Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2012.

Jumppakäärme

Miksi aina puhutaan jumppakärpäsen puremasta?  Miksei käärmeen?  Kohta alkavat jumpat.  Ilmottauduin kuntojumppaan, kerta viikossa.  Useamminkin saa käydä jos halua riittää.  Paikat vain vaihtuvat. Seuroissa on vähän veren vähyyttä tavallisissa kuntojumpissa.  On kaikenlaisia muita kummallisen nimisiä tunteja.  Tavalliseenkin jumppatuntiin voi sisällyttää monenlaista, zumbasta humppaan. Porukalla on mukava jumpata kun musiikki soi ja paikat paukkuvat muillakin kuin minulla.  Tässä kirjoittamani runo omista tunnelmistani jumpassa.  Olisi mukava olla notkea kuin kyykäärme, jonka kuvasin pari vuotta sitten. Annin mummi Mummi hyppii polvet paukkuu mummi jumppaa nilkat naksuu Siinä lyön ison veikan hän pyörii kuperkeikan Mummin kanssa leikin hippaa mummi varmaan kohta sippaa.                         

Rallia

Rallikilpailut ovat monelle henki ja elämä, eivät minulle.  Nyt satuin paikalle kun rallitapahtuma (SM-osakilpailu) kilpailtiin mökkipaikkakunnallani.  Pakkohan sitä oli lähteä vilkaisemaan.  En kyllä nähnyt paljon mitään.  Autot tulivat kovalla metelillä tietä pitkin, kaartoivat mutkassa kivien sinkoillessa.  100 autoa minuutin välein.  Muutaman valokuvan ehdin ottaa.  En tiedä kuka ajoi missäkin autossa.  Lehdestä luin jälkeenpäin, että Esa-Pekka Lappi oli vottanut kisan.  Osuus, jota katselin, oli Frigård - Hirvijärvi.

Liikuntaa pätkissä

Muutaman minuutin pätkiä voi kerätä olohuoneen lattialla venytellen.  Liikunta auttaa ja tehoaa 10 minuutin jaksoissa. Minäkin koitan lisätä liikuntaa päivittäiseksi.  Aloitin sen siirtymällä osittaiseen linja-auton käyttöön.  Miten muka linja-auton käyttö lisää liikuntaa?  No, linja-autolla ei välttämättä pääse kotiovelta työpaikan ovelle.  Linja-autoa käyttäen minulle kertyy käveltävää 2 km suuntaansa.  Aikataulut kun eivät sovi kahden autoreitin yhteen sovittamiseen. Linja-autovuoroja ei ole aina suunniteltu työssä käyville.  Hinnat nousevat ja vuorot vähenevät kun ei ole kulkijoita.  Kehää kierretään eri suuntiin.  Työvuorot kun vaihtelevat niin ei voi käyttää tätä tapaa.  Silloin on liikuntaa harrastettava vanhanaikaisesti vapaa-ajalla.

Kävelyä ja mietiskelyä

Tämän kertainen kävelylenkki oli melkein pelkästään nautiskelua ja mietiskelyä.  Elokuinen ohrapelto tuoksui.  Pilvet olivat tummia, ei sentään satanut.  Ilma oli leppeän lämmin.  Maistelin polun varren vadelmia ja tiirailin mustikoita.  Ne olivat kadonneet parempiin suihin.  Kävely ja hidas pyöräily ovat parhaita tapoja kerätä ajatuksiin kirjoitettavaa.  Ei tarvitse montaakaan metriä edetä kun mielessä alkaa pyöriä ajatuksia, joita voisi kirjata ylös.  Paha vain kun minulla ei yleensä ole kynää ja vihkoa mukana.  Ajatukset täytyy vain pitää mielessä niin kauan kun pääsee kotiin saakka.  Onhan minulla nyt hankittuna älypuhelin, jonka kanssa olen harjoitellut kuvaamista.  Sen kuvaominaisuudet eivät mielestäni vastaa kuitenkaan kameran ominaisuuksia.  Tai sitten en osaa vielä sitä hyödyntää oikealla tavalla.  Laitankin tähän kameralla kuvatun ohrapellon ja puhelimella kuvatun maiseman kävelylenkkini varrelta.  Kyllä niissä on eroa.

Ikäkysymys

Olen itse yhtä vanha kuin tämä räsymaton palanen.  Olenko siis vanha vai keski-ikäinen, siinäpä kysymys.  Pohdin muutenkin ikää ja siitä puhumista.  Urheiluselostajat usein mainitsevat iän, kun he esittelevät urheilijoita.  Ihmettelen usein mitä se liittyy mihinkään.  Silloin kun puhutaan lapsista, ikä on tärkeä.  Kehittyminen vie aikansa.  Pohdin vanhus-sanaakin.  Ketä voisin sanoa vanhukseksi.  Mielestäni se liittyy enemmänkin olemukseen kuin ikään.  Joku voi vaikuttaa vanhukselta kuusikymppisenäkin, toista taas ei voisi sanoa siksi kahdeksankymppisenäkään.  Ikä ei saisi olla rajoite minkään tekemiseen, ainoastaan halu tehdä.  Kuntoilua ja kilpaurheilua voi harrastaa niin kauan kuin jaksaa nousta ylös sängystä.  Samoin kaikkea muuta elämään ja harrastuksiin liittyviä asioita. 

Uusin kuntoiluväline

Tilasin postimyynnistä uuden vaihtoehdon kuntoiluun.  Se yllätti positiivisesti.  Siihen sai suomenkielisen selostuksen, eikä jumppaaja ollut langanlaiha, vaan ihan tavallisen näköinen jumppari.  Ohjeet olivat aika simppeleitä, niitä pystyi seuraaman heti ensimmäisellä kerralla.  Liikunta oli zumban kaltaista, ei ihan, mutta melkein.  Hintakin passasi, 8,95.  Ei tullut edes postimaksua.  Tilasin sen cdon.comista.  Voisin kuvitella tilaavani toistekin jotain sieltä.