sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Kevät keikkuu ja aurinko paistaa

Luonnossa kulkiessa tuntee olevansa silmälläpidon alaisena.  Hälytysääniä kuuluu puusta toiseen.  Yhtäkkiä kaikki linnut kaikkoavat jonnekin, muista eläimistä puhumattakaan.  Eläimet ovat tottuneet pelkäämään ihmisiä.  Koneitä ne eivät pelkää.  Olisikohan hyvä kulkea jonkun pärisevän kanssa maastossa.  Pääsisikö silloin näkemään eläimiä lähempää.  En sentään tee niin.  Haluan liikkua luonnossa hiljaa ihaillen sitten vaikka kasveja, kun en muuta näe.
 
 
 
Kaupungissakin on nyt mukava liikuskella.  Ihmiset ovat heränneet talviuniltaan puutarhahommiin.  Kaikilla pihoilla näkee iloisia ihmisiä.  Aurinko paistaa ja multa tuoksuu.  Puita pilkotaan kevättuulen kuivattavaksi.  Puun pilkkominen onkin mitä mainiointa voimaliikuntaa.  Minä en sitä harrasta, minun hommaani on pinoaminen sitten vähän myöhemmin.
 
Kevät keikkuen tulevi.  Nyt on aurinkoa ja lämmintä, vappuna voi tulla räntää.  Parempi nauttia silloin kun on hieno sää.  Minua ei sen puoleen säät hallitse.  Ulkoilen silloin kun on aikaa ja viitsiväisyyttä, aurinkoisella säällä se vain on mukavampaa.  Perhosetkin ovat lähteneet ulkoilemaan.
 
 
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahdun aina kommenteista. Kirjoita ja ole samaa mieltä tai väitä vastaan.