keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Kesälomaan on vielä aikaa


Kesä on lyhyt, eikä sitä kannata tuhlata murehtimiseen.  Muutama aurinkotervehdys työpäivän jälkeen venyttää rasittuneet lihakset uuteen iskuun.  Valoisat illat hohtavat ja houkuttavat ulos.  Pyöräily tuulettaa huonot ajatukset taka-alalle.  Näin koitan tsempata itseni liikkeelle, vaikka väsyttää.  Kaikenlaiset kotityöt puskevat ajatuksiin.  Tämä ja tuo pitäisi tehdä.  Mikähän siinä on kun ei pysty heittämään vapaalle edes vapaa-aikana.
 
Puutarhassa voi istahtaa ihailemaan kukkivia kasveja.  Mitä kaikkea voi tehdä kesällä ulkona. Kaiken.   En kadehdi maita, joissa on lämmintä ympäri vuoden.  Kesästä nauttii erilailla, kun se on yksi neljästä vuodenajasta.
 
Kesälomaani on vielä kaksi kuukautta.  Siinä on ponnistelemista.  Mitä lähemmäs loma tulee, sitä uupuneemmaksi tunnen itseni.  Se on luultavasti henkinen ongelma.  Lomaa odottaa niin paljon, että työ tuntuu raatamiselta.  Väsymys on usein päivästä kiinni.  Loppuviikosta jo helpottaa kun viikonloppu on edessä.
 
Pihlaja kukkii, se vetää vertojaan omenankukille.
 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahdun aina kommenteista. Kirjoita ja ole samaa mieltä tai väitä vastaan.