjääntyy

On erittäin kumma juttu, kun minä lähden lomareissulle, niin mukaan lähtee melkein joka kerta joku flunssapöpö.  Nyt oli jo kolmas kerta kun näin kävi.  Ei mitään vakavaa, mutta nuhakin on kamala, kun pitäisi nauttia lomailusta ja vähän liikkuakin.  Sitkeästi minä nytkin kävin kerran hölkkälenkillä, kun kerran lenkkitossut olin ottanut mukaan.  Mitään mukavaa se ei ollut, räkä kirnusi nenässä ja kurkussa. 
 
Kävely ja maisemien katselu sujui paremmin.  Lääkettä nenään ja suuhun ja menoksi.  Ajaa minun ei tarvinnut, se oli hyvä.  Sain vain loikoilla vieressä ja katsella ohi lipuvaa maisemaa. 
 

 
 
Kylpylässä meni paremmin.  Hiljainen aika teki sen, että minä sain yksin oleskella altaissa.  Kolme saunaa oli käytössä.  Vaihdoin vain paikkaa, höyrysaunasta laventelisaunaan ja sieltä itämaiseen saunaan.  En kyllä huomannut kahdessa viimeisessä mitään eroa, toisessa oli pitkät penkit ja toisessa jakkarat.  Vähän se saunominen aukaisi röörejäkin. 
 
 
 
Pitkät ajomatkat ovat myrkkyä jaloille.  Vaikka pieni olenkin, niin venytteleminen autossa on mahdotonta.  Pysähdeltiin aina välillä katselemaan turistipyydyksiä ja syömään.  Abc-ketju muuten on täyttänyt koko maan.  Aina löytyi ketjun huoltamo jos halusi sinne pysähtyä.  Erilaiset ruuat tosin pistivät vatsani koetukselle.  Hyvää ruoka oli joka paikassa mihin poikettiin, mutta vatsa on tottunut vähän erilaisiin sapuskoihin.  Eikä kotona tule syötyä niin montaa ruokalajia kerralla.
 
 
 
Reissulla on mukava olla, mutta kotiin on hieno palata.  Oma sänky, omat ruuat ja oma päivärutiini, siinä on resepti minun kuntoni ylläpitämiseen.

Liikunnallisesti lahjakas

Kenestä näin voisi sanoa?  Toisten mielestä lahjakkaan pitäisi voittaa useamman tyypin lajissa.  Mielestäni liikunnallisesti lahjakas on he...